Pääkaupunkiseutu muodostaa Suomen tasolla ainutlaatuisen startup- ja kasvuyritysten verkoston. Suurin osa pääomasijoituksia keräävistä yrityksistä on Helsingissä tai Espoossa. Sijoitukset aloittaviin ja kasvua hakeviin yrityksiin ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Erityisesti suuren kokoluokan sijoitukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 lähtien. Suurimmat rahoitusta keränneet yritykset keskittyvät liiketoiminnassaan digitaaliseen teknologiaan. Yli puolet kierroksille osallistuneista sijoittajista on ollut kotimaisia, vaikka erityisesti yhdysvaltalaiset sijoittajat ovat osallistuneet arvoltaan suurille rahoituskierroksille.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Helsingin kaupungin toteuttaman muuttoliikekyselyn tulosten valossa erilaisten kotitalouksien asunnonvaihdon syitä ja muuttovirtojen suuntautumista. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Erityisesti keskitytään lapsiperheiden näkökulmaan ja kuvataan Helsingistä poismuuttoon johtaneita tekijöitä. Asumisen kalleus oli tärkeä muuttosyy kaikille kotitaloustyypeille. Pariskunnille ja lapsiperheille keskeisiä tekijöitä olivat myös lisätilan tarve, halu muuttaa pihalliseen pientaloon sekä omistustontilliseen asuntoon. Helsingistä poismuuton seurauksena lapsiperheiden tyytyväisyys asuinalueeseensa koheni selvästi, vaikka puolet muuttaneista ei tuntenut kohdealuetta ennalta. Uusi asuinalue koettiin erityisesti rauhallisemmaksi, turvallisemmaksi ja paremmin lapsille soveltuvaksi kuin entinen asuinalue Helsingissä. Myös lapsiperheiden palvelujen laatuun ja maineeseen oltiin tyytyväisempiä.

Suomalaisten huumekokeilut, huumeiden käyttö sekä ongelmakäyttö ovat yleistyneet. Samalla myös huumausainekuolleisuus on kasvanut. Näin on tapahtunut sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkakin pääkaupungissa kuolleisuuden kasvu alkoi hieman myöhemmin. Kuolleiden lukumäärä oli kuitenkin vuonna 2021 sekä Helsingissä että koko maassa suurin mittaushistorian aikana. Etenkin nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut Helsingissä, ja nuorten osuus huumeisiin kuolleista on eurooppalaisittain korkea. Kuolemien ehkäisy on haastavaa, koska Suomessa suurin osa huumausainekuolemista on moniainemyrkytyksiä eli ne liittyvät useamman aineen samanaikaiseen käyttöön. Huumeita ongelmallisesti käyttäville tulisi turvata hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ja etenkin opioidikorvaushoitoon pääsyä tulisi nopeuttaa.

Helsinkiläiset perusopetuksen oppilaat ovat elintapojensa terveellisyyden suhteen kahtia jakautunut ryhmä. Noin joka kymmenennellä kaikki elintavat ovat terveydelle suotuisia, kun taas melkein viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkalaisista ne ovat epäsuotuisia. Sukupuoli, asumismuoto ja perheen koettu taloudellinen tilanne ovat keskeisimmät tekijät näiden eroavaisuuksien taustalla.

Helsinki on kasvava ja monimuotoistuva kaupunki, jonka asukkailla on erilaisia ja toisistaan suurestikin eroavia tarpeita ja mieltymyksiä. Onko asukkailla kuitenkaan käytössään riittävästi tietoa kaupungin tilanteesta ja kehityksestä tavoitteidensa ajamiseksi eri osallistumiskanavien kautta? Kaupungin toteuttaman kokeiluhankkeen tavoitteena oli selvittää, miten tiedolla voidaan tukea kaupunkilaisia tekemään tarpeeseen kohdentuvia sekä alueellisen ja asukkaiden välisen yhdenvertaisuuden huomioivia ehdotuksia osallistuvaan budjetointiin. Hankkeessa etsittiin myös tietomuotoilun avulla keinoja tiedon esittämiseen niin, että se olisi mahdollisimman monelle ymmärrettävää ja kiinnostavaa ja tietoa olisi helppo hyödyntää.

Nyt neljättä kertaa julkaistava avoin matka-aikamatriisi tarjoaa näkymiä pääkaupunkiseudun liikenneyhteyksien ja saavutettavuusrakenteiden kehitykseen jo kymmenen vuoden ajalta.

Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun muuttoliike oli koronapandemian aikana vuosina 2020–2022 poikkeuksellista. Helsinkiin muualta Suomesta suuntautuva muuttoliike jäi tappiolliseksi kaikkina kolmena vuonna, ja vuonna 2021 myös ulkomainen muuttoliike huomioon otettaessa. Artikkelissa kuvataan tarkemmin näitä muutoksia. Lisäksi raportoidaan ensimmäisiä tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin kaupungista vuosina 2021 ja 2022 pois muuttaneiden kokemuksia ja muuttosyitä. Tuloksien perusteella keskeisimpänä syynä muutolle oli asumisen hinta – lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista piti vähintään melko tärkeänä tekijänä sitä, ettei ollut löytänyt toiveiden mukaista asuntoa sopivaan hintaan Helsingistä. Suurin osa muuttajista kaipasi asumiseensa lisää tilaa ja muutti aiempaa isompaan asuntoon. Lisäksi havaittiin vahva trendi pientalo- ja omistusasumisen suuntaan. Korona-aikana kotona vietetty aika lisääntyi ja etätyöstä tuli yleistä, mikä todennäköisesti vaikutti osaltaan isompien asuntojen kasvaneeseen kysyntään. Osalla muuttajista etätyön yleistyminen vaikutti siihen, että saatettiin muuttaa kauemmas työpaikasta.

Kaupunkiuudistus-termillä kuvataan Helsingin kaupungin toimialarajat ylittävää toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaisesti asuinalueiden palveluja, viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta sekä mahdollistaa alueille laadukas täydennysrakentaminen. Kyse on monialaisesta kaupunkikehittämisestä. Tämä artikkeli kuvaa kaupunkiuudistuksen tavoitteita ja etenemistä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa helsinkiläisiä tämän kevään Helsinki-barometrin mukaan hieman vähemmän kuin aikaisemmilla kyselykerroilla. Vastaajat näkevät sodan vaikuttavan Suomen talous- ja turvallisuustilanteeseen enemmän kuin esimerkiksi omaan henkiseen hyvinvointiinsa tai omaan ja läheisten turvallisuuteen. Kaikista barometrikyselyssä tiedustelluista yleisistä huolenaiheista helsinkiläisiä mietityttävät kuitenkin eniten ilmastokriisi sekä lähiluonnon väheneminen. Myös häiriökäyttäytymisen yleistyminen huolestuttaa melko monia, erityisesti kaupunkiuudistusalueiksi nimetyillä Helsingin asuinalueilla.

Asukkaiden aktiiviseen osallistumiseen eivät välttämättä riitä pelkät vaikuttamiskanavat ja -tilaisuudet, vaan osallistumisen tukemiseen palkatun henkilöstön rooli vaikuttaisi olevan tärkeä. Asukkaiden motiivit osallistua kotialueensa ja -kaupunkinsa kehittämiseen ovat moninaisia: jotkut haluavat edesauttaa itselleen mieluisten päätösten syntymistä, toiset taas ajattelevat enemmän alueen ihmisten yhteistä hyvää. Helsingin on syytä tunnistaa, annetaanko asukkaille tilaisuuksia vaikuttaa vain esimerkiksi rajattuihin projekteihin tai kysymyksiin vai määritellä laajemmin kaupunkikehitystä koskevaa keskustelua ja aiheita.