Artikkeli on osa sarjaa, jossa käsitellään helsinkiläisten lasten ja nuorten vastauksia valtakunnalliseen Kouluterveyskyselyyn.

Sporalla skujaavat kaiken ikäiset helsinkiläiset, mutta skurua nuoriso ei tunne. Vanhempi polvi tsöraa busalla, kun taas nuoremmat käyttävät dösää. Metro sen sijaan odottaa vielä vakiintunutta slanginimitystään.

Maahanmuuttajanuorten tilanne eroaa Helsingissä monin tavoin kantaväestöön kuuluvista nuorista, ja heidän mahdollisuutensa käyttää taitojaan hyväksi ovat vähäisemmät. Eräs paljon kertova luku on se, että maahanmuuttajataustaisista nuorista jopa 25 prosenttia on perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolella, kun kantaväestön nuorilla vastaava luku on 4 %.

Taiteen perusopetuksen keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat jatkossa palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä palvelujen resursointi. Saavutettavuuden lisäämiseksi taideoppilaitosten avustamisessa on jatkossa syytä entistä vahvemmin huomioida opetuksen tasapuolinen alueellinen jakaantuminen, sukupuolikysymykset sekä väestömuutoksen vaikutukset.

Nuorten asumisongelmat – asunnottomuus, asunnottomuusuhkaisuus tai epävarma asuminen – ovat jopa kaksinkertaistuneet vuosikymmenessä. Asunnottomuuden mittaaminen on haastavaa, ja niinpä myös erot tilastojen välillä ovat suuria. Tämä artikkeli on katsaus alle 30-vuotiaiden helsinkiläisten asunnottomuuteen: sen yleisyyteen ja tilastointiin, syihin sekä seurauksiin.

Helsinkiläisten lasten pienituloisuusriski on ollut jo yli vuosikymmenen ajan koko maan lasten pienituloisuusriskiä korkeampi. Vuoden 2011 jälkeen lapsiköyhyysriski on Helsingissä kuitenkin ollut laskussa. Pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa mittakaavassa Helsingin lapsiköyhyysriski on matala. Lapsiköyhyysriskiin liittyy kaupungin sisäisiä eroja: noin puolet kaikista Helsingin pienituloisten perheiden lapsista asuu Itäisessä ja Koillisessa suurpiirissä.

”Terveelliset elämäntavat rakentuvat liikunnasta, levosta ja hyvästä ruokavaliosta. Harrastukset ja kavereiden kanssa tekeminen kuuluvat olennaisesti nuorten hyvinvointiin. Hauskaa osataan pitää myös vähemmällä päihteidenkäytöllä. Nuorten terveelliset elämäntavat yleistyvät ja nuoret kokevat olevansa kyvykkäitä vaikuttamaan omaan elämäänsä.”

Mitä nykypäivänä tarkoitetaan nuorten yhteiskunnallisella osallistumisella ja vaikuttamisella? Perinteinen järjestöosallistuminen ja puoluepoliittinen toiminta ei ole nuoria innostanut enää pitkää aikaan. Sen sijaan nuoret osallistuvat muulla tavalla.

Kun puhutaan suomalaisesta koulusta, kiinnitetään paljon huomiota oppilaiden menestymiseen oppiaineessa ja kansainvälisissä vertailuissa. Tai sitten tarkastellaan resursseja, kuten lukioiden määrää, oppilaiden ryhmäkokoa tai tietoteknistä varustelua. Harvoin kuitenkaan puhutaan opetuksen sisällöistä ja tavoista, joilla niitä opetetaan ja opiskellaan. Vielä vähemmän tiedetään siitä, mitä tietoja ja taitoja nuoret ovat koulussa mielestään oppineet.

Tiesitkö, että helsinkiläisnuorten terveyskäyttäytyminen on kehittynyt myönteisempään suuntaan? Iso osa nuorista kokee terveytensä hyväksi ja yhdeksällä nuorella kymmenestä on läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella itselleen tärkeistä asioista. Moni nuori on myös yhä tietoisempi ympäristöasioista, ja ympäristöystävällisempää elämää haetaan esimerkiksi ruokavalion ja kierrättämisen kautta.