Tässä kirjoitussarjassa erikoistutkija Pekka Mustonen analysoi kuukausittain Helsinkiin kohdistuvaa matkailua. Vuorossa ovat tällä kertaa marraskuun 2017 matkailutiedot. Lyhyet raportit pureutuvat ilmiöihin ja muutoksiin tilastolukujen takana, ja niissä pohditaan kunkin ajanjakson erityispiirteitä sekä sivutaan keskeisimpien kilpailijakaupunkien tilannetta. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan palautetta ja toiveita aihepiireistä (pekka.mustonen@hel.fi).
Vaikka vuoden 2018 ensimmäisen kuukauden loppu jo häämöttää, majoitustilastoja saadaan kahden kuukauden viiveellä ja nyt tarkastellaan siis vuoden 2017 marraskuuta.
Tilastojen pohjalta loppusyksyn tarina on Helsingissä hyvin samankaltainen kuin mihin jo viime vuoden muiden kuukausien raporteissa on totuttu. Yöpymisten kasvu jatkui hurjana, ja jo marraskuun loppuun kertyneet matkailijoiden yöpymiset riittävät nostamaan vuoden 2017 kaikkien aikojen kärkeen.
Marraskuussa rekisteröityjen yöpymisten määrä kasvoi Helsingissä peräti 16,5 %. Tällä kertaa myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat kaksinumeroisesti (14,1 %). Kun ulkomaisten kävijöiden yöpymiset samalla kasvoivat lähes viidenneksen, kasvu nousi kokonaisuudessaan ennätyksellisen korkealle.
Pääkaupunkiseudun luvut seuraavat Helsingin lukuja, mutta ovat kautta linjan pari prosenttiyksikköä Helsinkiä pienempiä. Kasvu siis on kohdistunut nimenomaan Helsinkiin.
Mistä matkailijat Helsinkiin tällä kertaa tulivat?
Kun tarkastellaan Helsinkiin tulleiden matkailijoiden yleisimpiä lähtömaita, top 5- ja top 10 -maiden osuudet kaikista yöpymisistä kasvoivat hieman. Kyseisten maiden osuutta kaikista yöpymisistä on käytetty näissä kuukausiraporteissa eräänlaisena kestävyysmittarina. Tämä johtuu muutaman keskeisen lähtöalueen yöpymisten huomattavasta kasvusta. Kärkimaiden osuudet ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin ennen venäläisten Suomeen kohdistuvan matkailun romahdusta, mikä näkyy jo marraskuun 2014 luvuissa.
Kun tarkastellaan marraskuuta, vuoteen 2013 asti top 5 -maiden osuus oli yli puolet kaikista yöpymisistä ja venäläisten osuus yksin enimmillään lähes neljänneksen. Kestävyysmittarin – tai pitäisikö sanoa ”riippuvuusmittarin” – lukemat ovat siis kulkeneet aika lailla käsi kädessä venäläisten yöpymisten kehityksen kanssa, mutta nyt muidenkin maiden kasvattaessa matkailuaan Helsinkiin, vaikutus ei ole niin selvä kuin aiemmin.
Marraskuussa 2015 venäläisten osuus putosi alle kymmeneen prosenttiin ja on nyt hitaasti kipuamassa ylöspäin. Uusimmissa, marraskuun 2017 luvuissa ulkomaiset yöpymiset ilman venäläisiä kasvoivat yli 18 % vuotta aiempaan nähden.
Top 5 -maista Venäjä ja Yhdysvallat kasvattivat yöpymisiään yli 20 % ja kymmenen kärkimaan joukosta Kiina, Norja, Tanska ja Viro niin ikään kasvoivat paljon. Kiinalaisia yöpyi Helsingissä marraskuussa 2017 lähes puolet enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kärkikymmenikön maat olivat samat kuin lokakuussakin, mutta järjestys hieman muuttui. Venäjä ohitti Ruotsin selvästi ja valloitti nyt ykköspaikan. Ruotsi oli yhtä selvä kakkonen ennen Britanniaa, Saksaa ja Yhdysvaltoja.
Nousijoiden ykkönen oli nyt Intian sijaan Islanti, josta tulleet yöpymiset kaksinkertaistuivat. Myös Australia ja Intia kasvattivat yöpymisiä paljon: molemmat yli 60 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Mielenkiintoinen havainto löytyy kärjen takaa. Norja kiri yöpymisissä aivan Kiinan rinnalle 28 % kasvullaan, vaikka kiinalaisten yöpymiset tosiaan kasvoivat vielä enemmän.
Neljän miljoonan matkailijan rajapyykki on käytännössä jo ohitettu
Kun tarkastellaan vuotta 2017 kokonaisuutena ennen joulukuun lukujen varmistumista, voidaan todeta, että viimeisen kuukauden kasvuksi riittää hieman alle neljä prosenttia, jotta neljän miljoonaan rajapyykki saavutetaan. Todellisuudessa toki tuo neljän miljoonan rajapyykki on ohitettu jo aikoja sitten, koska kuten aiemmissa raporteissakin on todettu, tilastot kuvaavat vain osaa todellisuudesta.
Tällä hetkellä voimme vain arvailla tämän osuuden kokoa. Majoitustilastojen ulkopuolelle jäävien yöpymisten arvioiminen onkin kenties tulevaisuuden suurin tutkimuksellinen haaste. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että esimerkiksi lähialueilta tulevan työmatkailun osalta tilastoinnin ulkopuolelle jää huomattava osa yöpymisistä. Tästä päästäänkin aasinsillan kautta toiseen suureen haasteeseen. Nyt emme saa luotettavaa tietoa siitä, kuinka suuri osa kustakin maasta tulevista matkailijoista on täällä vapaa-ajanmatkalla ja kuinka suuri osa työmatkalla.
Näitä molempia kysymyksiä tullaan pohtimaan Helsingin matkailun vuosiraportissa, joka julkaistaan keväällä 2018. Sitä ennen kuitenkin ilmestyy vielä joulukuun raportti.