Kaupunkilaiset ovat yhä aktiivisempia toimijoita, ja erilaisten viestintäteknisten keinojen avulla he myös pystyvät toimimaan uusilla tavoilla. Näin on mahdollista osallistua kansalaiskeskusteluun tai kaupunkiaktivismiin, taikka tuottaa erilaisia mielipiteitä ja palautetta kaupungin palveluista. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset osaksi yhä paremman kaupungin toteuttamista. Tämä on tärkeää, sillä kaupungin pitää jo tehtävänsä näkökulmasta kasvattaa asukkaiden luottamusta julkiseen vallankäyttöön.
Meillä kannetaan usein huolta kaupunkilaisten osallistumisesta, erityisesti sen puutteista. Tilannetta on hyvä tarkastella myös hieman laajemmassa kokonaisuudessa. Tätä lehteä tehtäessä valmistui uusin eurooppalainen vertaileva kulttuuritilasto. Eurostatin tilasto* on sarjassaan kolmas ja se esittelee mm. kulttuurialan työllisyyttä, yritystoimintaa, kaupankäyntiä sekä kulttuurin kulutusta. Edelliset vastaavat tilastot ilmestyivät vuosina 2007 ja 2011.
Elokuvissa käynti, esittävän taiteen tilaisuuksissa vierailut, kulttuurihistoriallisissa kohteissa käynnit, kirjojen ja sanomalehtien lukeminen, elokuvissa käynti – kaikissa näissä asioissa Suomi on ehdotonta eurooppalaista kärkeä. Huomiota herättävää on lisäksi se, että suomalaisten välillä ei ole kovinkaan suurta eroa harrastusmäärissä. Eroja toki on, mutta verrattuna muihin maihin, sukupuoli, ikä, koulutus tai taloudellinen asema ei juurikaan erottele suomalaisia toisistaan. Lisäksi merkittävää on, että Suomessa kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat ovat eurooppalaisessa mittakaavassa hyvin aktiivisia.
Kulttuurin muotoihin osallistuminen on toki vain yksi monista tavoista olla mukana yhteiskunnassa ja kaupunkielämässä. Yhdeltä osin nämä tilastoidut tarkastelukohteet voi kiteyttää kysymykseen, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä. Suomi sijoittuu tässäkin suhteessa aivan Euroopan huipulle yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi ei ole siten mitenkään eurooppalainen keskivertomaa, olemme pikemminkin positiivinen poikkeus.
Tämänkin Kvartti-lehden artikkeleissa sivutaan juuri erilaisia eroja kansalaisten välillä. Erot ovat todellisia ja merkittäviä, ja ne on syytä ottaa vakavasti. Toisaalta eurooppalainen näkökulma tuo tilanteemme sopivasti esille hieman laajemmassa valossa. Osallisuus- ja osallistumisteemassa asetamme itsellemme korkeita vaatimuksia pysyäksemme kansainvälisen vertailun kärjessä myös jatkossa.
Timo Cantell on Helsingin kaupungin tietokeskuksen johtaja.
*) Cultural statistics, 2016 edition. Luxembourg: Eurostat, statistical books. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/7551543/KS-04-15-737-EN-N.pdf/648072f3-63c4-47d8-905a-6fdc742b8605