Hyppää pääsisältöön

Kaupungin verotulot

  • Kaupungin verotulot ovat kasvaneet vuosien ajan, ja kasvu jatkui koronapandemiasta huolimatta.  
  • Helsingin saamat verotulot koostuvat etenkin kunnallisverosta, mutta myös yhteisö- ja kiinteistöveroilla on suuri merkitys. 
  • Yhteisöveron tuotto kasvoi jyrkästi vuonna 2021.

Helsingin verotulot muodostuvat kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron yhteissummasta, joka on kasvanut vakaasti viime vuosina. Suurimman osan eli 72 prosenttia verotuloista muodosti vuonna 2021 kunnallisvero, jonka määrä kasvoi noin 2,9 miljardiin euroon. Yhteisövero tuotti noin 818 miljoonaa euroa ja kattoi verotuloista noin viidenneksen. Kiinteistöveron tuotto oli 283 miljoonaa euroa eli noin kahdeksan prosenttia kaikista verotuloista. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin verotulot kasvoivat yhteensä 9,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuoden 2022 verotulojen voidaan arvioida edelleen kasvavan, sillä kaupunkilaisten palkkasumma kasvoi vuonna 2022 edellisestä vuodesta noin kuusi prosenttia, ja kaupungin kannalta keskeisten yhteisöverotuloja tuottavien toimialojen yritysten tulokset näyttävät parantuneen edelleen. 

Verotulojen kasvu on jo vuosia ollut suhteellisesti nopeinta yhteisöveroissa, joiden määrä kasvoi vuonna 2021 lähes 36 prosenttia. Jyrkkä nousu kertoo yritysten hyvistä tuloksista erityisesti rahoituksen ja vakuutuksen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Silti myös kunnallisveron tuotto on kasvanut huolimatta koronapandemian vaikutuksista työllisyyteen. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että hyvätuloiset kaupunkilaiset maksavat progression vuoksi kunnallisveroa sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti selvästi enemmän kuin keski- tai varsinkaan pienituloiset.

Tulevina vuosina kuntaverotuksen perusteet muuttuvat, kun sotepe-uudistus muuttaa kunnallis- ja yhteisöveroon liittyvää rahanjakoa ja samaan aikaan myös kiinteistöverotuksen uudistus etenee. Tämä vaikuttaa selvästi myös Helsingin kaupungin verotuloihin.

Uusimmat artikkelit

Kuvituskuva, jossa kahvilan työntekijä esittelee leipäkoria.
2.5.2024
Työllisyyden kasvu on viime vuosina nojautunut vahvasti osa-aikatyön lisääntymiseen sekä Helsingissä että Suomessa. Joka viides helsinkiläinen palkansaaja työskentelee osa-aikaisesti, yleisimmin naiset, nuoret ja ulkomaalaistaustaiset. Lähes puolet majoitus- ja ravintola-alalla työskentelevistä...
''''
8.4.2024
Helsinkiläisten tulokehitys on ollut varsin hyvä vuosien 2022–2024 huonoista talousuutisista huolimatta. Palkat ovat nousseet parin viime vuoden aikana Helsingissä keskimäärin enemmän kuin koko maassa tai muissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Myös eläkkeet ja työttömyysetuudet kasvoivat...
''''
22.3.2024
Suuret kaupungit ovat ryhtyneet toteuttamaan ohjelmallista kiertotalouspolitiikkaa. Helsinki on hyväksynyt kiertotalouden toimenpideohjelman, Oulu on laatinut kiertotalouden tiekartan, ja Tampereella on kiertotaloussuunnitelma. Kaupunkien tavoitteena on hillitä neitseellisten luonnonvarojen...
''''
14.12.2023
Helsingin alueiden välillä on suuria eroja työttömyysasteessa, ja erot ovat jopa kasvaneet viimeisten kolmen vuoden aikana, eli koronaviruspandemiaa edeltävästä ajasta. Keskimäärin työttömyysasteet kohosivat enemmän niissä peruspiireissä, joissa työttömyyttä oli jo ennen pandemiaa enemmän. Tänä...
''''
7.12.2023
Yhä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin pääkaupungissa, ja etenkin Helsingin seudun ulkopuolelta Helsingissä työssäkäyvien määrä on kasvanut. Ammateista varsinkin erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden parissa on entistä yleisempää käydä Helsingissä töissä pitkän matkan päästä...
''''
15.11.2023
Pääkaupunkiseutu muodostaa Suomen tasolla ainutlaatuisen startup- ja kasvuyritysten verkoston. Suurin osa pääomasijoituksia keräävistä yrityksistä on Helsingissä tai Espoossa. Sijoitukset aloittaviin ja kasvua hakeviin yrityksiin ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Erityisesti suuren...