Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106 toimenpidettä.

Tämä Stadin HYTE-barometri esittelee Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen tilaa keväällä 2024. Barometri sisältää valittuja konkreettisia nostoja toimenpiteistä sekä havainnollistaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa hyvinvointisuunnitelman seurantamittareiden valossa. HYTE-barometri on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § mukainen vuosittainen hyvinvointikertomus.

Helsingissä joka yhdeksäs nuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta. Tytöillä erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää kuin pojilla. Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat erittäin heikkoa osallisuutta yhtä paljon kuin suomalaistaustaiset, mutta ulkomailla syntyneillä nuorilla osallisuuden kokemus on keskimäärin heikompi. Erittäin heikko osallisuus on lisäksi yhteydessä koettuihin oppimisvaikeuksiin, kiusaamiseen, syrjintään sekä kokemukseen perheen taloudellisista haasteista.

Lähes kaikki helsinkiläiset 16- ja 17-vuotiaat osallistuivat syksyllä 2023 johonkin oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaavaan koulutukseen, mutta sukupuolten ja syntyperäryhmien välillä on eroja siirtymävaiheen tilanteessa ja toiselle asteelle jatkamisessa. Koronapandemian aikana vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus kääntyi kasvuun 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Etenkin ulkomaalaistaustaisilla pojilla on keskimäärin muita korkeampi riski jäädä matalan koulutuksen varaan. Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutuksia nuorten tutkintojen suorittamiseen ei vielä voida arvioida.

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret ovat Helsingin kaupunkikehityksen kannalta tärkeä väestöryhmä. Ruotsissa on kerätty seurantatietoa ulkomaalaistaustaisten nuorten integroitumista ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Tämän tiedon avulla kohderyhmän tilannetta voidaan arvioida entistä tarkemmin ja verrata Ruotsia muihin maihin. Tutkimus tarjoaa arvokasta oppia myös Helsingille, jossa Ruotsin tavoin on syytä sekä optimismiin että pessimismiin.

Tässä julkaisussa tarkastellaan helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilaa vuonna 2023. Kyseisten ilmiöiden tilaa peilataan aiempiin vuosiin, koko maahan tai muihin pääkaupunkiseudun kuntiin. Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tarkastellaan oppiasteittain ja sukupuolittain. Lopuksi julkaisussa vedetään yhteen keskeisimmät myönteiset ja huolestuttavat kehityssuunnat helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Julkaisun aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama Kouluterveyskysely ja siihen Helsingissä vastanneet oppijat.

Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu taloudellinen tilanne ovat keskeisimmät tekijät näiden eroavaisuuksien taustalla.

Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022–2025) sisältää kuusi painopistettä. Ne ovat mielen hyvinvointi, harrastaminen ja vapaa-aika, liikkuminen, terveelliset elintavat, hyvät väestösuhteet ja turvallinen ja kaunis kaupunki. Nämä kuusi painopistettä kattavat yhteensä 50 tavoitetta ja 106 toimenpidettä.

Tämä Stadin HYTE-barometri esittelee Helsingin hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen tilaa keväällä 2023. Barometri sisältää valittuja konkreettisia nostoja toimenpiteistä sekä havainnollistaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa hyvinvointisuunnitelman seurantamittareiden valossa. HYTE-barometri on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 6 § mukainen vuosittainen hyvinvointikertomus.

Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa – yhteishakua ja nuorten sijoittumista koulutuksiin – sekä toisella asteella opiskelua ja opintojen keskeyttämistä. Tarkastelun kohteena on myös nuorten koulutustason kehitys Helsingissä. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten eri väestöryhmiin kuuluvien nuorten tilanteet eroavat toisistaan.