Helsingin turvallisuuskyselyissä on eri tutkimusajankohtina kysytty, mitkä asiat ihmisiä huolestuttavat omalla asuinalueella. Kysyttyjä asioita on ollut parikymmentä, joista noin puolet on ollut pitempään vertailukelpoisena mukana. Tutkimusajankohdasta riippumatta syrjäytyminen huolestuttaa helsinkiläisiä kaikkein eniten, joskin yleisesti huolestuneisuus kysytyistä asioista on vähentynyt vuosien saatossa. Kysymyskokonaisuus koetaan ilmeisen tärkeäksi, sillä siihen jätti viimeisimmässä kyselyssä vastaamatta vain noin joka sadas vastaaja.
Vuonna 2018 vastauksissa korostui neljä huolenaihetta, jotka huolestuttivat useampaa kuin joka kolmatta 15–79-vuotiasta helsinkiläistä: ihmisten syrjäytyminen, paikkojen rikkominen ja töhryt, viheralueiden väheneminen ja työttömyys (Kuvio 1). Kysymys viheralueiden vähenemisestä on uusi, ja se nousikin huolenaiheiden kärkeen kolmanneksi. Kysymys on ajankohtainen kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä.
Vuosien 2015 ja 2018 turvallisuuskyselyissä on 13 vertailukelpoista huolenaiheita koskevaa kysymystä. Paikkojen rikkominen ja töhryt on ainoa asia, joka huolestuttaa nyt jonkin verran (neljä prosenttiyksikköä) enemmän kuin kolme vuotta sitten (Kuvio 2). Työttömyydestä huolestuneiden osuuden suuri väheneminen selittyy työllisyystilanteen paranemisen lisäksi todennäköisesti kysymyksen hieman erilaisella muotoilulla [1].
Huolestuneisuus kysytyistä asioista on siten pääsääntöisesti viimeisten kolmen vuoden aikana vähentynyt, mikä viittaa Helsingin asuinalueiden myönteiseen kehitykseen. Huomattakoon kuitenkin, että alueiden väliset erot huolestuneisuudessa ovat suuria, kuten jäljempänä artikkelissa kerrotaan.
Iän myötä huolestuneisuus lisääntyy
Huolestuneisuudessa on eroja sekä sukupuolten että ikäryhmien välillä. Naiset ovat miehiä hieman enemmän huolissaan lähes kaikista kysytyistä asioista. Suurimmat erot koskevat viheralueiden vähenemistä (naisista asiaa pitää huolestuttavana 40 prosenttia, miehistä 24 prosenttia), ihmisten häiriökäyttäytymistä (naiset 31 %, miehet 24 %) ja ihmisten syrjäytymistä (42 %/36 %).
Aiemmin ilmestyneessä, helsinkiläisten huolenaiheita tarkastelleessa artikkelissa todettiin, että elämänvaihe näkyy siinä, miten vastaajat painottivat kysyttyjä huolenaiheita (linkki). Myös asuinalueen ongelmat koetaan eri elämänvaiheissa eri tavoin. Suurimmat ikäryhmittäiset erot huolestuneiden osuuksissa näkyvät suhtautumisessa paikkojen rikkomiseen ja töhryihin sekä liikennekäyttäytymiseen (Kuvio 3). Nuoret ovat kautta linjan ”huolettomampia”. Iän myötä kasvaa huoli myös laajemmista yhteiskunnallisista ongelmista (työttömyys, rikollisuus) ja niiden näkymisestä asuinalueilla. Muutamat asiat ovat kaikenikäisten yhteisiä huolia. Selkein tällainen asia on ihmisten häiriökäyttäytyminen.
Ravintoloiden pitkistä aukioloajoista ei juuri olla huolissaan
Kysymys ravintoloiden pitkistä aukioloajoista on ollut mukana Helsingin turvallisuuskyselyssä vuodesta 2003 lähtien. Alkuvuosina asia huolestutti lähes joka viidettä vastaajaa, mutta huolestuneisuus on vuosien saatossa laskenut. Vuoden 2018 kyselyssä asiasta on huolissaan vain kuusi prosenttia vastaajista. Merkille pantavaa on, että huolestuneisuudessa ei ole tapahtunut vuosien 2015–2018 välillä muutosta, vaikka vuoden 2018 alussa ravintoloiden aukioloajat vapautuivat alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä.
Alkoholin juominen julkisella paikalla huolestuttaa joka viidettä helsinkiläistä, eli huolestuneisuus on pysynyt lähes ennallaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna huolestuneisuus julkijuomisesta on kuitenkin vähentynyt selvästi; vuonna 2009 asiasta huolestuneita oli 35 prosenttia vastaajista. Huolestuneisuuden vähenemisen syyt voivat olla moninaisia – kenties julkijuominen on vähentynyt yleisillä alueilla tai suhtautuminen siihen on muuttunut sallivammaksi ja arkipäiväisemmäksi. Vaikka huolestuneisuus on keskimäärin vähentynyt, huolestuttaa julkijuominen eräillä asuinalueilla paljonkin (Kuvio 4).
Julkijuomista koskeva kysymys tuo myös näkyviin eroja suomen- ja ruotsinkielisten ja vieraskielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) välille. Vieraskielisiä huolestuttaa selvästi kantaväestöä enemmän alkoholin juominen julkisella paikalla (vieraskieliset 31 %, kantaväestö 17 %) ja alkoholin anniskelu selvästi päihtyneille (27 %/ 16 %).
Uutena huolena viheralueiden väheneminen
Kysymys viheralueiden vähenemisestä on uusi ja asia huolestuttaa hyvin eri tavoin kaupungin ei osissa (Kuvio 5). Huolestuneisuus koskettaa etenkin alueita, joihin kohdistuu merkittävää rakentamista (Lauttasaari, Laajasalo) tai joissa on vireillä ajankohtaisia liikennesuunnitelmia (Oulunkylä).
Viheralueiden merkityksellisyys asukkaille tuli esiin esimerkiksi muutama vuosi sitten Myllypuron asukkaille toteutetussa karttakyselyssä, jossa havaittiin, että valtaosa asukkaiden viihtyisiksi ja tärkeiksi kokemista paikoista sijaitsee juuri viheralueilla (Väliniemi-Laurson & Rönnberg, 2019). Myös syksyllä 2018 tehdyssä Helsinkiä koskevassa avoimessa karttakyselyssä saatiin vastaavia tuloksia (Rikas ja rakas Helsingin luonto 2018). Vastaajat olivat eniten huolissaan rakentamisen vaikutuksista kaupunkiluontoon (viheralueiden pirstaloituminen, elinympäristöjen tuhoutuminen ja rakennustyömaiden vaikutukset), maaston kulumisesta ja roskaantumisesta.
Huolenaiheissa eroja Helsingin alueiden välillä
Kysytyt asiat huolestuttavat vastaajia Helsingin alueilla eri tavoin. Taulukossa 1 on kuvattu peruspiirien [2] välistä vaihtelua kysyttyjen huolenaiheiden suhteen; esimerkiksi huumeiden käyttäjät tai huumekauppa huoletti enimmillään 52 prosenttia ja vähimmillään seitsemää prosenttia yksittäisen peruspiirin vastaajista. Pienimmillään huolenaiheiden alueellinen vaihtelu oli suhtautumisessa ravintoloiden pitkiin aukioloaikoihin, liikennekäyttäytymiseen ja ympäristön epäsiisteyteen.
Eräissä Helsingin peruspiireissä asuinympäristöön liittyvää huolta on kauttaaltaan kaupungin keskiarvoa enemmän. Kun tarkastellaan, millä asuinalueilla esiintyy yli 10 prosenttiyksikön poikkeamia koko kaupungin keskiarvosta negatiiviseen suuntaan, nähdään huolestuneisuuden keskittyvän muutaman peruspiirin alueelle. Nämä peruspiirit ovat Mellunkylä, jossa 10 eri huolenaihetta nousee selvästi kaupungin keskiarvon yläpuolelle, sekä Kaarela (9 huolenaihetta), Jakomäki (6) ja Kallio (5).
Turvallisuuskyselyssä vastaajalla oli myös mahdollisuus kertoa asuinalueeseen liittyvästä huolenaiheesta omin sanoin. Mainintoja saatiin 275 vastaajalta. Vastauksista kymmenesosa koski liikennettä ja liikennekulttuuria ja vastaavasti kymmenesosa maahanmuuttoon liittyviä asioita tai ilmiöitä. Seuraavaksi eniten vastauksissa mainittiin rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita. Muita esiin tulleita aihealueita olivat muun muassa lasten turvallisuus, ympäristön roskaisuus ja saasteet sekä koirien pitämiseen liittyvät asiat.
Huolenaiheiden yhteys turvattomuuteen
Aiemmin ilmestyneessä artikkelissa on kerrottu turvallisuuden tunteen kohentuneen niin asuinalueilla kuin kaupungin keskustassa (Keskinen 2019). Koetussa turvallisuudessa on kuitenkin merkittäviä eroja Helsingin eri alueiden välillä (Keskinen & Pyyhtiä 2019). Alueilla, joilla asukkaat kokevat viikonloppuisin enemmän turvattomuutta, ollaan huolestuneita etenkin ihmisten häiriökäyttäytymisestä, katuväkivallasta, rikollisuudesta, huumeiden käytöstä ja huumekaupasta sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmien välisistä ristiriidoista.
Se, että näitä huolenaiheita esiintyy samoilla alueilla, joilla myös turvattomuutta koetaan paljon, ei vielä sinänsä kerro asioiden välisestä syy-seuraussuhteesta, vaan ennemminkin kyse on asioiden samanaikaisesta esiintymisestä eli yhteisvaihtelusta. Mahdollisia syy-seuraussuhteita näiden asioiden välillä ei ole tässä tutkimuksessa selvitetty. Tutkimuksessa kysyttyjen asioiden joukossa on myös sellaisia asioita, jotka koetaan yhtä huolestuttavaksi riippumatta alueen koetusta turvallisuudesta. Tällaisia ovat liikennekäyttäytyminen ja viheralueiden väheneminen.
Tutkimuksesta
Helsingin kaupunki on jo pitkään toteuttanut kolmen vuoden välein turvallisuuskyselyitä, joilla on pyritty selvittämään kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta omassa arjessa ja kaupungilla liikkuessa. Tämä artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään uusimman turvallisuuskyselyn tuloksia yksi aihe tai kysymyskokonaisuus kerrallaan.
Sarjan aiemmissa artikkeleissa on käsitelty Helsingin yleistä tilannetta asukkaiden kokeman turvallisuuden suhteen sekä muun muassa turvallisuuskokemusten alueittaisia eroja ja asukkaiden luottamusta poliisin toimintaan. Ensimmäisessä artikkelissa on lisäksi kerrottu tarkemmin tutkimuksen toteuttamisesta ja tutkimusaineistosta.
Nyt käsillä olevan artikkelin tausta-aineistoa on ladattavissa lisäksi liitetiedostoina. Tämän linkin takaa löytyvät karttaesitykset kaikkien viidentoista tutkimuksessa kysytyn huolenaiheen alueittaisesta vaihtelusta Helsingissä. Täältä löytyvät kunkin peruspiirin kolme yleisimmin mainittua huolenaihetta.
Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikössä.
[1] Vuoden 2018 turvallisuuskyselyssä kysyttiin, miten huolestunut vastaaja on oman asuinalueensa osalta työttömyydestä, vuoden 2015 kyselyssä puolestaan työttömyyden lisääntymisestä.
[2] Helsinki jakautuu 34 peruspiiriin. Peruspiirit ovat osa hallinnollisiin tarkoituksiin luotua piirijakojärjestelmää. Yhden peruspiirin alueelle voi sijoittua useampia kaupunginosia.
Lähteet:
Keskinen, Vesa (2019). Turvallisuustutkimus: Helsinkiläisten turvallisuuden tunne on parantunut. Kvartti-verkkolehti 28.2.2019. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/turvallisuustutkimus-helsinkilaiste...
Keskinen, Vesa & Pyyhtiä, Eija (2019). Turvallisuustutkimus: Oman asuinalueen turvallisuus parantunut, alue-erot kaventuneet. Kvartti-verkkolehti. 14.6.2019. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/turvallisuustutkimus-oman-asuinalueen-turvallisuus-parantunut-alue-erot-kaventuneet
Rikas ja rakas Helsingin luonto. Kysely Helsingin luonnon monimuotoisuudesta 2018. Yhteenveto kyselyn tuloksista. Karttapohjainen kysely (8.11. - 9.12.2018). Kaupunkiympäristön toimiala, Palvelut ja luvat –palvelukokonaisuus. https://www.hel.fi/static/ymk/lumo/tulokset-LUMO-asukaskysely-2019.pdf
Tuominen, Martti (2015). Turvattomuus ja virhepäättelyn ansa. https://www.kvartti.fi/fi/blogit/turvattomuus-ja-virhepaattelyn-ansa
Vilkama, Katja & Ahola, Susanna & Vaattovaara, Mari (2016). Välttelyä vai vetovoimaa? Asuinympäristön vaikutus asuinalueella viihtymiseen ja muuttopäätöksiin pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 4: 2016. https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/16_05_24_Tutkimuksia_4...
Väliniemi-Laurson, Jenni & Oskar Rönnberg (2019). Kaupunkiuudistuksen vaikutukset turvallisuuskokemusten paikantumiseen – tapaus Myllypuro. https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupunkiuudistuksen-vaikutukset-tur...