Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
702 sivua
Rankingit – kätevä väline kaupunkien menestyksen vertailuun vai yritys kiteyttää yhteen listaan niin mahdoton määrä tietoa, että tulosten merkitys jää arvailun varaan?
Suomessa oli eduskuntavaalit keväällä 2019. Vaalitulos paljasti sekä eroja että yhtäläisyyksiä Helsingin vaalituloksen ja valtakunnallisen vaalituloksen välillä.
Helsingissä 26.–28. elokuuta järjestetty Nordic Statistical Meeting kokosi yli 400 tilastoalan asiantuntijaa jakamaan kokemuksia tilastoalan viimeaikaisesta kehityksestä ja parhaista käytänteistä. Konferenssin kattoteemana oli Facts for Future, joten katse oli suunnattu vahvasti tulevaisuuteen.
Helsingin matkailun vuosikymmen on ollut nousevaa aaltoliikettä, kun tarkastellaan matkailijoiden yöpymistilastoja. Vuonna 2017 nousu kääntyi ennätyksellisen nopeaksi, ja kasvuprosentti oli lähellä Euroopan kärkeä. Kuluvana vuonna kasvu on jälleen ollut melko nopeaa.
Väestöryhmien asumisen voimakas alueellinen eriytyminen eli segregaatio nähdään yleisesti ongelmallisena piirteenä kaupungin tasapainoisen kehityksen kannalta.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisissa vaaleissa toteutettiin useiden vuosien vireillä olon jälkeen vuonna 1917. Kunnallislakiuudistukset vietiin läpi levottomissa oloissa vain muutama kuukausi ennen sisällissodan puhkeamista, ja vaikka kunnallislakeihin tehtiin muutoksia 1918 sodan jälkeen, ei yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvasta järjestelmästä luovuttu.
Koulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja yksi merkittävä tekijä kehityksen taustalla on koulujen oppilasalueiden väestörakenne.
Kasvavat kaupungit tarvitsevat maata. Jo 1900-luvun alusta alkaen Suomen kaupungistuminen kiihdytti niin Helsingin kuin myös Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan väestönkasvua, mistä syystä Helsingin kaupunki pyrki koko 1900-luvun varmistamaan kasvulleen välttämättömän maan sekä ostoin että alueliitoksin.