Helsingin asuinalueiden välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka turvallisina niiden asukkaat kokevat alueensa. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Vaikka asuinalueiden väliset erot turvattomuuskokemuksissa ovat merkittäviä, erot ovat kuitenkin edellisiin tutkimuskertoihin verrattuna säilyneet melko samansuuruisina. Useimmilla alueilla tilanne on pysynyt hyvin tasaisena, ja vain harvoilla alueilla turvattomuus on joko lisääntynyt tai vähentynyt huomattavasti.

Helsingissä asuu koko Suomen mittapuulla mitaten niin parhaiten pärjääviä kuin huono-osaisimpia ihmisiä, ja kaupungin asuinalueiden välillä on suuria eroja sairastavuudessa ja terveyspalveluiden käytössä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityisten ja julkisten terveyspalveluiden käytön yleisyyttä Helsingin peruspiireissä vuonna 2019. Yksityisiä palveluita käytetään enemmän ja julkisia vähemmän eteläisissä peruspiireissä, missä tulotaso on kaupungin keskimääräistä korkeampi ja sairastavuutta vähemmän. Vastaavasti niissä peruspiireissä, missä sairastavuutta on enemmän ja tulotaso matalampi, asukkaat käyttävät enemmän julkisia palveluita ja yksityisten palveluiden käyttö on vähäisempää.

Raskausdiabetes on yleistynyt vuosien saatossa, ja se on voimakas riskitekijä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiselle. Tätä riskiä voidaan alentaa merkittävästi elintapamuutoksilla. Tässä artikkelissa tarkastellaan raskausdiabeteksen esiintyvyyttä Helsingin peruspiireissä ja esitellään diabeteksen ennaltaehkäisyn malli. Mallia voidaan jatkossa hyödyntää kehitettäessä muiden kansansairauksien ehkäisyä ja seurantaa. Artikkelin tulosten mukaan raskausdiabeteksen ja diabeteksen riskitekijöiden esiintyvyys oli vähäisintä eteläisen Helsingin peruspiireissä ja yleisintä osassa itäisiä, koillisia ja pohjoisia peruspiirejä.

Barometrikyselyllä kartoitettiin jälleen helsinkiläisten näkemyksiä kaupungistaan asuinpaikkana. Vastaajien arvio siitä, kuinka toimiva asuinpaikka Helsinki on, kohosi hieman parin vuoden takaiselta tasolta. Halukkuus suositella Helsinkiä asuinpaikkana on pysynyt suunnilleen entisellään, samoin halukkuus suositella omaa asuinaluetta muille. Uutena asiana kysyttiin muun muassa oman asuinalueen viihtyisyydestä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, jotka olivat vastaajien mukaan hyvällä tasolla.

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Syksyn Helsinki-barometrilla tutkittiin toista kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Tulosten mukaan huolestuneisuus koronatilanteesta oli jonkin verran lisääntynyt epidemian pitkittyessä, ja tulevaisuutta koskevat odotukset olivat varovaisia. Kaupungin toimintaan poikkeustilanteessa vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä.

Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa on alueella toteutettujen laajamittaisten kehityshankkeiden myötä muuttunut aiempaa myönteisemmäksi etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana. Myllypuro on lehden sivuilla kehittynyt uhkaavasti ikääntyvästä ja pelastustoimia kaipaavasta alueesta lähiökehityksen malliesimerkiksi. Vaatimattomammin kehitetyn naapurilähiö Kontulan mediakuva sen sijaan on samaan aikaan synkistynyt, alueen toimiessa lehden sivuilla yhä useammin itäisten lähiöiden epäkohtien kotipaikkana.

Asunto- ja toimitilarakentamisen toteutuva rakentamistehokkuus on vahvasti riippuvaista saavutettavuudesta. Helsingin seudulla ei ole kuitenkaan aina onnistuttu hyödyntämään saavutettavuudeltaan hyviä sijainteja ja niiden potentiaalia riittävällä maankäytön tehokkuudella. Kaupunkitaloustieteen maankäyttömallin avulla on mahdollista analysoida saavutettavuuden ja maankäytön välistä yhteyttä. Tämä artikkeli perustuu tutkimushankkeeseen, jonka mukaan monilla alueilla Helsingissä ja muualla Helsingin seudulla olisi saavutettavuuteen pohjautuen kysyntää nykyistä tehokkaammalle maankäytölle. Sitä kautta löytyisi myös huomattava määrä rakentamisen tiivistämispotentiaalia.

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestötiedoilla vain rajallinen kuva. Edes öisin kaikki eivät nuku kotonaan, vaan osa saattaa olla esimerkiksi yötöissä tai käyttämässä yöelämän palveluja. Tässä artikkelissa tarkennetaan matkapuhelinaineistojen avulla kuvaa siitä, missä pääkaupunkiseudun asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.

Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitettiin asukkaiden naapuruussuhteita ja niiden yhteyttä koettuun turvallisuuteen. Yhteydenpidossa naapureihin ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen tutkimuskertaan nähden. Uutena teemana tutkimuksessa kysyttiin sitä, miten vastaajat arvelevat naapurustonsa asukkaiden puuttuvan erilaisiin häiriötilanteisiin. Nämä kysymykset paljastivat asuinalueiden välillä huomattavia eroja, jotka tosin selittyvät pitkälti alueiden erilaisen väestörakenteen kautta.