Metropolian koordinoiman Live Baltic Campus -projektin opintomatkalla 28 asiantuntijaa Itämeren alueen korkeakouluista ja kaupungeista tutustui kolmessa päivässä 11 vierailukohteeseen Amsterdamissa, Delftissä, Eindhovenissa ja Rotterdamissa.
Metropolian muotoilun lehtori Juha Ainoa vaikuttui matkalla erityisesti Delftin teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori Aleksandra den Heijerin ajatuksista kampuksista ja niiden kehittämisestä. Den Heijer on kampustutkimuksen johtavia asiantuntijoita ja perustaa havaintonsa osaltaan käytännön kokemukseen: arkkitehtuurin laitoksen rakennus Delftissä tuhoutui tulipalossa vuonna 2008, ja tarve saada korvaavat tilat käyttöön mahdollisimman nopeasti pakotti miettimään keskeisimmät hyvän kampuksen ominaisuudet ja keskittymään niihin. Näiden pohjalta Den Heijer on määritellyt 10 kampuskehittämisen teesiä.
1. Suunnittele kampusrakennus kuin kaupunki – pidä parhaat paikat avoinna kaikille
2. Vähennä neliöitä – vaihda määrä laatuun
3. Sijoita näkyvään laatuun – laita raha siihen, mikä merkityksellistä (esim. huonekalut)
4. Arvosta akateemista historiaa – käytä perinnettä hyödyksi brändäämisessä
5. Vältä yksilöllisiä alueita – ei nimiä oviin
6. Toteuta joustavia konsepteja/tiloja – tilojen monipuolinen käyttö mutta vältä standardointia
7. Tee tilasta kodinomainen – koti kodin ulkopuolella
8. Anna opiskelijoiden ja henkilökunnan sisustaa omat työskentelytilansa
9. Tee tilasta näyttelytila – opiskelijoiden ja henkilökunnan parhaat tuotteet esille
10. Varmista, että ihmiset näkevät toisensa työskentelevän – turvallisuuden, yhteisöllisyyden ja sattumanvaraisuuden vuoksi, mikä mahdollistaa innovaatioita
Den Heijer käsittelee tutkimuksessaan paljon kaupungin ja kampuksen välistä suhdetta: sijoittuuko kampus omaksi yksikökseen kaupungin laitamille tai sen keskustaan, vai onko kampus integroitunut osaksi muuta kaupunkirakennetta.
Havaintojensa perusteella Den Heijer pitää parhaana integroitumista kaupunkiin ja kampuksen keskeistä sijaintia. Lisäksi opiskelijat käyttäytyvät yhä enenevissä määrin turistien tavoin: houkutteleva maa, kaupunki tai kulttuuri on tutkitusti heti seuraavalla sijalla oppilaitoksen maineen jälkeen opiskelijoiden valitessa opiskelupaikkaa ulkomailta.
Tarinoiden mahti – huomioita kaupunkien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä
Helsingin kaupungin korkeakouluyhdyshenkilö Ida Björkbacka ja kaupunkiakatemian koordinaattori Annina Ala-Outinen jakoivat havaintojaan kaupunkien ja korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä.
Heidän merkittävin oppinsa matkalta oli se, kuinka brändillä ja tarinoilla on merkittävä vaikutus kampusten houkuttelevuuteen. Björkbacka oli todella vaikuttunut siitä, miten sekä yliopisto että kaupunki käyttivät samoja kertomuksia yhteisistä tavoitteistaan ja yhteistyöstään. Hänen mielestään Helsingissäkin pitäisi löytää joitakin yhteisiä asioita, joita voitaisiin yhdessä työstää ja luoda tarinoita niistä. Lisäksi molemmat haluaisivat korkeakoulut mukaan Helsingin kaupungin brändityöhön ja uuden markkinointistrategian luomiseen.
Ala-Outisen mukaan kampuksella viihtyminen on tärkeässä roolissa Hollannissa, jotteivat kampukset tyhjene iltaisin. Kampuskehittäminen on osa strategiaa estää tämä tyhjeneminen ja saada sekä opiskelijat että firmat viihtymään kampuksilla, jotta kohtaamiset voisivat johtaa innovaatioihin. Esimerkiksi Amstelcampus, Amsterdamin ammattikorkeakoulun uusi pääkampus, on avoin kaupunkikampus: kampus ravintoloineen, kirjastoineen ja urheilumahdollisuuksineen palvelee sekä ammattikorkeakoulua että naapurustoa.
Björkbacka vieraili Amsterdam Science Parkissa, mutta hänen kokemuksensa perusteella science park -konseptit koetaan Helsingissä jo vähän vanhanaikaisiksi. Laajempi innovaatioekosysteemiajattelu ja sisällöt ovat nyt niitä, jotka herättävät kiinnostuksen. Ala-Outinen nostikin Smart Cities Center Eindhovenin (SCC/e) esimerkkinä onnistuneesta eri toimijoiden yhteistyöstä: tutkimus- ja kehitysyksikössä toimijoina ovat yliopisto, elinkeinoelämä, julkinen sektori ja käyttäjät/yhteiskunta, jotka tekevät pitkän tähtäimen yhteistyötä kaupungin kanssa.
Yritykset ovat vahvasti mukana yksikön hankkeissa ja kaupunki toimii testialustana. Ala-Outinen haluaisi nähdä tällaista toimintaa lisää Helsingissä, ja kaupunkiakatemian toiminnassa tähän juuri pyritäänkin.
Björkbackan ja Ala-Outisen mukaan Helsingissä kampusten täyttä kehittämispotentiaalia ei ole vielä hyödynnetty, eivätkä kaikki kampukset valitettavasti ole linkittyneet parhaalla tavalla osaksi kaupunkia.
Miten siis luoda enemmän synergiaa? Myllypuro on oiva paikka testata tätä käytännössä.
Yhteistyö on avain – Helsingissä tarvitaan positiivisuutta yrittäjyyttä kohtaan
Yritysneuvoja Malina Pursiainen Helsingin kaupungilta toi keskusteluun yrittäjyyden näkökulman. Hollannissa häneen teki suuren vaikutuksen havaitsemansa yhteistyöhenki: kaupungit, yliopistot, opiskelijat, yritykset ja start up -yritykset työskentelevät kaikki samojen tavoitteiden puolesta. Pursiainen toivookin vielä enemmän tällaista asennetta Helsinkiin.
Pursiainen kertoi matkan mieleenpainuvimman kohteen olleen Rotterdamin Erasmus-yliopisto. Kampus on aidosti osa kaupunkia; kampus on avoin kaikille ja alueella on paljon palveluita. Erityisesti Pursiainen ihastui kampuksen ravintolamaailmaan, jossa on useiden yksityisyrittäjien omistamia ravintoloita, sekä kampuksen rakennusten muunneltavuuteen. Uudet rakennukset voidaan haluttaessa muuntaa tulevaisuudessa esim. hotelleiksi tai asunnoiksi.
Pursiainen muistutti, että meillä Suomessakin on hyviä esimerkkejä yliopistojen ja liike-elämän yhteistyöstä, esim. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp School. Tästä huolimatta Pursiaisen mukaan Helsingissä pitää vielä tehdä työtä sen eteen, että positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan edistetään enemmän sekä opiskelijoita rohkaistaan ja autetaan ryhtymään yrittäjiksi.
Koko Myllypuro on kampus, ei pelkästään itse rakennus
Projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta pohti puheenvuorossaan Myllypuron kampuskehittämistä aluerakentamisen näkökulmasta. Hän kertoi ymmärtäneensä opintomatkalla, että meidän täytyy muuttaa ajattelutapaamme. Kampus ei ole vain rakennus, vaan meidän on nähtävä koko Myllypuron alue kampuksena. Siihen kuuluu paitsi ammattikorkeakoulu, myös erinomaiset urheilumahdollisuudet, kaupalliset palvelut ja metroasema. Kuisman mukaan Myllypuron kampuksen brändi voidaan rakentaa juuri näistä tekijöistä.
Joustavuus nousi Kimmo Kuisman mukaan vahvasti esille opintomatkan aikana. Se oli nähtävissä sekä toiminnoissa että fyysisten ympäristöjen suunnittelussa: esimerkiksi kampustilat ovat jaettuja eri toimijoiden kesken, mikä johtaa jaettuun tietoon ja innovaatioihin.
Kuisma kertoi, kuinka yliopistot, kaupungit ja yritykset näkevät selvästi vaivaa mahdollistaakseen uusien ideoiden viemisen käytäntöön. Sen sijaan, että sanottaisiin vain ”ei” totuttuihin toimintatapoihin tai säädöksiin vedoten, pyritään löytämään mahdollinen ratkaisu eri toimijoiden yhteistyönä. Lisäksi Hollannissa huolehditaan siitä, ettei osaaminen katoa muutostilanteissa, esimerkiksi yrityksen konkurssin jälkeen. Kaupunki voi tarjota tiettyjä edellytyksiä sille, että toiminta voi jatkua.
Puheenvuoronsa päätteeksi Kuisma herätti kysymyksen, onko Helsinki ”yhteiskunta 3.0”. Uudessa yhteiskuntarakenteessa yksilöt ja heidän verkostonsa nähdään perinteisiä organisaatioita vaikuttavampina ja kaupunkien ennakoidaan ohittavan valtiot. Onko Helsinki valmis jaettuun talouteen? Entä miten Helsinki voi houkutella kansainvälisiä lahjakkuuksia ja saada heidät jäämään alueelle? Kampukset ovat otollisia kokeilualustoja myös näihin teemoihin.
Myllypuroon tarvitaan “The Place to Be"
Arkkitehti Mikko Näveri Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta peilasi havaintojaan Hollannista Myllypuron tulevaan kampukseen. Häntä kiinnosti erityisesti Rotterdamin Erasmus-yliopistoa uudistavan Complex Urban Landscape Design -toimiston konsepti luoda “The Place to Be”, Paikka. Oli tällainen paikka sitten ulkona, sisätiloissa tai molemmissa, sen pitäisi olla keskeinen ja korkeatasoinen julkinen tila. Paikan pitäisi olla joustava ja luoda puitteet erilaisille tapahtumille jokapäiväisistä kohtaamisista isoihin, arkea piristäviin massatapahtumiin.
Näverin mukaan tällaista Paikkaa pitäisi ruveta miettimään Myllypuroon, oppilaitoksen välittömään läheisyyteen. Paikka voidaan luoda opiskelijoille ja Myllypuron asukkaille kampuksen ja metroaseman väliselle aukiolle. Näverin mielestä tällainen korkeatasoinen ulkotila Myllypurosta vielä puuttuu, ja Paikka voisi hyvinkin olla se.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto jatkaa tulevan kampuksen ympäristön suunnittelua ja kehittämistä voimakkaasti. Kesän 2016 aikana harjoittelija-arkkitehti tekee ideatason suunnitelman, jota kaupunkisuunnitteluvirasto kehittää edelleen virkatyönä. Näveri kutsui Metropolian mukaan ideoimaan Myllypuron kampuksen ympäristöä, ensimmäinen palaveri pidettiin ennen kesälomia. Metropolian opiskelijat osallistuvat Paikan luomiseen syksyllä 2016 alkavassa monialaisessa innovaatioprojektissa.
Myllypuron kampuksesta vahva hyvinvoinnin keskus Helsinkiin
Metropolia keskittää toimintansa nykyisistä 20 toimipisteestä neljälle kampukselle asteittain 2019 mennessä.
Helsingin Myllypuroon rakennetaan täysin uusi kampus Kehä I:n ja metroradan varrelle, ja valmistuttuaan se on Metropolian suurin kampus: siitä tulee noin 6000 opiskelijan ja 500 työntekijän opiskelu- ja työpaikka. Metropolian muut kampukset tulevat sijaitsemaan Helsingin Arabianrannassa, Vantaan Myyrmäessä ja Espoon Leppävaarassa.
Myllypuron kampukselle siirtyvät Metropolian toiminnoista sosiaali- ja terveysala, rakennus- ja kiinteistöala, korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset toiminnot. Lisäksi kampukselle tulee koulutustoimintaan tarvittavia liikunta-, terapia- ja laboratoriotiloja. Modernit kirjaston palvelut sekä Positia-hyvinvointipalvelut tulevat myös asukkaiden käyttöön. Näin uudesta kampuksesta muodostuu vahva hyvinvoinnin keskus Helsinkiin.
Parhaillaan Myllypurossa ovat käynnissä tontin louhinta ja maanrakennustyöt, joilla valmistellaan varsinaisen rakentamisen aloittamista syyskuussa 2016. Kampuksen peruskivi muurataan syyskuun 24. päivä. Myllypuron kampus valmistuu kahdessa vaiheessa elokuussa 2018 ja syyskuussa 2019.
Hanke kehittää kampuksen toimijayhteisöä yhteiskehittelyn keinoin
Metropolian koordinoima kuuden Itämeren alueen korkeakoulun yhteinen Live Baltic Campus -hanke (10/2015–3/2018) toteutetaan EU:n Central Baltic -ohjelman ja Varsinais-Suomen liiton osarahoituksella. Projektissa muotoiluajattelu ja -menetelmät valjastetaan kaupunkisuunnitteluun.
Helsingin pilottina hankkeessa on Metropolian tuleva Myllypuron kampus, jonka toimijayhteisöä kehitetään yhdessä kaikkien toimijoiden – niin opiskelijoiden, työntekijöiden, alueen asukkaiden kuin liike-elämänkin – kanssa. Helsingin pilotin toteuttavat yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki.
Katariina Saarela toimii projektikoordinaattorina ja hanketiedottajana Metropoliassa.
Lähteet:
Aleksandra den Heijerin esitys: https://managingtheuniversitycampus.files.wordpress.com/2011/03/march-7-...
Opintomatkan wrap up -tilaisuudessa kuvatut live-videot (löytyvät Live Baltic Campus -hankkeen Facebook-sivulta (www.facebook.com/LiveBalticCampus/videos) otsikolla Wrap-up meeting of the Study visit to the Netherlands in March - what did we learn?).
- Juha Ainoan, Ida Björkbackan & Annina Ala-Outisen, Malina Pursiaisen ja Kimmo Kuisman esitykset: https://www.facebook.com/LiveBalticCampus/videos/1610649905928486/
- Mikko Näverin esitys: https://www.facebook.com/LiveBalticCampus/videos/1610691329257677/
Lisätietoa Live Baltic Campus -hankkeesta: www.livebalticcampus.eu
Hollannin opintomatkasta voi lukea lisää Live Baltic Campus -hankkeen nettisivuilla olevasta blogisarjasta: www.livebalticcampus.eu/tag/expedition-2016