Hyppää pääsisältöön
Yli yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että omalla asuinalueella on miellyttävää kävellä paikasta toiseen. Olosuhteita ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen sekä pyöräilyyn pidettiin hyvinä etenkin Helsingin esikaupunkialueilla. Vastaajien arvioissa omista liikunnan harrastamismahdollisuuksista oli suuria eroja etenkin sen mukaan, kuinka hyväksi he kokivat oman toimeentulonsa. Iäkkäät olivat tyytyväisiä ja opiskelijat taas jonkin verran tyytymättömämpiä liikunnan harrastamismahdollisuuksiinsa.
Artikkelissa esitellään helsinkiläisten keskeisimpiä huolenaiheita uusimman Helsinki-barometri-kyselytutkimuksen tulosten perusteella, sekä vastaajien samassa tutkimuksessa antamaa avointa palautetta. Etenkin ilmastokriisi, luonnonympäristöjen väheneminen sekä ruoan hinta korostuivat viime kevään barometrin tapaan erikseen kysyttyjen huolenaiheiden joukossa. Vapaa sana -vastauksissa kaupunkilaisten yleisimmät palautteenaiheet koskivat lähiluontoa, rakentamisen määrää, yksityisautoilua, keskusta-alueen kehitystä sekä kaupungin tarjoamia palveluita.
Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on jäänyt kehityksestä jälkeen. Suuressa kuvassa alueiden välisissä eroissa on korkeimmin koulutetun väestön osalta kuitenkin havaittavissa pientä kaventumista.
Helsinkiläisistä yli 85 prosenttia kokee oman elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Tieto selviää uusimmasta Helsinki-barometrikyselystä. Suunnilleen sama osuus vastaajista myös pitää asuinaluettaan viihtyisänä paikkana. Helsingin keskustaa koskien vastaajien arviot ovat heikompia. Vaikka reilut 70 prosenttia keskustassa asuvista pitää keskustaa yleisesti ottaen viihtyisänä, muualla asuvista osuus on selvästi matalampi, ja kaikkien vastaajien enemmistö katsoo myös keskustan kehittyneen viime aikoina huonompaan suuntaan. Turvallisuuden kokemuksissa on lisäksi nähtävissä heikkenemistä, etenkin naisvastaajien kohdalla kysyttäessä Helsingin keskustan turvallisuudesta viikonloppuiltaisin. Entistä harvempi vastaaja myös pitää oman asuinalueen tarjoamia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia hyvinä, erityisesti kuitenkin ne, joiden taloustilanne on heikompi.
Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain ja sukupuolittain. Lopuksi julkaisussa vedetään yhteen keskeisimmät myönteiset ja huolestuttavat kehityssuunnat helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Julkaisun aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely ja siihen Helsingissä vastanneet oppijat.
Suomalaisten huumekokeilut, huumeiden käyttö sekä ongelmakäyttö ovat yleistyneet. Samalla myös huumausainekuolleisuus on kasvanut. Näin on tapahtunut sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkakin pääkaupungissa kuolleisuuden kasvu alkoi hieman myöhemmin. Kuolleiden lukumäärä oli kuitenkin vuonna 2021 sekä Helsingissä että koko maassa suurin mittaushistorian aikana. Etenkin nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut Helsingissä, ja nuorten osuus huumeisiin kuolleista on eurooppalaisittain korkea. Kuolemien ehkäisy on haastavaa, koska Suomessa suurin osa huumausainekuolemista on moniainemyrkytyksiä eli ne liittyvät useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeita ongelmallisesti käyttäville tulisi turvata hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ja etenkin opioidikorvaushoitoon pääsyä tulisi nopeuttaa.
Paikallisten yhteisöjen aloitteet, ihmisten välinen verkottuminen ja solidaarisuus sekä niihin perustuva kyky selviytyä ja toipua kriiseistä ovat keskeisiä tekijöitä kaupunkien ja yhteiskuntien resilienssille eli kriisinkestävyydelle ja uudistumiskyvylle. Julkaisussa tarkastellaan tällaista yhteisöllistä resilienssiä Helsingin asuinalueilla koronakriisin aikana. Tutkimuksen monilla eri menetelmillä ja tapaustutkimuksista kerätty aineisto on analysoitu kokonaisvaltaisella aineistolähtöisllä temaattisella analyysillä. Tulosten esittelyn lisäksi julkaisussa eritellään yhteisöllisen resilienssin käsitettä ja tehdään toimintasuosituksia yhteisöllisen resilienssin kehittämiseksi tuleviin kriiseihin.
Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu taloudellinen tilanne ovat keskeisimmät tekijät näiden eroavaisuuksien taustalla.
Helsinki on kasvava ja monimuotoistuva kaupunki, jonka asukkailla on erilaisia ja toisistaan suurestikin eroavia tarpeita ja mieltymyksiä. Onko asukkailla kuitenkaan käytössään riittävästi tietoa kaupungin tilanteesta ja kehityksestä tavoitteidensa ajamiseksi eri osallistumiskanavien kautta? Kaupungin toteuttaman kokeiluhankkeen tavoitteena oli selvittää, miten tiedolla voidaan tukea kaupunkilaisia tekemään tarpeeseen kohdentuvia sekä alueellisen ja asukkaiden välisen yhdenvertaisuuden huomioivia ehdotuksia osallistuvaan budjetointiin. Hankkeessa etsittiin myös tietomuotoilun avulla keinoja tiedon esittämiseen niin, että se olisi mahdollisimman monelle ymmärrettävää ja kiinnostavaa ja tietoa olisi helppo hyödyntää.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa helsinkiläisiä tämän kevään Helsinki-barometrin mukaan hieman vähemmän kuin aikaisemmilla kyselykerroilla. Vastaajat näkevät sodan vaikuttavan Suomen talous- ja turvallisuustilanteeseen enemmän kuin esimerkiksi omaan henkiseen hyvinvointiinsa tai omaan ja läheisten turvallisuuteen. Kaikista barometrikyselyssä tiedustelluista yleisistä huolenaiheista helsinkiläisiä mietityttävät kuitenkin eniten ilmastokriisi sekä lähiluonnon väheneminen. Myös häiriökäyttäytymisen yleistyminen huolestuttaa melko monia, erityisesti kaupunkiuudistusalueiksi nimetyillä Helsingin asuinalueilla.
Tilaa aihepiirin Hyvinvointi RSS-syöte