Johdanto
Perhepolitiikassa tehdään jatkuvasti uudistuksia, jotka vaikuttavat äitien ja isien valintoihin lastenhoidon ja ansiotyön välillä. Vuonna 2011 pääministeri Jyrki Kataisen hallitus suunnitteli muutoksia niin, että oikeus hoitojaksolta maksettavaan kotihoidon tukeen puolitettaisiin vanhempien kesken (Rakennepoliittinen ohjelma 29.8.2013). Toinen esillä ollut ja toteutettu muutos on vuoden 2016 elokuun alusta voimaan tullut supistus lasten subjektiiviseen oikeuteen kunnan järjestämiin varhaiskasvatuspalveluihin. Supistuksen jälkeen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen olisi ollut vain vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat päätoimisesti. Muilla oikeus varhaiskasvatukseen on rajattu 20 tuntiin viikossa. Helsinki ei, kuten runsas kolmannes VaKaVai -hankkeen [1] kyselyyn vastanneista kunnista, ottanut näitä supistuksia käyttöön [2].
Lasten varhaiskasvatuspalvelujen käytöstä ei ole ollut saatavilla yksilötasoista tilastointitietoa. Kunnilta saatavat (L 280/2004) päivähoitotiedot koskevat vain lasten määrää vuoden lopun tilanteessa (Tilastokeskus 2015a). Yksilötasoisille rekisteritiedoille olisi suuri tarve mm. suunniteltaessa uudistuksia varhaiskasvatusta koskevaan lainsäädäntöön ja arvioitaessa uudistusten potentiaalisia vaikutuksia. Esimerkkinä soveltuvien ja riittävien pohjatietojen niukkuudesta mainittakoon, että varhaiskasvatuksen supistamisen valmisteluissa jouduttiin käyttämään vuodelta 2004 peräisin ollutta otoskyselyä (Väinälä 2004). Yksilö- ja perhetason tiedon tarve on otettu vakavasti opetus- ja kulttuuriministeriössä, jossa on käynnissä tilastoinnin kehittämishanke [3]. Kestää kuitenkin vielä jonkin aikaa ennen kuin hanke on valmis.
Kelan tutkimuksen ja Helsingin kaupungin yhteistutkimushankkeessa ”Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (Hela)” olemme askeleen edellä (ks. tarkemmin uutinen Hela-hankkeesta tässä lehdessä). Olemme muodostaneet Kelan tutkimuksessa eri rekisterilähteiden avulla yksilö- ja kotitaloustasoisen aineiston vuosille 2008–2015. Hanke on saanut rahoitusta Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvostolta ja on mukana kahdessa hankkeessa [4]. Aineistoon olemme liittäneet Varhaiskasvatusviraston tuottamat lasten päivähoitotiedot. Aineistolla voidaan tarkastella paitsi lapsiperheiden tekemiä lasten hoitomuotojen valintoja, tutkia myöhemmin myös erilaisten lakimuutosten vaikutuksia väestöön mikrosimulointimenetelmää käyttäen.
Tässä artikkelissa tarkastelemme esimerkkilaskelmien avulla erilaisilla tulotasoilla ja elämäntilanteissa olevien perheiden tulojen muodostumista ja päivähoitomaksuja.
SISU-malli – laskentatyökalu lakimuutosten suunnitteluun ja arviointiin
Tämän artikkelin esimerkkilaskelmat on tehty SISU-mikrosimulointimallilla (Tilastokeskus 2017). SISU-mikrosimulointimalli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline. Malli tarjoaa mahdollisuuden sekä aineistosimulointiin että esimerkkilaskentaan. Aineistoon liitetyllä mallilla on mahdollista laskea lakimuutoksen välittömiä vaikutuksia väestön tulonjakoon ja kustannuksiin. Esimerkkilaskelmilla taasen voidaan havainnollistaa reformien lisäksi olemassa olevan lainsäädännön vaikutuksia itse esimerkkiperheiksi valittujen henkilöiden ja kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.
Seuraavissa esimerkkilaskelmissa tarkastellaan eri elämäntilanteissa ja tulotasoilla olevien yhden ja kahden huoltajan perheitä ja päivähoitomaksujen muodostusta. Mallilla lasketaan esimerkkiperheille kotitalouden käytettävissä olevat tulot nettoasumismenojen ja päivähoitomaksujen jälkeen. Tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi 2015, koska se vastaa syksyn aikana julkaistavan Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä 2010-luvulla (Hela) -hankkeen raportin tarkasteluvuotta. Esimerkkilaskelmien tuloksia ei voi yleistää väestöryhmiin. Työn alla onkin myös Hela-aineistoon liitetyt laskentamallit ja aineistosimuloinnit. Tavoitteena näissä laskelmissa on arvioida erilaisten muutosten potentiaalisia vaikutuksia eri väestöryhmissä.
Päivähoitomaksujen ja kotihoidon tuen määräytyminen
Vanhempainrahakausi päättyy, kun lapsi on noin 9–10 kuukauden ikäinen. Tämän jälkeen perheellä on mahdollisuus järjestää lapsen hoito eri tavoin. Lapsi voi käyttää kunnallisia tai yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja tai lasta voidaan hoitaa kotona. Tällöin perhe voi saada kotihoidon tukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Jos perheessä on muita alle kouluikäisiä sisaruksia, jotka eivät osallistu varhaiskasvatukseen ja hoidetaan kotona, maksetaan näistä sisarusten hoitorahaa. Kuntalisän määrä ja myöntämisedellytykset ovat kuntakohtaisia, eivätkä kaikki kunnat maksa kuntalisää.
Päivähoitomaksua määrättäessä tuloina otetaan huomioon samassa taloudessa elävien lasten, lapsen vanhemman tai muun huoltajan sekä tämän puolison tai tämän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot (L 734/1992). Perhekoossa huomioidaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset lapset. Vuonna 2015 kokopäivähoidon maksu on enintään 283 euroa nuorimmasta lapsesta. Helsingin kaupunki peri vuonna 2015 pienempää päivähoitomaksua toisesta lapsesta (215 euroa) kuin lain sallimaa 255 euroa/kk. Muiden lasten kokopäivähoidosta peritään 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta, joka on enintään 56,5 euroa. Jos perheeseen kuuluu enemmän kuin kuusi jäsentä, lisätään maksun määräämisen perusteena olevaa tulorajaa 133 eurolla kustakin seuraavasta perheen alaikäisestä lapsesta. Jos tulot ovat pienemmät kuin vähimmäistuloraja tai jos maksu on lasta kohden vähemmän kuin 26 euroa, maksua ei peritä.
Kuviossa 1 on havainnollistettu päivähoitojen tulorajojen aikasarja vuosille 2008–2017. Pienet perhekoot erottuvat tulorajojen osalta suuremmista perhekoista vuoteen 2016 asti. Vuoden 2017 varhaiskasvatusmaksujen muutos nosti kahden ja kolmen hengen talouksien tulorajoja eli pienemmillä tuloilla olevien perheiden varhaiskasvatusmaksut pienenivät.
Kotihoidon tuen hoitorahaa maksettiin vuonna 2015 yhdestä alle kolmevuotiaasta lapsesta 342,53 euroa. Tukea korottavat sisarusten hoitorahat ja mahdollinen tulovähenteinen hoitolisä. Molemmat esimerkkiperheet olivat oikeutettuja vähintään 408,42 euron ja pienituloisina enintään 591,73 euron kotihoidon tukeen. Lisäksi perheen nuorimmasta olisi maksettu Helsinki-lisää. Vuonna 2015 Helsinki-lisä oli 264 eur/kk, kun perheessä on alle 1,5-vuotias lapsi; 218,64 eur/kk, kun perheessä on 1,5-2-vuotias lapsi ja 134,55 eur/kk, kun lapsi on täyttänyt 2 vuotta, mutta on alle 3-vuotias.
Esimerkkiperheet ja laskelmien oletukset
Esimerkkilaskelmien tarkoituksena on havainnollistaa mahdollisimman yksinkertaisesti sitä, miten päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat käytettävissä oleviin tuloihin ansiotulojen kasvaessa sekä perhetyypin ja tulolähteen muuttuessa. Käytettävissä olevat tulot ja päivähoitomaksut vuodelle 2015 laskettiin SISU-mikrosimulointimallin esimerkkilaskelmaohjelman avulla seuraaville tilanteille:
- yksinhuoltaja, työssä (palkka kasvaa 0–5 000 euroa kuukaudessa, 500 euron kynnyksin)
- yksinhuoltaja, työtön (ansiosidonnainen päiväraha edellisen palkan perusteella)
- yksinhuoltaja kotihoidon tuella
- kahden aikuisen talous, kummatkin aikuiset töissä (toisen palkka 3 653 euroa, eli miesten keskiansio [5] vuonna 2015 ja toisen palkka muuttuu kuten yksinhuoltajalla
- kahden aikuisen talous, toinen vanhemmista töissä ja toinen työttömänä (ansiosidonnaisella; päiväraha muuttuvan/kasvavan palkan perusteella
- kahden aikuisen talous, toinen kotihoidon tuella ja toinen työssä em. kasvavilla palkkatuloilla.
Yhteiset oletukset kaikille vaihtoehdoille olivat:
- kaksi lasta, joista toinen alle 3-vuotias ja toinen 3–5-vuotias
- jos vanhempi työttömänä, niin hän saa asteittain nousevan palkan mukaista ansiosidonnaista
- asumistuen kuntaryhmä 1 (Helsinki), kunnallisveroprosentti 18,5, kirkollisveroa ei lasketa
- asumiskustannuksina 845 euron vuokra [6] molemmille perheille, mikä todennäköisesti aliarvioi kahden vanhemman perheen menoja.
Oletuksena laskelmissa oli Helsingin kaupungin päivähoitomaksut vuodelle 2015, joissa erona muuhun maahan on, että toisesta lapsesta perittävä maksunmäärä 215 euroa on pienempi kuin lainsallima 255 euroa/kk. Laskelmissa ei oteta huomioon Helsingin maksamaa kuntalisää vaan keskitytään lakisääteisiin etuuksiin.
Ansiotyö- ja työttömyysvaihtoehdoissa oletetaan, että lapset käyttävät kokoaikaisia varhaiskasvatuspalveluja. Kolmannessa vaihtoehdossa molemmat lapset ovat kotihoidon tuella, kahden vanhemman perheissä toisen ollessa töissä.
Käytettävissä olevat tulot on muodostettu seuraavasti:
- Pääasiallisen tulolähteen nettotulo (palkka, työttömyysturva tai kotihoidon tuki miinus verot)
- Johon lisätään verottomat tulonsiirrot lapsista (lapsilisät ja yksinhuoltajien elatustuet: Kahden aikuisen talouksille 298,63 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle yhteensä 688,34 euroa kuukaudessa)
- Nettoasumiskustannukset, jotka saadaan vähentämällä vuokrasta asumistuki. Lopputulos on kaikille negatiivinen, joten nettoasumismenot vähennetään edellisestä summasta
- Viimesijainen laskennallinen toimeentulotuki lisätään edelliseen summaan, jolloin saadaan ensimmäinen käytettävissä oleva tulo
- Tämän jälkeen saaduista tuloista vähennetään päivähoitomaksut
Näin saadaan lopullinen kotitalouden käytettävissä oleva tulo.
Tulokset esimerkkilaskelmilla
Kuvioissa 2a ja 3a esitetään käytettävissä olevien tulojen muutokset pääasiallisen toiminnan ja tulojen muuttuessa. Kuvioissa 2b ja 3b havainnollistetaan erikseen kummankin perhetyypin saamat verottomat tulonsiirrot (lapsista ja toimentulotuki), nettoasumismenot ja päivähoitomaksut euroina kuukaudessa, jotka ovat mukana käytettävissä olevien tulojen laskennassa.
Työssäkäyvän yksinhuoltajan taloudessa päivähoito on maksutonta 1 500 eur/kuukausi työtuloon asti. Työttömän yksinhuoltajan päivähoitomaksut alkavat 2 750 euron työttömyyttä edeltävistä kuukausittaisista työtuloista (Kuvio 2a). Jos lapsia hoidetaan kotihoidon tuella, käytettävissä olevat tulot jäävät pienemmiksi kuin työssä tai työttömänä lasten ollessa päivähoidossa. Kotihoidon tukea saava yksinhuoltaja voisi hakea päivähoitopaikan sisarukselle, josta ei perittäisi maksua. Tällöin yksinhuoltajan veronalaiset tulot pienenisivät sisaruskorotuksen, noin 66 euron verran.
Kahden aikuisen talouksissa kumpikaan esimerkkitapauksista ei ole maksuttoman päivähoidon piirissä. Kun kummatkin aikuisista ovat töissä, alkavat päivähoitomaksut 264 eurosta ja maksimipäivähoitomaksu saavutetaan, kun toinen vanhemmista tienaa 2 000 euroa, kun toisen ansio on koko ajan 3 653 euroa (Kuvio 3a). Jos kahden aikuisen taloudessa lapsia hoidettaisiin kotihoidon tuella, jäävät käytettävissä olevat tulot huomattavasti pienemmiksi myös silloin, kun toinen työttömänä ja toinen työssä, lapset olisivat varhaiskasvatuksessa. Käytettävissä olevien tulojen erot kotihoidon tukiperheisiin verrattuna kumminkin supistuvat toisen kuukausipalkan kasvaessa 5 000 euroon, kun parista toinen on työttömänä ja lapset varhaiskasvatuksen piirissä.
Kuviosta 2b voidaan havaita pääasiasiallisen toiminnan muutoksen vaikutus nettoasumismenoihin ja päivähoitomaksuihin eri bruttokuukausipakoilla. Vastaavanlaista ei ole kahden aikuisen talouksilla (ks. Kuvio 3b), koska ne eivät ole oikeutettuja asumistukeen. Lisäksi tulonmuodostuksesta puuttuvat yksinhuoltajille maksettavat lapsilisien yksinhuoltajakorotukset sekä elatustuet.
Lopuksi
Edellä esitettyjen esimerkkilaskelmien tarkoituksena oli havainnollistaa mahdollisimman yksinkertaisesti sitä, miten tulosidonnaiset päivähoitomaksut muuttuvat ja vaikuttavat yhden ja kahden huoltajan perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Käytettävissä olevien tulojen muodostuminen on jo yksin monimutkainen prosessi, jossa ansiotulojen muutokseen liittyy verotus, sitten verottomat tulonsiirrot, joista osa otetaan huomioon tulona toimeentulotuessa, tarveharkintaiset tulonsiirrot ja asumismenot.
Esimerkkilaskelmilla voidaan tutkia etuuksien ja verotuksen yhteisvaikutuksesta potentiaalisesti syntyviä kannustinloukkuja, joita syntyy, kun ansiotulot kasvavat ja tarveharkintaiset etuudet vähenevät, tai tulorajoihin sidotut maksut nousevat. Edellä olevat laskelmat havainnollistivat hyvin potentiaalisia loukkutilanteita yksinhuoltajaperheissä, mutta heikosti kahden huoltajan perheissä. Tulokset olisivat olleet erilaiset, jos vanhemman kiinteä tulotaso olisi valittu pienemmäksi. Väestöä edustaviin aineistoihin liitetyissä simulointilaskelmissa vältytään lukuisten esimerkkilaskelmien työstämisestä, mutta menetetään ehkä informaatiota ansioiden, etuuksien ja verotuksen yhteispelistä.
[1] https://vakavai.wordpress.com/
[2] Valtioneuvoston viestintäosasto 28.3.2017 12.10: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/varhaiskasvat...
[4] TITA (Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana, http://blogit.utu.fi/tita/) ja WIP (työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka, http://www.stn-wip.fi/)
[5] Suomen virallinen tilasto (SVT): Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3737. Helsinki: Tilastokeskus . Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/2017/02/
[6] Valmistumisvuosi 1970, pinta-ala 65 m2, vuokra-asunto, vuokra 65*13=845 (oletus, että asunto on kolmio, 13 eur/neliö http://www.stat.fi/til/asvu/2015/asvu_2015_2016-03-07_tau_001_fi.html), vesimaksu sisältyy vuokraan
VTT, dosentti Anita Haataja toimii johtavana tutkijana ja VTT Maria Valaste erikoistutkijana Kelan tutkimuksessa. Tutkimushanke on saanut tukea strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoituksesta (päätösnumero: 293103).
Kirjallisuus:
Tilastokeskus. [Statistikcentralen]. SISU-malli. Käyttöopas tulonsiirtojen ja verotuksen mikrosimulointiin. Helsinki: Tilastokeskus, 2017. Saatavissa: <http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/mikrosimulointi/sisu_ka.... Viitattu 14.8.2017.
L 734/1992. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. [Lag om klientavgifter inom social- och hälsovården.]
Rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 29.8.2013. [Strukturpolitiskt program för att stärka förutsättningarna för ekonomisk tillväxt och åtgärda hållbarhetsunderskottet i den offentliga ekonomin].
Väinälä, Anna. Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004. Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004:16. Helsinki 2004.