Helsinkiläiset ovat uusimman barometrikyselyn mukaan vähemmän huolissaan Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan vaikutuksista Suomelle kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin pian sodan käynnistymisen jälkeen. Tuki Ukrainan kansalaisille on helsinkiläisten keskuudessa edelleen vahvaa. Barometrikyselyssä tiedusteltiin lisäksi vastaajien turvallisuuden kokemuksista heidän omalla asuinalueellaan, ja vaikka turvallisuuden koettiin edelleen olevan hyvin korkealla tasolla, luvussa oli tapahtunut jonkin verran laskua edelliseen kyselyyn nähden. Yleisellä tasolla vastaajien arviot omista lähitulevaisuuden näkymistä ovat muuttuneet jokseenkin pessimistisemmiksi.

Sairastavuudessa on huomattavat alue-erot Helsingissä riippumatta sairastavuuden indikaattorina käytettävästä mittarista. Niillä alueilla, joilla sairastavuutta on vähän, kun sitä mitataan kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja lääkekorvausoikeuksien perusteella, on myös vähäinen määrä kansantauteja, ja päinvastoin. Varsinaisten aluevaikutusten sijaan alue-erot ovat kuitenkin selitettävissä pitkälti väestöryhmien välisillä sairastavuuseroilla. Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin, ja koko kaupungin tasolla sairastavuus on hieman vähentynyt kolmessa vuodessa. Tässä raportissa sairastavuus kattaa lähinnä pitkäaikaissairaudet, eikä esimerkiksi koronaepidemian kaltainen tartuntatautisairastavuus näy tällä tavalla mitatussa sairastavuudessa.

Ei-tarttuvia tauteja ja vammoja on mahdollista ehkäistä tehokkaalla poliittisella ohjauksella ja virkatyöllä sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisella. Kaupungeilla on paljon opittavaa toistensa parhaista käytännöistä.

Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Tavoitteensa saavuttamiseksi kaupunki tarvitsee tutkittua tietoa helsinkiläisten arjen turvallisuudesta. Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta yleisesti, omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Tuorein kyselytutkimus ajoittui vuoden 2021 loppuun koronapandemian aikaan ja ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Uusimman Helsingin turvallisuustutkimuksen avovastauksissa korostuivat sosiaaliset pelot kaupunkitilassa, kuten huoli toisten ihmisten epäilyttävästä käyttäytymisestä. Vastaajat kokivat avovastausten perusteella turvattomuutta paitsi omakohtaisesti myös läheistensä sekä itseään haavoittuvampiin ryhmiin kuuluvien puolesta. Nuorisojoukot ja nuorten jengiytyminen nousivat huolenaiheena esiin tavalla, jota aiemmissa turvallisuustutkimuksissa ei ole nähty. Poliisin läsnäoloa kaivataan asuinympäristöön enemmän.

Koronapandemia lisäsi vastavalmistuneiden työttömyyttä kaikilla koulutusasteilla vuonna 2020. Erityisesti sen vaikutukset iskivät ammattikoulutuksesta valmistuneisiin. Yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuneilla työttömyys ei lisääntynyt aivan yhtä voimakkaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin seudun oppilaitoksista valmistuneiden työllisyystilannetta näillä kolmella koulutusasteella. Lisäksi tarkastellaan tiettyjen työvoimapulasta kärsivien alojen, lähihoitajien, sairaanhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien, tilannetta. Näillä aloilla työmarkkinatilanne oli vuonna 2020 keskimääräistä parempi.

Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia syvällisemmin. Tavoitteena on tutkia, mitkä sosiodemografisiin, psykososiaalisiin, terveyskäyttäytymiseen, osallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kasvuympäristöön tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyseisiin ilmiöihin.

Koulun maineella on vaikutusta perheiden kouluvalintoihin ja oppilaiden itsetuntoon. Tutkimuksemme osoittaa, että maine ei kuitenkaan riipu yksin koulun laadusta tai toiminnasta, vaan asuinalueiden maine tihkuu osaksi koulua koskevaa julkista keskustelua ja osaksi alueen ulkopuolisten oletuksia koulun laadusta. Ilmiö on ongelmallinen erityisesti huono-osaisuusriskin leimaamilla alueilla, joilla kouluunkin liitetty negatiivinen maine voi synnyttää leimautumisen kokemuksia. Negatiivinen maine voi myös käynnistää ja ylläpitää heikkenevän alueellisen kehityksen ja lisääntyvän koulusegregaation kierteitä. Toisaalta koulujen maine on myös kehittämisen mahdollisuus: jos koulun toimiva yhteisö ja laadukas opetus saadaan tehtyä näkyväksi, vetovoimainen koulu voi tukea alueiden positiivista kehitystä.

Helsinkiläiset nuoret jakautuvat viiteen liikunnan harrastajaprofiiliin. Suuri osa nuorista on aktiivisia tai omatoimisia liikunnan harrastajia, mutta runsas kymmenes on passiiviliikkuja. Sukupuoli ja perhetaustaan liittyvät tekijät määrittävät, mihin profiiliin nuori kuuluu. Liikunnan harrastajaprofiilit heijastuvat myös koettuihin harrastusmahdollisuuksiin; aktiivit kokevat ne paremmaksi kuin muut.

Yli puolet pääkaupunkiseudulla asuvista miehistä ja lähes 40 prosenttia naisista pelaa rahapelejä. Rahapelaaminen on vähentynyt korona-aikana, kun osa rahapelipaikoista on ollut suljettuna. Samalla kuitenkin rahapelaamisen kokeminen ongelmalliseksi on yleistynyt selvästi. Tässä artikkelissa tarkastellaan keväällä 2021 kerätyn aineiston valossa rahapelaamisen yleisyyttä eri väestöryhmissä pääkaupunkiseudulla sekä etenkin ongelmalliseen rahapelaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä.