Suomen matkailun historiasta on julkaistu useitakin tutkimuksia, mutta niissä ei ole kovin laajasti huomioitu laajempien kansankerrostumien matkailukulttuuria kuten matkamuistoja. Monet tällaiset esineet – muun muassa matkailuviirit – ovat kenties tuntuneet historian kirjoittajista liian triviaaleilta aiheilta.
Joitakin esimerkkejä matkailuun liittyvän esineistön kartoittamisesta on. Suomalaiset matkailujulisteet on otettu tutkimuksellisestikin haltuun kirjassa Come to Finland (Londen, Enegren & Simons 2007). Hautajärvi (2014) käytti väitöskirjansa yhtenä aineistona vanhoja valokuvapostikortteja, joista monet olivat Suomen Matkailijayhdistyksen julkaisemia.
Tutkimuskentän laajenemisesta kertoo osaltaan Lapin yliopiston ensi keväänä järjestämä kansainvälinen seminaari, Souvenirs 2021, jonka alateema on Souvenirs in Motion: Cultural and Historical Perspectives on the Souvenir as a Research Object. Seminaari keskittyy nimenomaan matkamuistoihin tieteellisen tutkimuksen kohteena.
Tässä blogitekstissä käsitellään Suomi-aiheisia matkailuviirejä, joita myös kaupunki- ja turistiviireiksi on kutsuttu. Teksti perustuu kirjoittajan tekemään laajempaan katsaukseen, joka löytyy linkin takaa. Siinä aineistona on keräilijä Heimo Kiisken lähes 3 000 viiriä käsittävä kokoelma.
Helsinki oli viirien suosituin kuva-aihe
Ensimmäiset Suomi-aiheiset matkailuviirit julkaistiin 1940-luvun loppupuolella. Varhaisimpiin kuva-aiheisiin kuului ensimmäiset Suomen suurkisat, jotka järjestettiin Helsingissä vuonna 1947. Alkuaikoina matkailuviirejä teki muun muassa norjalainen valmistaja, ja myöhemmin 1950–80-luvuilla pitkälti toistakymmentä suomalaista yritystä.
Suomen Matkailijayhdistys (SMY) oli keskeinen viirien julkaisija ja levittäjä. Yhdistys valmistutti ensimmäiset viirinsä vuonna 1954. SMY:n matkamuisto-osasto toimi ensin Helsingin keskustassa ja siirtyi 1960-luvun lopulla Töölöön erilliseksi yritykseksi. Myyntiosastolta saattoi ostaa tai tilata viirejä. Kuntien ja matkailukohteiden viiritilauksia tehtiin SMY:stä sekä viirejä valmistavien yritysten myyntiedustajien kautta.
Helsinki oli valtakunnallisesti matkailuviirien aiheista suosituin, mutta kuitenkin aineiston 2 570 paikkakuntaviiristä vain 79 viiriä oli nimenomaan erilaisia Helsingin kaupunkiviirejä. Tämän lisäksi Helsingin erilliskohteista ja tapahtumista oli runsaasti viirejä.
Helsinkiin liittyvistä visuaalisista aiheita yleisin oli tuomiokirkko, mutta myös erityisesti olympiastadion, Eduskuntatalo, Suomenlinna ja Linnanmäki olivat suosittuja. Edellä mainitun suurkisaviirin lisäksi urheiluaiheissa korostuu vuoden 1952 olympiakisat, joista tehtiin lukuisia erilaisia viirejä. Olympiaviirejä saatettiin kiinnittää polkupyörään, moottoripyörään, purje- tai moottoriveneeseen, autoon tai reppuun.
Suomenlinna ja tuomiokirkko (silloinen Suurkirkko) olivat myös Suomen Matkailijayhdistyksen viirivalikoiman ensimmäiset Helsinki-aiheet, jotka julkaistiin vuonna 1955. Suomenlinna-aiheessa kiinnittävät huomiota saarten syreenipensaat, jotka kuuluvat Suomen vanhimpiin ja joista osa on tiettävästi peräisin Ranskan Versailles’sta. Suomen Matkailijayhdistys oli muutenkin keskeisessä roolissa Suomenlinnaan suuntautuvan matkustamisen kehittämisessä, sillä se käynnisti ensimmäiset säännölliset laivavuorot saarille, joille oli aiemmin vaadittu maihinnousulupa.
Matkakohteen pelkistäminen viirin kuvaksi
Miten jokin paikkakunta tai matkailukohde saatiin pelkistettyä viiriin sopivaksi kuvaksi tai kuviksi? Hautajärven (2019) mukaan Suomen Matkailijayhdistyksellä oli kustantajana ja julkaisijana omaa osaamista myös graafisessa suunnittelussa. Kenties tätä voitiin hyödyntää myös viirien valmistuksessa. Myös monilla lipputehtailla ja silkkipainoilla oli graafiseen työhön erikoistuneita henkilöitä.
Viirien kuvamaailma oli kaiken kaikkiaan konservatiivinen. Ympäri Suomen yleisimpiä kuva-aiheita olivat paikkakunnan kirkko ja joko vaakuna tai lippu, sekä vaakuna ja paikkakunnan nimi. Nähtävyydet kuten sillat, tornit, järvet tai raatihuoneet olivat myös tavallisia kuva-aiheita.
Nyt tutkittu aineisto kertoo viirien kuvamaailmasta, valmistajista ja jonkin verran suunnittelijoista. Sen sijaan kaupunkien, kuntien ja muiden matkailukohteiden toimintaan ja tavoitteisiin viirien tilaajina ei päästä tässä tutkimuksessa pureutumaan.
Vesa Keskinen toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat kaupunkikulttuuri, kaupunkiturvallisuus ja asukasmielipiteet.
Julkaisu:
Matkamuistoviirit tutkimuskohteena – esimerkkeinä Suomen Matkailijayhdistyksen viirit (lataa pdf-julkaisu tai selattava julkaisu).
Muu kirjallisuus:
Londen, Magnus, Enegren, Joakim & Simons, Ant (2007). Come to Finland. Posters & Travel Tales 1851–1965. Edita.
Hautajärvi, Harri (2014). Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Väitöskirja, Aalto-yliopisto. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/19766
Hautajärvi, Harri (2019). Puhelinkeskustelu 11.12.2019.