Helsinkiläisnuorten tyytyväisyys elämään ja koettu terveys ovat heikentyneet. Aiempaa useampi nuori kokee ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, koulu-uupumusta tai häiritsevää seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua. Tässä tutkimusjulkaisussa tarkastellaankin kyseisiä hyvinvoinnin ulottuvuuksia syvällisemmin. Tavoitteena on tutkia, mitkä sosiodemografisiin, psykososiaalisiin, terveyskäyttäytymiseen, osallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin, kasvuympäristöön tai asuinalueeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyseisiin ilmiöihin.

Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen suurella määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä lisääntyi. Vaikka työllisyystilanne parani nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.

Peruskoulun päättäminen aloittaa merkittävän nivelvaiheen nuoren opinpolulla. Julkaisussa tarkastellaan peruskoulun 9. luokan päättävien nuorten hakeutumista perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin sekä sijoittumista jatkokoulutukseen. Lisäksi kuvataan toisen asteen koulutukseen osallistumista sekä opintojen kulkua.
Vuonna 2021 merkittävä valtakunnallinen koulutuspoliittinen uudistus nosti oppivelvollisuusiän 18 vuoteen. Velvoite jatkaa toisen asteen koulutukseen tai nivelvaiheen koulutukseen koski ensimmäiseksi niitä nuoria, jotka päättivät peruskoulun keväällä 2021. Peruskoulun jälkeistä sijoittumista koskevat hakutilastot ovat vuodelta 2021 eli ajalta, jolloin oppivelvollisuusikä oli jo noussut ja velvoite hakeutua jatkokoulutukseen koski kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria. Sen sijaan tuoreimmat tiedot opinnot aloittaneista ja opintojen kulusta ovat muutosta edeltävältä vuodelta 2020.

Helsingissä asuinrakentamisen tahti oli jälleen korkealla tasolla vuonna 2021 jatkuneesta koronapandemiasta huolimatta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 7 105 asuntoa, joista 96 prosenttia eli 6 815 asuntoa valmistui uustuotantona ja laajennuksina sekä loput 290 asuntoa käyttötarkoituksen muutoksina. Vastaavanlaiseen yli 7 000 asunnon vuosituotantoon on päästy asuntorakentamisen historiassa aiemmin vuosien 2020 ja 2021 lisäksi vain lähiörakentamisen aikakaudella 1960-luvun alkuvuosina.

Toimitilarakennuksia, joiksi lasketaan kaikki muut kuin asuinrakennukset, valmistui 298 877 kerrosneliömetriä. Edellisvuodesta laskua oli noin 11 prosenttia valmistuneen kerrosalan osalta. Vuoden aikana valmistui eniten liike- ja toimistorakennuksia julkisten palvelurakennusten ollessa toiseksi suurin valmistuneiden toimitilarakennusten luokka.

Kiinteistöt houkuttelevat ammattimaisia kiinteistösijoittajia koronapandemiasta huolimatta. Kiinteistöissä sijoittajia kiinnostaa ennen kaikkea vakaa vuokrakassavirta. Koronapandemian aiheuttamat muutokset toimitilojen käytössä ja tarpeessa ovat yksi nykymarkkinoiden seuratuimpia ja pohdituimpia kysymyksiä. Raportti käsittelee pääkaupunkiseudun ja Helsingin toimitilamarkkinoita vuonna 2021 esimerkiksi kiinteistökauppojen, rakentamisen ja vuokrien kehityksen näkökulmasta.

Asuntojen hinta- ja vuokrakehitystä sekä asuntokauppaa Helsingissä seurataan tiiviisti. Vuosittain kehityksestä julkaistaan edellisen vuoden tilastokatsaus, joka perehtyy edellisen vuoden ja pidemmän aikavälin kehitykseen. Vuonna 2020 asuntokauppa kävi vilkkaana koronaviruspandemiasta huolimatta. Tämä ylläpiti asuntojen hintojen nousua.

Terveelliset elintavat, harrastukset tai mielekäs vapaa-ajanvietto, koulussa viihtyminen, turvallinen kasvuympäristö, hyvinvoiva mieli ja hyvät sosiaaliset suhteet
vaalivat lasten ja nuorten hyvinvointia. Onkin keskeistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta saada seurantatietoa kyseisistä ilmiöistä helsinkiläislasten ja -nuorten osalta säännöllisin väliajoin. Tässä tilastojulkaisussa luodaan katsaus lasten ja -nuorten hyvinvoinnin tilaan Helsingissä vuonna 2021 Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista kuntakohtaista seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja avun saannista.

Julkaisussa esitetään Helsingin väestön, perheiden ja asuntokuntien määrä ja rakenne vuodenvaihteessa 2020/2021 sekä väestönmuutokset vuonna 2020. Julkaisu sisältää katsaukset Helsingin väkiluvun kehitykseen, väestön demografiseen rakenteeseen sekä perheiden rakenteeseen. Julkaisussa esitetään lisäksi sekä koko kaupungin että osa-aluetasoisia tietoja ja analyysejä syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Julkaisu sisältää myös pääkaupunkiseudun kuntien vertailuja.

Julkaisussa esitetään Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun uudet väestöennusteet 2020–2060 ja Helsingin osa-alueittainen ennuste 2020–2036. Väestöennuste laadittiin myös ruotsinkielisestä väestöstä. Väestöennusteen tulokset esitellään palvelujen suunnittelun kannalta merkittävimmistä ikäryhmistä. Julkaisussa kuvataan ennustemenetelmä ja ennusteessa tehdyt oletukset aluetaloudellisesta ja demografisesta kehityksestä. Lisäksi julkaisu sisältää katsauksen Helsingin ja Helsingin seudun väestökehityksen viimeaikaisiin piirteisiin sekä analyysiä muuttoliikkeen vaihteluiden taustalla vaikuttavista tekijöistä.

Väestön koulutusrakenne Helsingissä vuonna 2019 -julkaisussa tarkastellaan helsinkiläisten koulutusrakennetta verrattuna muuhun Helsingin seutuun, suurimpiin kaupunkeihin ja koko maahan. Julkaisussa luodaan myös katsaus siihen, miten Helsingin seutu pärjää koulutustasollaan suhteessa kansainvälisiin vertailualueisiin. Huomiota kiinnitetään väestön koulutustason nykytilaan ja kehitykseen sekä väestöryhmien ja Helsingin alueiden välisiin eroihin kouluttautumisessa. Julkaisussa painottuvat erityisesti Helsingin korkeakoulutetut
osaajat.