Työllistymistä pidetään usein maahanmuuttajien kotoutumisen tärkeänä indikaattorina. Työllistymisellä onkin suuri merkitys sekä Suomeen muuttaville että koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja paikallisella tasolla kunnalle.

Maahanmuuttajat tarvitsevat toimeentulotukea usein päätoimisesta työssäkäynnistään huolimatta. Suomessa hankitulla työkokemuksella on erittäin keskeinen merkitys maahanmuuttajien myöhemmän toimeentulon kannalta. Myös puolison rooli toimeentulotukiriippuvuudesta irtipääsyssä on tärkeä. Näin todettiin Helsingin kaupungin tietokeskuksessa keväällä valmistuneessa tutkimuksessa (Yijälä 2016). Kyseisen tutkimushankkeen pohjalta heräsi toive päästä kokonaisvaltaisemmin paneutumaan sen puitteissa tehtyihin havaintoihin, kuten työssäkäynnin ja aiemman Suomessa hankitun työkokemuksen merkitykseen maahanmuuttajien kotoutumisessa erityisesti taloudellisen sopeutumisen kautta tarkasteltuna. Näitä asioita tutkitaan nyt alkavassa uudessa hankkeessa.

Suomeen saapui viime vuoden alkusyksystä alkaen kaikkien aikojen mittavin turvapaikanhakija-aalto. Yksistään syyskuussa 2015 maahan saapui yli 10 000 turvapaikanhakijaa, joita tuli eniten Irakista. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Maria Nyman kertoo hankkeesta, joka perustuu irakilaisten, englantia puhuvien ja työkokemusta omaavien turvapaikanhakijoiden haastatteluihin.

Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta vielä neljä vuotta sitten. Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.

Kansainvälisiä kaupunkivertailuja kysyvät ja käyttävät kaupunkien päättäjät ja kehittäjät, yritykset, sijoittajat, tutkimus, media ja kansalaiset. Tyypillisesti halutaan tietää, miten oma tai kiinnostuksen kohteena oleva kaupunki ja kaupunkiseutu vertautuvat muihin kaupunkeihin.

Helsingin työllisyys- ja työttömyystilanne on heilahdellut artikkelissa tarkasteltavalla ajanjaksolla 1987–2015 huomattavasti. Kahden laman väliin mahtui pitkä nousukausi ja työttömyysasteen lasku. Uusin, vuonna 2008 alkanut taantuma on pitkittyessään johtanut jälleen hankalaan tilanteeseen, jossa erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, nuorisotyöttömyyden seuraukset sekä ulkomaalaistaustaisen väestön työllistymismahdollisuudet.

Kaupungit ovat aina olleet monenlaisten elinkeinojen keskittymiä. Kaupungeissa on käyty kauppaa, tehty teollista työtä ja palvelutyötä. Työelämän murroksessa urbaanin työn ajat ja paikat muuttuvat. 2000-luvun kaupunkilaisen työn yksi ilmiö ovat yhteisölliset työtilat. Käsitteellä kuvataan erilaisia vapaasti muodostuvia, jaettuja työtiloja, joissa työskentelevät eri taustoista tulevat luovaa ja tietointensiivistä työtä tekevät ihmiset. Helsingissä näitä työtiloja on kymmeniä, ellei enemmänkin.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 7.12.2010 vuosille 2011–2015 Tietoa Stadista -ohjelman, jossa linjataan Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemän tilasto- ja tutkimustyön keskeisiä painopisteitä. Ohjelmassa määritellään keskeiset suunnat tälle ajanjaksolle ja kirjataan tarkempine kuvauksineen tärkeiksi katsotut tilasto- ja tutkimushankkeet kauden ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Erillisenä osiona mukana ovat myös kuvaukset neljän muun Helsingin kaupungin viraston tutkimustoiminnasta.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden taantuma vaikuttivat voimakkaasti Suomeen kokonaistuotannon volyymin laskiessa koko kansantaloudessa yli kahdeksalla prosentilla vuonna 2009. Tämä kokonaistuotannon volyymin lasku näkyi vahvasti Helsingissä, joskaan ei niin voimakkaana kuin muualla maassa. Vuonna 2009 esimerkiksi helsinkiläisyritysten liikevaihto laski 11 prosentilla. Muualla maassa liikevaihdon määrän lasku oli tätäkin suurempi eli 16 prosenttia. Vaikutus työllisyyteen ei kuitenkaan ollut näin dramaattinen.

Somalinkieliset ovat sekä koko Suomessa että Helsingissä kolmanneksi suurin ulkomaista syntyperää oleva väestöryhmä heti venäjän- ja vironkielisten jälkeen. Siksi on huolestuttavaa, että he ovat työllistyneet niin heikosti moniin muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna. Pohdin tässä artikkelissa Suomen somalialaisten maahanmuuttajien heikon työllisyystilanteen ja vähäisen yrittäjyysaktiivisuuden taustalla olevia tekijöitä kansainvälisen kirjallisuuden valossa.