Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta kaupunkikehittämisestä. Tämä artikkeli kuvaa kaupunkiuudistuksen tavoitteita ja etenemistä.

Asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen eivät välttämättä riitä pelkät vaikuttamiskanavat ja -tilaisuudet, vaan osallistumisen tukemiseen palkatun henkilöstön rooli vaikuttaisi olevan tärkeä. Asukkaiden motiivit osallistua kotialueensa ja -kaupunkinsa kehittämiseen ovat moninaisia: jotkut haluavat edesauttaa itselleen mieluisten päätösten syntymistä, toiset taas ajattelevat enemmän alueen ihmisten yhteistä hyvää. Helsingin on syytä tunnistaa, annetaanko asukkaille tilaisuuksia vaikuttaa vain esimerkiksi rajattuihin projekteihin tai kysymyksiin vai määritellä laajemmin kaupunkikehitystä koskevaa keskustelua ja aiheita.

Helsinkiläiset ovat uusimman barometrikyselyn mukaan vähemmän huolissaan Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan vaikutuksista Suomelle kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin pian sodan käynnistymisen jälkeen. Tuki Ukrainan kansalaisille on helsinkiläisten keskuudessa edelleen vahvaa. Barometrikyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajien turvallisuuden kokemuksista heidän omalla asuinalueellaan, ja vaikka turvallisuuden koettiin edelleen olevan hyvin korkealla tasolla, luvussa oli tapahtunut jonkin verran laskua edelliseen kyselyyn nähden. Yleisellä tasolla vastaajien arviot omista lähitulevaisuuden näkymistä ovat muuttuneet jokseenkin pessimistisemmiksi.

Sairastavuudessa on huomattavat alue-erot Helsingissä riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista. Niillä alueilla, joilla sairastavuutta on vähän, kun sitä mitataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja lääkekorvausoikeuksien perusteella, on myös vähäinen määrä kansantauteja, ja päinvastoin. Varsinaisten aluevaikutusten sijaan alue-erot ovat kuitenkin selitettävissä pitkälti väestöryhmien välisillä sairastavuuseroilla. Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin, ja koko kaupungin tasolla sairastavuus on hieman vähentynyt kolmessa vuodessa. Tässä raportissa sairastavuus kattaa lähinnä pitkäaikaissairaudet, eikä esimerkiksi koronaepidemian kaltainen tartuntatautisairastavuus näy tällä tavalla mitatussa sairastavuudessa.

Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Tavoitteensa saavuttamiseksi kaupunki tarvitsee tutkittua tietoa helsinkiläisten arjen turvallisuudesta. Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta yleisesti, omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Tuorein kyselytutkimus ajoittui vuoden 2021 loppuun koronapandemian aikaan ja ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Positiivisilla naapurisuhteilla on myönteinen yhteys kaupunkilaisten turvallisuudentunteeseen. Helsingin turvallisuustutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista juttelee naapureidensa kanssa vähintään viikoittain, ja yleisimmin näin tekevät iäkkäät, pitkään alueella asuneet, omistusasukkaat ja kahden vanhemman perheet. Tosin naapurien kanssa juttelu on hieman vähentynyt aiempaan verrattuna. Myös naapuriavun antaminen tai saaminen on varsin yleistä, ja apuun osallistuu lapsiperheistä yli 40 prosenttia ja lähemmäs puolet pientaloissa asuvista vastaajista.

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Ilmiö on ongelmallinen erityisesti huono-osaisuusriskin leimaamilla alueilla, joilla kouluunkin liitetty negatiivinen maine voi synnyttää leimautumisen kokemuksia. Negatiivinen maine voi myös käynnistää ja ylläpitää heikkenevän alueellisen kehityksen ja lisääntyvän koulusegregaation kierteitä. Toisaalta koulujen maine on myös kehittämisen mahdollisuus: jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu voi tukea alueiden positiivista kehitystä.

Helsinki panostaa paljon siihen, että asukkaat iästä, taustasta ja asuinalueesta riippumatta voisivat vaikuttaa mahdollisimman sujuvasti osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin rahojen jakoon. Uusimmassa budjetoinnissa iäkkäiden äänestysaktiivisuus oli tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan yhä vähäistä, mikä saattoi osin johtua prosessin vaiheiden toteuttamisesta virtuaalisina koronarajoitusten vuoksi.

Yli yhdeksän kymmenestä Helsinki-barometrin vastaajasta pitää asuinaluettaan viihtyisänä. Oman asuinalueen suositteluhalukkuus oli kuitenkin laskenut hieman aiemmasta. Koko Helsingin suositteluhalukkuus oli puolestaan pysynyt vakaana. Joka neljännellä on ollut aikeita muuttaa pois Helsingistä, ja näiden vastaajien osuus on ollut hieman kasvussa viimeisissä barometreissa. Helsinki-barometrissa kysyttiin myös vastaajien yleisistä tulevaisuudennäkymistä, ja vain harva uskoo näkymien muuttuvan huonompaan suuntaan – huolimatta viime kuukausien maailmanpoliittisista tapahtumista.

Viheralueiden väheneminen, paikkojen rikkominen ja töhriminen sekä ihmisten syrjäytyminen huolestuttavat helsinkiläisiä eniten, kun kysytään oman asuinalueen asioista. Uusimman turvallisuustutkimuksen mukaan huolta sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä asuinalueella koetaan kaiken kaikkiaan enemmän kuin 2010-luvun puolessavälissä.