Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.

Artikkelissa esitellään uutta tilastotietoa asukkaiden tulotasosta Helsingin asuntokannan eri osissa, esimerkiksi kaupungin omistamissa asunnoissa, vuokra-asunnoissa tai omistusasunnoissa. Tulosten mukaan sekä kaupungin että muiden tahojen omistamissa ARA-vuokra-asunnoissa painottuivat selvästi pienituloiset, omistusasunnoissa taas hyvätuloiset. Muissa vuokra-asunnoissa tulojakauman hajonta oli suurempaa kuin ARA-vuokra-asuntokannassa. Omistustaloihin sijoittuvissa sijoitusasunnoissa asui vuokralla paljon pienituloisia nuoria. Asumisoikeusasunnoissa painottuivat keskimmäiset tuloluokat.

Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen etenkin nuorten aikuisten ryhmässä. Uuteen tilastoaineistoon perustuvassa artikkelissa tarkastellaan laajasti Helsingin asuntokannan kohdentumista eri elinvaiheessa oleville asuntokunnille, kuten yksinasuville, pariskunnille tai lapsiperheille.

Helsingissä rakennettiin vuonna 2020 ennätysmäisen runsaasti maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Asuntoja valmistui 7280, joista 96 prosenttia eli 6899 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina sekä loppuosa 381 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksina. Kerrosalaa syntyi 549 209 kerrosneliömetriä eli noin 60 prosenttia enemmän kuin edeltävänä viisivuotiskautena keskimäärin. Yli 7 000 asunnon vuosituotantoa on asuntorakentamisen historiassa aiemmin ollut lähiörakentamisen aikaan 1960-luvulla.

Toimitilarakennuksia, joiksi lasketaan kaikki muut kuin asuinrakennukset, valmistui 336 208 kerrosneliömetriä, mikä on 65 prosenttia enemmän kuin koko 2010-luvulla keskimäärin. Edellisestä vuodesta kasvua oli noin 15 prosenttia. Liike- ja toimistorakennukset sekä julkiset palvelurakennukset kattoivat 90 prosenttia kaikesta toimitilarakentamisesta.

Vuodesta 2011 vuoteen 2016 saakka työstä ja koulutuksesta syrjäytyneiden nuorten osuus Helsingissä pienentyi hieman, samalla kun (pelkästään) työstä syrjäytyneiden nuorten osuus kasvoi. Perhetaustan huono-osaisuus ja lastensuojelun sijaishuollossa olo ennustavat nuorten syrjäytymistä, mutta Helsingissä vähemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla nopeasti. Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat maahanmuuttajien
kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia uusimmilla, pääsääntöisesti vuoden 2018 tiedoilla, ja laajentaa tarkastelun koko pääkaupunkiseutuun. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan kuitenkin myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.