Your search returned the following results
Filter by topic
Filter by publication series
Filter by author
663 sivua
Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisissa vaaleissa toteutettiin useiden vuosien vireillä olon jälkeen vuonna 1917. Kunnallislakiuudistukset vietiin läpi levottomissa oloissa vain muutama kuukausi ennen sisällissodan puhkeamista, ja vaikka kunnallislakeihin tehtiin muutoksia 1918 sodan jälkeen, ei yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvasta järjestelmästä luovuttu.
Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne.
Kasvavat kaupungit tarvitsevat maata. Jo 1900-luvun alusta alkaen Suomen kaupungistuminen kiihdytti niin Helsingin kuin myös Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan väestönkasvua, mistä syystä Helsingin kaupunki pyrki koko 1900-luvun varmistamaan kasvulleen välttämättömän maan sekä ostoin että alueliitoksin.
Suomen alhainen syntyvyys on herättänyt tänä vuonna paljon keskustelua niin tiedotusvälineissä kuin väestökehityksen asiantuntijoiden parissa.
Helsingin seutu on kasvanut nopeasti vuosikymmenien ajan muuttovoiton ansiosta.
Myllypuron peruspiirin asukkaiden koulutus- ja tulotaso on noussut 2000-luvulla sekä suhteessa koko Helsingin tilanteeseen että sitä pienempiin vertailualueisiin muualla Itä-Helsingissä.