Sairastavuudessa on huomattavat alue-erot Helsingissä riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista. Niillä alueilla, joilla sairastavuutta on vähän, kun sitä mitataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja lääkekorvausoikeuksien perusteella, on myös vähäinen määrä kansantauteja, ja päinvastoin. Varsinaisten aluevaikutusten sijaan alue-erot ovat kuitenkin selitettävissä pitkälti väestöryhmien välisillä sairastavuuseroilla. Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin, ja koko kaupungin tasolla sairastavuus on hieman vähentynyt kolmessa vuodessa. Tässä raportissa sairastavuus kattaa lähinnä pitkäaikaissairaudet, eikä esimerkiksi koronaepidemian kaltainen tartuntatautisairastavuus näy tällä tavalla mitatussa sairastavuudessa.

Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.

Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudun oppilaitoksista valmistuneiden työllisyystilannetta näillä kolmella koulutusasteella. Lisäksi tarkastellaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen, lähihoitajien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien, tilannetta. Näillä aloilla työmarkkinatilanne oli vuonna 2020 keskimääräistä parempi.

Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia syvällisemmin. Tavoitteena on tutkia, mitkä sosiodemografisiin, psykososiaalisiin, terveyskäyttäytymiseen, osallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kasvuympäristöön tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyseisiin ilmiöihin.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut merkittävillä tavoilla yhteiskuntien toimintaan jo usean vuoden ajan. Helsingissä koronaviruspandemian vaikutukset ovat olleet erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2021 Suomen koronavirustartunnoista todettiin helsinkiläisillä noin 25 prosenttia, joka on noin kaksinkertainen määrä verrattuna Helsingin väestöosuuteen.

Toimintakertomus kuvaa ajanjaksoa koronapandemian alusta, maaliskuusta 2020, kesään 2022 saakka. Toimintakertomuksen tavoitteena on koota yhteen keskeinen tieto Helsingin kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta pandemian eri vaiheissa. Raportti tarkastelee niin johtamisen ja hallinnon organisoitumista, tehtyjä rajoitustoimenpiteitä kuin koronan vuoksi kaupungissa aloitettuja uusia toimintoja.

Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä vuonna 2019. Yksityisiä palveluita käytetään enemmän ja julkisia vähemmän eteläisissä peruspiireissä, missä tulotaso on kaupungin keskimääräistä korkeampi ja sairastavuutta vähemmän. Vastaavasti niissä peruspiireissä, missä sairastavuutta on enemmän ja tulotaso matalampi, asukkaat käyttävät enemmän julkisia palveluita ja yksityisten palveluiden käyttö on vähäisempää.

Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on voimakas riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa merkittävästi elintapamuutoksilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin peruspiireissä ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli. Mallia voidaan jatkossa hyödyntää kehitettäessä muiden kansansairauksien ehkäisyä ja seurantaa. Artikkelin tulosten mukaan raskausdiabeteksen ja diabeteksen riskitekijöiden esiintyvyys oli vähäisintä eteläisen Helsingin peruspiireissä ja yleisintä osassa itäisiä, koillisia ja pohjoisia peruspiirejä.

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat toteuttaneet ensimmäistä kertaa yhdessä asukkaidensa hyvinvointia, elinoloja ja terveyttä kartoittaneen kyselytutkimuksen. Vaikka pääkaupunkiseudun asukkaat kokevat tutkimuksen mukaan esimerkiksi terveydentilansa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, tuloksista näkyy myös huono-osaisuuden keskittymistä ja suuria väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä. Ensimmäiset kuvailevat tulokset julkaistiin viime syksynä, ja nyt on valmistunut hyvinvointia ja terveyttä syvemmin kartoittava analyysi.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden elinoloista saadaan paljon tietoa erilaisista rekistereistä. Monet hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olennaiset tekijät – kuten väestön koettu elämänlaatu ja elintavat – ovat kuitenkin sellaisia, ettei niistä saada tietoa rekisterien pohjalta. Tästä syystä pääkaupunkiseudun kunnat toteuttivat yhdessä kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoa väestön elinoloista, elämänlaadusta, osallisuudesta, terveydentilasta, toimintakyvystä, ja elintavoista. Tutkimusaineiston avulla voidaan tarkastella paitsi väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia niin myös sitä, minkälaiset tekijät ylipäätään vaikuttavat väestön hyvinvointiin ja terveyteen.