Helsingin väestön koulutustaso on noussut edellisen vuosikymmenen aikana ja kaupunkiin on keskittynyt paljon etenkin pitkälle kouluttautunutta väestöä. Kehitys on kuitenkin näkynyt eri osissa Helsinkiä vaihtelevasti. Moni aiemmin matalan koulutustason alue on nostanut profiiliaan, mutta osa on jäänyt kehityksestä jälkeen. Suuressa kuvassa alueiden välisissä eroissa on korkeimmin koulutetun väestön osalta kuitenkin havaittavissa pientä kaventumista.

Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden ja kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteiden edistäminen edellyttää Helsingissä toimivien yritysten tarpeiden, näkemysten ja odotusten ymmärtämistä. Laaja, lähes tuhannen yrityksen haastatteluaineisto antaa arvokasta tietoa kaupunkikehittämiseen. Selvitys antaa tietoa siitä, miten tyytyväisiä yritykset ovat kaupungin palveluihin, miten eri toimialoilla toimivat yritykset näkevät Helsingin sijaintipaikkana ja millaisia kehitysehdotuksia yritykset antavat Helsingin kehittämiseen. Vuoden 2023 aineistosta ilmenee myös, miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet yrityskenttään ja helsinkiläisten yritysten kasvunäkymiin. Helsingin kaupunki on selvittänyt vuodesta 2016 lähtien (2016, 2018, 2020 ja 2023) yritysten näkemyksiä Helsingin elinvoimaan ja yritysmyönteisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset on koottu ensimmäistä kertaa laajaksi selvitykseksi.

Peruskoulun päättäminen on merkittävä nivelvaihe nuoren elämässä. Tässä iässä tehdyt valinnat suuntaavat pitkälti nuorten myöhempiä koulutusvalintoja ja sijoittumista työmarkkinoille. Julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisnuorten tilannetta peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa – yhteishakua ja nuorten sijoittumista koulutuksiin – sekä toisella asteella opiskelua ja opintojen keskeyttämistä. Tarkastelun kohteena on myös nuorten koulutustason kehitys Helsingissä. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten eri väestöryhmiin kuuluvien nuorten tilanteet eroavat toisistaan.

Helsingin koulujen kasvavia työskentely- ja oppimisolosuhteiden eroja on pyritty lievittämään tarveperusteisella lisärahoituksella (entinen positiivisen diskriminaation määräraha). Koulujen kokemuksia tarveperusteisesta rahoituksesta ja sen käyttöön liittyvistä haasteista tutkittiin elokuun 2021 ja tammikuun 2023 välillä toteutetussa hankkeessa, jonka aineistona ovat rehtoreille ja muille avaintoimijoille tehdyt tutkimuskysely ja haastattelut. Näissä tunnistettiin kolme tekijää, jotka voisivat parantaa rahoitusmallin vaikuttavuutta: rahoituksen kokonaismäärän kasvattaminen, jotta sillä saataisiin koulujen kipeästi kaipaamia opettajaresursseja, sekä ennakoitavuutta pitkän tähtäimen suunnitteluun ja lisää tutkittuun tietoon perustuvaa opastusta rehtoreille rahoituksen käyttöön.

Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen suurella määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä lisääntyi. Vaikka työllisyystilanne parani nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Ilmiö on ongelmallinen erityisesti huono-osaisuusriskin leimaamilla alueilla, joilla kouluunkin liitetty negatiivinen maine voi synnyttää leimautumisen kokemuksia. Negatiivinen maine voi myös käynnistää ja ylläpitää heikkenevän alueellisen kehityksen ja lisääntyvän koulusegregaation kierteitä. Toisaalta koulujen maine on myös kehittämisen mahdollisuus: jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu voi tukea alueiden positiivista kehitystä.

Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä opintojen kulkua.
Vuonna 2021 merkittävä valtakunnallinen koulutuspoliittinen uudistus nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Velvoite jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen koski ensimmäiseksi niitä nuoria, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021. Peruskoulun jälkeistä sijoittumista koskevat hakutilastot ovat vuodelta 2021 eli ajalta, jolloin oppivelvollisuusikä oli jo noussut ja velvoite hakeutua jatkokoulutukseen koski kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria. Sen sijaan tuoreimmat tiedot opinnot aloittaneista ja opintojen kulusta ovat muutosta edeltävältä vuodelta 2020.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka muualta Suomesta Helsinkiin muuttavat työikäiset ovat valikoituneet. Helsinkiin muuttavia verrataan sekä muihin Suomen kuntiin jääviin että muihin Suomen kuntiin muuttaviin ja selvitetään, kuinka Helsinkiin muuttavat poikkeavat näistä joukoista sekä millaiset henkilöiden osaamista kuvaavat ja muut ominaisuudet selittävät henkilöiden todennäköisyyttä muuttaa Helsinkiin. Tulokset tutkimuksen regressioanalyyseista ovat luonteeltaan kuvailevia.

Tutkimuksessa tarkastellut muuttajat ovat muuttoa edeltävänä vuonna 25–54-vuotiaita ja muuttavat Helsinkiin vuosien 2006 ja 2018 välillä. Muuttohetkellä opiskelevat jätetään tutkimusotoksen ulkopuolelle, sillä tarkastelujen on tarkoitus kuvata henkilöitä, jotka ovat kiinnittyneet tai joilla on mahdollisuus osallistua työmarkkinoille päätoimisesti.