Hyppää pääsisältöön

Varhaiskasvatukseen osallistuminen ja perusopetus

  • Helsinkiläisistä 1–6-vuotiaista 82 prosenttia on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä. 
  • Vieraskieliset lapset ovat alle 3-vuotiaana kotimaankielisiä lapsia harvemmin varhaiskasvatuksen palveluissa. 
  • Etenkin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste on ollut nousussa. 

Helsinkiläisistä 1–6-vuotiaista 82 prosenttia on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä, ja osallistumisaste on noussut vuosi vuodelta. Suomessa varhaiskasvatuspalvelut koostuvat kunnan järjestämästä ja hankkimasta varhaiskasvatuksesta sekä yksityisen hoidon tuella avustetusta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito. Lasten kotihoidon tuki on vaihtoehto varhaiskasvatuspalveluille silloin, kun perheessä on alle kolmevuotias lapsi. Kotihoidontukea voi saada myös alle 3-vuotiaan kotona hoidettavasta alle kouluikäisestä sisaruksesta.  

Etenkin alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on yleistynyt Helsingissä viime vuosina. 1–2-vuotiaista lapsista 60 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2022, kun kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 41 prosenttia. 3–6-vuotiaista valtaosa, 94 prosenttia, on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä. Suurin osa varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista on kunnan järjestämässä päiväkotihoidossa.  

Etenkin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen eroaa huomattavasti Helsingin eri alueilla. 1–2-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste vaihteli vuonna 2022 Vironniemen 79 prosentin ja Jakomäen 44 prosentin välillä.  3–6-vuotiaiden osallistumisasteessa alueiden välinen ero on jo selvästi pienempi, 10 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä harvemmin varhaiskasvatukseen ikäryhmään katsomatta. Suurin ero osallistumisessa on alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla.  Vieraskielisten 1–2-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin parina edellisvuonna lähtenyt selvään nousuun. Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta erityisesti kielitaidon kehityksen näkökulmasta: Kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edesauttaa myöhempää koulumenestystä. 

Peruskoulu aloitetaan pääsääntöisesti 7-vuotiaana. Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Noin kolme neljäsosaa helsinkiläisten peruskoulujen oppilaista opiskelee kaupungin omassa suomenkielisessä koulussa ja noin seitsemän prosenttia ruotsinkielisessä koulussa. Yksityisessä tai valtion oppilaitoksessa opiskelee noin viidesosa oppilaista. Helsingin kaupungin omissa kouluissa on yleistä valita koulu omalta oppilaaksiottoalueelta. Noin 90 prosenttia 1-luokkalaisista ja 80 prosenttia 7-luokkalaisista valitsee Helsingissä lähikoulun.   

Helsingin etninen eriytyminen heijastuu peruskoulujen oppilaspohjaan: vieraskielisten osuus oppilaista vaihtelee huomattavasti kouluittain. Kaikista kaupungin ylläpitämästä 102:sta peruskoulusta 37:ssä vieraskielisten oppilaiden osuus ylitti 30 prosenttia, kun taas 33:ssa koulussa osuus jäi alle kymmenen prosentin.