Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa helsinkiläisiä tämän kevään Helsinki-barometrin mukaan hieman vähemmän kuin aikaisemmilla kyselykerroilla. Vastaajat näkevät sodan vaikuttavan Suomen talous- ja turvallisuustilanteeseen enemmän kuin esimerkiksi omaan henkiseen hyvinvointiinsa tai omaan ja läheisten turvallisuuteen. Kaikista barometrikyselyssä tiedustelluista yleisistä huolenaiheista helsinkiläisiä mietityttävät kuitenkin eniten ilmastokriisi sekä lähiluonnon väheneminen. Myös häiriökäyttäytymisen yleistyminen huolestuttaa melko monia, erityisesti kaupunkiuudistusalueiksi nimetyillä Helsingin asuinalueilla.

Asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen eivät välttämättä riitä pelkät vaikuttamiskanavat ja -tilaisuudet, vaan osallistumisen tukemiseen palkatun henkilöstön rooli vaikuttaisi olevan tärkeä. Asukkaiden motiivit osallistua kotialueensa ja -kaupunkinsa kehittämiseen ovat moninaisia: jotkut haluavat edesauttaa itselleen mieluisten päätösten syntymistä, toiset taas ajattelevat enemmän alueen ihmisten yhteistä hyvää. Helsingin on syytä tunnistaa, annetaanko asukkaille tilaisuuksia vaikuttaa vain esimerkiksi rajattuihin projekteihin tai kysymyksiin vai määritellä laajemmin kaupunkikehitystä koskevaa keskustelua ja aiheita.

Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106 toimenpidettä.

Tämä Stadin HYTE-barometri esittelee Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen tilaa keväällä 2023. Barometri sisältää valittuja konkreettisia nostoja toimenpiteistä sekä havainnollistaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa hyvinvointisuunnitelman seurantamittareiden valossa. HYTE-barometri on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § mukainen vuosittainen hyvinvointikertomus.

Helsingin kaupungin kansalaisille tarjoama digitukipalvelu on monimuotoinen, lukuisista toimijoista ja niiden verkostoista koostuva kenttä, jonka johtamista ja kehittämistä on haitannut riittämätön tieto esimerkiksi tarjotun tuen tarpeesta, määristä, asiakkaista ja toteuttajista. Artikkeli perustuu tutkimukseen, jossa ehdotetaan tietojohtamisen menetelmien käyttöönottoa Helsingin digitukipalvelussa. Digitukitietoa hyödyntämällä voidaan tuottaa kaupungin digituesta vastaaville tahoille parempi kokonaiskuva digitukipalvelun tilanteesta sekä tehostaa palvelun johtamista ja kehittämistä.

Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa – yhteishakua ja nuorten sijoittumista koulutuksiin – sekä toisella asteella opiskelua ja opintojen keskeyttämistä. Tarkastelun kohteena on myös nuorten koulutustason kehitys Helsingissä. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten eri väestöryhmiin kuuluvien nuorten tilanteet eroavat toisistaan.

Kaupunkilaisten näkemykset asuinalueiden viihtyisyydestä ja turvallisuudesta ovat Helsinki-barometri-kyselytutkimuksen mukaan heikentyneet jonkin verran. Muutoksia ei kuitenkaan havaittu tasaisesti kaikkialla, vaan kaupungin sisällä on merkittäviä alueellisia eroja. Myös sukupuolten väliset erot olivat monin paikoin huomattavia. Ensimmäistä kertaa kaupunkilaisilta kysyttiin barometrissa näkemyksiä myös kaupungin keskustaan liittyen. Suurin osa vastaajista piti keskustaa viihtyisänä, mutta turvallisena viikonloppujen ilta-aikaan sitä piti vain puolet. Tässä katsauksessa käsitellään kaupunkistrategian näkökulmasta keskeisimpiä mittareita – koettua elämänlaatua, viihtyisyyttä ja koettua turvallisuutta – keskustaa koskevilla uusilla tiedoilla täydennettynä.

Placemaking on kestävään kaupunkisuunnitteluun olennaisesti kytkeytyvä ajattelutapa ja menetelmä, jossa kaupunkilaiset ja paikalliset yhteisöt aktivoivat kaupunkitiloja yhteisöllisiin käyttöihin. Tässä artikkelissa arvioidaan menetelmän ansioita suhteessa Helsingin nykyiseen kaupunkisuunnitteluun tarkastelemalla kahta julkisen tilan placemaking-kokeilua Ylä-Malmin torilla ja Malminkartanonaukiolla kesällä 2021. Placemaking voi auttaa tuomaan kaupunkitilan kokemukseen liittyvien arvojen ja yhteisöllisyyden merkityksen vahvemmin osaksi kaupunkisuunnittelua, jota nykyään ohjaavat usein taloudelliset ja tekniset näkökulmat. Tapaustutkimukset osoittivat, kuinka placemaking voi parantaa kaupunkilaisten suhdetta julkisiin tiloihin ja kaupunkisuunnitteluun erityisesti Helsingin tiivistyvillä kaupunkiuudistusalueilla.

Helsingin koulujen kasvavia työskentely- ja oppimisolosuhteiden eroja on pyritty lievittämään tarveperusteisella lisärahoituksella (entinen positiivisen diskriminaation määräraha). Koulujen kokemuksia tarveperusteisesta rahoituksesta ja sen käyttöön liittyvistä haasteista tutkittiin elokuun 2021 ja tammikuun 2023 välillä toteutetussa hankkeessa, jonka aineistona ovat rehtoreille ja muille avaintoimijoille tehdyt tutkimuskysely ja haastattelut. Näissä tunnistettiin kolme tekijää, jotka voisivat parantaa rahoitusmallin vaikuttavuutta: rahoituksen kokonaismäärän kasvattaminen, jotta sillä saataisiin koulujen kipeästi kaipaamia opettajaresursseja, sekä ennakoitavuutta pitkän tähtäimen suunnitteluun ja lisää tutkittuun tietoon perustuvaa opastusta rehtoreille rahoituksen käyttöön.

Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta ammattilaisten eläkkeelle poistuminen on suurinta ja miten samojen ammattien työvoimatarve jatkossa kehittyy. Toisaalta tarkastellaan koulutuspaikkamäärien kehitystä niissä tutkinnoissa, joilta kyseisiin ammatteihin saadaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia.