Hyppää pääsisältöön

Asuntojen koko ja talotyyppi

  • Helsingissä on 387 000 asuntoa, ja asuntokannan vuosittainen kasvuvauhti on ollut 1,3 prosenttia.
  • Asuntokanta on kerrostalovaltaista ja yli puolet asunnoista on 1–2 huoneen pienasuntoja.
  • Lähes joka kymmenes asunto on tyhjä tai tilapäisesti asuttu.

Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli runsaat 387 000 asuntoa. Edellisestä vuodesta asuntokanta kasvoi 4 900 asunnolla. Vuodesta 2012 asuntokanta on kasvanut 50 600 asunnolla eli vuosittain keskimäärin 5 000 asunnolla (1,3 prosentilla). Asuntokannasta 86 prosenttia oli kerrostaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen osuus asuntokannasta on ollut suunnilleen samalla tasolla jo 1970-luvun alusta saakka. 

Vuoden 2022 lopussa pientaloasuntoja oli 13 prosenttia kaikista asunnoista, joista omakoti- tai paritaloasuntojen osuus oli seitsemän prosenttia ja rivitaloasuntojen viisi prosenttia. Pientalot ovat keskittyneet Helsingissä muutamille pientaloalueille. Vuonna 2022 määrällisesti eniten pientaloasuntoja oli kaupungin pohjoisosissa: Tapaninvainiossa, Länsi-Pakilassa, Puistolassa ja Paloheinässä, joissa kaikissa niitä oli yli 2 000. Landbossa kaikki asunnot sijaitsevat pientaloissa. Myös Paloheinässä, Marjaniemessä ja Östersundomissa asunnoista lähes kaikki, yli 97 prosenttia, sijaitsevat pientaloissa.

Kerrostalovaltaisuuden seurauksena Helsingin asuntokantaa hallitsevat pienasunnot eli yksiöt ja kaksiot. Vuoden 2022 lopussa 1–2 huoneen asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 59 prosenttia. Pitkällä aikavälillä asuntokannan painopiste on kuitenkin siirtynyt selvästi kohti isompia asuntoja. Vielä vuonna 1960 pienasuntojen osuus oli Helsingissä 76 prosenttia, mutta laski jo vuoteen 2000 mennessä 60 prosenttiin. Vuoden 2022 lopussa pieniä 1–2 huoneen asuntoja oli eniten Taka-Töölössä, Kampissa, Etu-Töölössä, Linjoilla, Etelä-Haagassa, Torkkelinmäessä, Harjussa, Vallilassa, Punavuoressa ja Ullanlinnassa, joissa kaikissa niitä oli yli 5 000. 

Isoja, kolmen huoneen ja sitä suurempia perheasuntoja oli puolestaan eniten Yliskylässä, Kontulassa, Myllypurossa, Keski-Vuosaaressa, Jätkäsaaressa, Kannelmäessä ja Etu-Töölössä, joissa kaikissa niitä oli yli 3 000. Vuonna 2022 uusia perheasuntoja valmistui eniten Pohjois-Pasilaan, Kalasatamaan ja Keski-Pasilaan.

Vuonna 2022 asuntojen keskipinta-ala oli 62,9 neliömetriä. Asuntokannan keskipinta-ala on laskettu kaikkien, myös tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen perusteella. Asuntojen keski-pinta-ala oli suurin Karhusaaressa ja Kuusisaaressa, yli 170 neliömetriä, ja pienin Kyläsaaressa (jossa on ainoastaan opiskelija-asuntoja), sekä Torkkelinmäessä, Harjussa ja Alppilassa, missä se oli alle 40 neliömetriä. Asuntojen keskipinta-ala on 2000-luvulla kasvanut vain vähän. Vuosina 2000–2022 koko asuntokannan keskipinta-ala kasvoi 1,3 neliömetriä ja kerrostaloasuntojen keskipinta-ala 56,1 neliömetristä 57 neliömetriin.

Helsingin runsaasta 387 000 asunnosta 36 244 oli sellaisia, joissa väestötietojärjestelmän mukaan ei asu yhtäkään henkilöä vakinaisesti tai väliaikaisesti. Näistä asunnoista oli ara-vuokra-asuntoja 4 200 eli 6,5 prosenttia ja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 3 900 eli 3,3 prosenttia. Ei-vakinaisesti asuttuja asuntoja oli eniten kantakaupungissa, Taka-Töölössä, Kampissa, Etu-Töölössä ja Ullanlinnassa, joissa kaikissa näitä asuntoja oli yli 1 200 ja osuus kaikista asunnoista oli 14–17 prosenttia, kun osuus koko Helsingissä oli yhdeksän prosenttia. Vuodesta 2012 vuoteen 2022 tyhjien ja tilapäisesti asuttujen asuntojen osuus kasvoi Helsingissä kaksi prosenttia. 

Uusimmat artikkelit

17.9.2021
Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi...
3.9.2021
Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen...
28.5.2021
Helsingissä rakennettiin vuonna 2020 ennätysmäisen runsaasti maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Asuntoja valmistui 7280, joista 96 prosenttia eli 6899 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina sekä loppuosa 381 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksina. Kerrosalaa syntyi 549 209...
Nuori nainen istuu yksin ikkunassa ja katsoo ulos.
10.3.2021
Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta...
10.3.2021
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia...
4.2.2021
Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty? Kvartti keskusteli monipaikkaisuuteen perehtyneiden tutkijoiden kanssa, joista kauimpana...