Hyppää pääsisältöön
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta, liikenteestä, matkailusta ja hallinnosta.
Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttavien syistä on kuitenkin ollut niukasti – samoin kuin siitä, miten pandemian yhteydessä havaitut asumistrendit mahdollisesti kehittyvät koronakriisin jälkeen. Näitä tietoja saadaan lähiaikoina lisää kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tämä artikkeli toimii paitsi kirjallisuuskatsauksena muuttoliikkeen tutkimukseen, myös pohjustaa Helsingin muuttoliikekyselyn tulosten raportointia. Artikkelissa vertaillaan lisäksi Pohjoismaiden pääkaupunkeihin kohdistunutta muuttoliikettä ennen koronapandemiaa ja sen aikana.
Asuinalueiden välinen muuttoliike Helsingissä on volyymiltaan merkittävää, ja vuosittain Helsingin osa-alueiden välillä ja sisällä muutetaan useammin kuin Helsingin rajojen yli. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin sisäisen muuttoliikkeen valikoitumista vuosina 2010-2020. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat yhteydessä kotitalouksien todennäköisyyteen vaihtaa asuinaluetta Helsingin sisällä, ja mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen, kuinka suurituloisille alueille kotitaloudet muuttavat. Tarkasteluissa erityisen kiinnostuksen kohteena on se, ovatko helsinkiläisten kotitalouksien muuttopäätökset valikoituneet tulotason mukaan. Otosjoukko koostuu helsinkiläisten kotitalouksien työikäisistä viitehenkilöistä.
Viime vuosien maailmanlaajuiset mullistukset ovat heijastuneet kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin, myös asumiseen ja rakentamiseen. Koronaviruspandemian aikana etätyö yleistyi entisestään ja liikkumisen tavat muuttuivat, ja esimerkiksi monipaikkaisen työskentelyn on arvioitu säilyvän yleisenä jatkossakin. Toimintaympäristöön syntyi uusi merkittävä epävarmuustekijä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä keväällä 2022. Epävarmuus asuntomarkkinoilla on lisääntynyt sodan alettua ja sen vaikutusten levittyä laajemmalle eri yhteiskunnan osa-alueille. Muun muassa energian kustannusten ja rakennusmateriaalien hintojen nousu ovat vaikuttaneet merkittävästi asumisen ja rakentamisen kustannuksiin. Asuntolainojen korot ovat niin ikään nousseet, ja kuluttajien luottamus talouteen on laskenut. Tässä artikkelissa luodaan ajankohtaiskatsaus asuntomarkkinoihin ja rakentamiseen Helsingissä näiden poikkeusvuosien aikana.
Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Julkaisun tarkoituksena on tuoda muutoksen piirteet näkyväksi ja tarjota päättäjille tietoa sen arvioimiseen, vastaavatko toteutuneet tulokset pyrkimyksiä.
Katsaus on pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoita monipuolisesti kuvaava vuosittain julkaistava ajankohtaisraportti. Kiinteistösijoitusmarkkinat ovat viime vuosina houkutelleet runsaasti pääomia ennätysmatalien korkojen ja rahoitusmarkkinoiden korkean likviditeetin siivittämänä. Vuonna 2022 markkinoiden toimintaympäristö muuttui ratkaisevasti korkojen nousun ja inflaation kiihtymisen seurauksena. Myös vuokramarkkinoilla on käynnissä suuria muutoksia. Koronapandemian myötä kasvanut etätyö muuttaa yritysten toimintatapoja ja toimistotilojen tarvetta ja käyttöä. Liiketilojen käyttö ja käyttäjät muuttuvat verkkokaupan kasvun, kuluttajakäyttäytymisen muutoksen sekä taloustilanteen heikentämän kuluttajaluottamuksen seurauksena.
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet pääkaupunkiseudulla
nopeasti. Siksi Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit seuraavat
maahanmuuttajien kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä.
Tämä raportti päivittää kotoutumisen tilannekuvaa pääkaupunkiseudulla pääsääntöisesti vuoden 2020 tiedoilla asumisesta, työllisyydestä ja valtionveronalaisista tuloista. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.
Tilaa aihepiirin Asuminen RSS-syöte