Helsingin asuntotuotanto on kaupungin uudenkin väestöennusteen mukaan lähivuosina selvästi vilkkaampaa kuin 2010-luvulla keskimäärin. Silti väestö ei ennusteen mukaan kaupungissa kasva aivan samaa tahtia kuin uusia asuntoja rakennetaan.

Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2019 -julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten koulutusrakennetta verrattuna muuhun Helsingin seutuun, suurimpiin kaupunkeihin ja koko maahan. Julkaisussa luodaan myös katsaus siihen, miten Helsingin seutu pärjää koulutustasollaan suhteessa kansainvälisiin vertailualueisiin. Huomiota kiinnitetään väestön koulutustason nykytilaan ja kehitykseen sekä väestöryhmien ja Helsingin alueiden välisiin eroihin kouluttautumisessa. Julkaisussa painottuvat erityisesti Helsingin korkeakoulutetut
osaajat.

Helsinkiläiset asuntokunnat ovat useimmin yhden hengen asuntokuntia, ja nuoret aikuiset asuvat muita yksinasuvia useammin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa. Näiden vuokra-asuntojen kysynnän heikentymistä korona-aikana saattaakin osin selittää Helsinkiin kohdistuvan muuttoliikkeen hiljeneminen etenkin nuorten aikuisten ryhmässä. Uuteen tilastoaineistoon perustuvassa artikkelissa tarkastellaan laajasti Helsingin asuntokannan kohdentumista eri elinvaiheessa oleville asuntokunnille, kuten yksinasuville, pariskunnille tai lapsiperheille.

Helsingin kaupunki tarkkailee omaa kehitystään tilastojen, tutkimusten ja muun kaupunkitiedon avulla jatkuvasti muun muassa väestökehityksen, asukkaiden hyvinvoinnin ja kaupunkitalouden näkökulmista. Kuluneena vuonna tiiviissä seurannassa on ollut luonnollisesti myös koronaviruspandemian kehittyminen Helsingissä ja muualla, sekä sen mahdolliset vaikutukset kaupungin tilaan tulevina vuosina.

Mitä on monipaikkainen asuminen, ja millä tavoin ilmiö vaikuttaa Helsinkiin ja Uuteenmaahan nyt tai tulevaisuudessa? Onko koronavuosi lisäämässä kaupungeista pakoa, kuten julkisuudessa on esitetty? Kvartti keskusteli monipaikkaisuuteen perehtyneiden tutkijoiden kanssa, joista kauimpana työskentelevä osallistui virtuaalitapaamiseen Oulusta käsin.

Pienten lasten määrä kasvaa Helsingissä nyt vain asuntorakentamisen uusilla alueilla. Takana on lähes kymmenen vuoden jakso, jolloin lasten määrä lisääntyi myös vanhassa asuntokannassa.

Korkea sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen. Tämä yhteys näyttäytyy hyvin johdonmukaisena riippumatta sosioekonomisen aseman indikaattorista tai terveyttä ja sairastavuutta kuvaavasta mittarista. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutusryhmien välisiä elinajanodote-eroja Helsingissä sekä elintapojen merkitystä erojen taustalla. Nämä tarkastelut perustuvat Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 2/2020 julkaistuun tutkimukseeni. Sen lisäksi aihetta lähestytään nyt toisesta näkökulmasta eli kuolemansyiden kautta.

Kaupungin väestön sijainnista eri vuorokaudenaikoina saadaan asuinpaikkaan tai työhön sidotuilla väestötiedoilla vain rajallinen kuva. Edes öisin kaikki eivät nuku kotonaan, vaan osa saattaa olla esimerkiksi yötöissä tai käyttämässä yöelämän palveluja. Tässä artikkelissa tarkennetaan matkapuhelinaineistojen avulla kuvaa siitä, missä pääkaupunkiseudun asukkaat tavallisena arkipäivänä eri aikoihin ovat.