Ihmissuhteet ja yksinäisyys

  • 86 prosenttia helsinkiläisistä on yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin säännöllisesti, ja 79 prosenttia on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. 14 prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi.
  • Etenkin yli 75-vuotiaat helsinkiläiset kokevat yksinäisyyttä. 
  • Harva yksinäiseksi tunteva kokee elämänlaatunsa hyväksi tai on onnellinen.

Suurin osa eli 86 prosenttia helsinkiläisistä on yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin vähintään kerran viikossa. Kahdeksan kymmenestä helsinkiläisestä niin ikään on tyytyväinen ihmissuhteisiinsa. Sen sijaan 14 prosenttia kaupunkilaisista kokee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Koronaepidemian aikana 80 prosentilla yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin kuitenkin vähentyi ja puolet helsinkiläisistä koki yksinäisyyden lisääntyneen.

Yhteydenpidossa ja tyytyväisyydessä ihmissuhteisiin on havaittavissa eroja taustatekijöiden mukaan. Naiset ovat miehiä useammin yhteyksissä ystäviin ja sukulaisiin ja ovat myös useammin tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa. 20–54-vuotiaat ovat vanhempaa aikuisväestöä yleisemmin yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin. Helsinkiläisten yhteydenpito ystäviin sekä tyytyväisyys ihmissuhteisiin on pääosin samalla tasolla kuin muualla pääkaupunkiseudulla. 

Yksinäisyys on yleisintä 20–54-vuotiailla ja yli 75-vuotiailla. Naiset kokevat yksinäisyyttä miehiä useammin. Helsinkiläisten yksinäisyyden kokemus on pääsääntöisesti samalla tasolla kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Yksinäisyyden tunne on yhteydessä myös toimeentuloon.
Yksinäisyyttä voi kokea hetkellisesti tai tietyissä tilanteissa, mutta varsinkin pitkittyneellä yksinäisyydellä on monenlaisia heikentäviä vaikutuksia yksilön hyvinvoinnille ja terveydelle.

Yksinäisyyttä kokevista kaupunkilaisista esimerkiksi vain 18 prosenttia arvioi elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, kun vastaava osuus ei-yksinäiseksi kokevien osalta on 65 prosenttia. Sama yhteys on nähtävillä myös onnellisuuden tunteessa, sillä yksinäisistä 10 prosenttia tuntee itsensä onnelliseksi, kun puolet ei-yksinäisistä on tuntenut onnellisuuden tunteita suurimman osan ajastaan edelliseen kuukauden aikana. 

Uusimmat artikkelit

Valtaosa helsinkiläistä kokee elämänlaatunsa hyväksi, viihtyy omalla asuinalueellaan ja kokee alueen tuntuvan “omalta”. Turvallisuuden tunne on pääosin hyvä, mutta sen lievä heikentyminen on jatkunut. Vaikka asuinalueisiin suhtaudutaan laajasti ottaen positiivisesti, moni kokee oman alueen...
Helsinkiläisistä yli 85 prosenttia kokee oman elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tieto selviää uusimmasta Helsinki-barometrikyselystä. Suunnilleen sama osuus vastaajista myös pitää asuinaluettaan viihtyisänä paikkana. Helsingin keskustaa koskien vastaajien arviot ovat heikompia. Vaikka...
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa helsinkiläisiä tämän kevään Helsinki-barometrin mukaan hieman vähemmän kuin aikaisemmilla kyselykerroilla. Vastaajat näkevät sodan vaikuttavan Suomen talous- ja turvallisuustilanteeseen enemmän kuin esimerkiksi omaan henkiseen hyvinvointiinsa tai omaan...
Kaupunkilaisten näkemykset asuinalueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta ovat Helsinki-barometri-kyselytutkimuksen mukaan heikentyneet jonkin verran. Muutoksia ei kuitenkaan havaittu tasaisesti kaikkialla, vaan kaupungin sisällä on merkittäviä alueellisia eroja. Myös sukupuolten väliset erot...
Pääkaupunkiseudun asukkaiden elinoloista saadaan paljon tietoa erilaisista rekistereistä. Monet hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olennaiset tekijät – kuten väestön koettu elämänlaatu ja elintavat – ovat kuitenkin sellaisia, ettei niistä saada tietoa rekisterien pohjalta. Tästä syystä...
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia...