Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen suurella määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä lisääntyi. Vaikka työllisyystilanne parani nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.

Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä opintojen kulkua.
Vuonna 2021 merkittävä valtakunnallinen koulutuspoliittinen uudistus nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Velvoite jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen koski ensimmäiseksi niitä nuoria, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021. Peruskoulun jälkeistä sijoittumista koskevat hakutilastot ovat vuodelta 2021 eli ajalta, jolloin oppivelvollisuusikä oli jo noussut ja velvoite hakeutua jatkokoulutukseen koski kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria. Sen sijaan tuoreimmat tiedot opinnot aloittaneista ja opintojen kulusta ovat muutosta edeltävältä vuodelta 2020.

Helsinkiläiset nuoret jakautuvat viiteen liikunnan harrastajaprofiiliin. Suuri osa nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenes on passiiviliikkuja. Sukupuoli ja perhetaustaan liittyvät tekijät määrittävät, mihin profiiliin nuori kuuluu. Liikunnan harrastajaprofiilit heijastuvat myös koettuihin harrastusmahdollisuuksiin; aktiivit kokevat ne paremmaksi kuin muut.

Terveelliset elintavat, harrastukset tai mielekäs vapaa-ajanvietto, koulussa viihtyminen, turvallinen kasvuympäristö, hyvinvoiva mieli ja hyvät sosiaaliset suhteet
vaalivat lasten ja nuorten hyvinvointia. Onkin keskeistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta saada seurantatietoa kyseisistä ilmiöistä helsinkiläislasten ja -nuorten osalta säännöllisin väliajoin. Tässä tilastojulkaisussa luodaan katsaus lasten ja -nuorten hyvinvoinnin tilaan Helsingissä vuonna 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista.

Helsinki osallistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Harrastamisen Suomen malliin, jossa kaikille lapsille ja nuorille pyritään takaamaan harrastamisen mahdollisuus. Harrastamisen Suomen mallissa tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusten määrällinen lisääminen ei ole itseisarvo, vaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen harrastusten avulla. Harrastamisen Suomen mallin taustalla on oletuksia harrastamisen hyvinvointivaikutuksista, kuten se, että harrastaminen ehkäisee syrjäytymistä, voi vähentää eriarvoisuutta nuorten välillä ja lisää nuorten ”pärjäävyyttä”. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020).

Suurimmalla osalla helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on jokin viikoittainen harrastus. Lasten ja nuorten harrastaneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy kuitenkin eroja sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.

Helsinkiläisnuorten kokemus oman perheen taloudellisesta tilanteesta on yhteydessä siihen, paljonko he liikkuvat ja minkä verran kokevat yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, masennusoireilua ja koulu-uupumusta.

Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten osuus nuorista ikäluokista kasvaa lähiaikoina voimakkaasti. Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat ja miten he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Helsingissä. Kantaväestöön verrattuna ulkomaalaistaustaisilla yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät aina toteudu, ja erilaisia hyvinvointieroja ilmenee monilla elämän osa-alueilla.

Tutkimusjulkaisussa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten lasten ja nuorten hyvinvointia Helsingissä. Tarkastelut tehdään pääosin syntyperän mukaan vertaamalla suomalais- ja ulkomaalaistaustaisia, mutta mukana on myös analyysejä maahanmuuton sukupolvien mukaan.

Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakemista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi luodaan katsaus toisen asteen koulutukseen osallistumiseen sekä opintojen kulkuun. Huomiota kiinnitetään kehitykseen viime vuosina sekä väestöryhmien välisiin eroihin siirtymien sujuvuudessa. Lisäksi tehdään aluevertailuja.

Artikkelissa tarkastellaan nuorten päihteidenkäytön muutoksia Helsingissä tuoreimman Kouluterveyskyselyn aineiston valossa.