Helsingin tavoitteena on olla kaupunki, jossa asuinalueet eivät eriydy ja kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa. Tavoitteensa saavuttamiseksi kaupunki tarvitsee tutkittua tietoa helsinkiläisten arjen turvallisuudesta. Helsingin turvallisuustutkimuksessa selvitetään kolmen vuoden välein kaupunkilaisten kokemuksia turvallisuudesta yleisesti, omalla asuinalueellaan ja kaupungin keskustassa. Tuorein kyselytutkimus ajoittui vuoden 2021 loppuun koronapandemian aikaan ja ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Kiinteistöt houkuttelevat ammattimaisia kiinteistösijoittajia koronapandemiasta huolimatta. Kiinteistöissä sijoittajia kiinnostaa ennen kaikkea vakaa vuokrakassavirta. Koronapandemian aiheuttamat muutokset toimitilojen käytössä ja tarpeessa ovat yksi nykymarkkinoiden seuratuimpia ja pohdituimpia kysymyksiä. Raportti käsittelee pääkaupunkiseudun ja Helsingin toimitilamarkkinoita vuonna 2021 esimerkiksi kiinteistökauppojen, rakentamisen ja vuokrien kehityksen näkökulmasta.

Helsingin työmarkkinat ovat niin kooltaan kuin taloudelliselta merkitykseltään huomattavat, ja muut Helsingin seudun kunnat ovat Helsingin työmarkkinoiden kannalta keskeisiä työvoiman kysynnän ja tarjonnan lähteitä. Helsinki on myös ammatillisesti erikoistunut, eli tietyt ammattiryhmät ovat keskittyneet voimakkaasti nimenomaan Helsinkiin suhteessa muuhun Suomeen. Ammatillista eriytymistä on havaittavissa myös Helsingin sisällä. Helsingissä sijaitsevat työpaikat ja kaupungissa asuvat työlliset eivät ole sijoittuneet kaupungin sisällä tasaisesti, vaan Helsingissä on erilaisia, ammattirakenteeltaan huomattavastikin toisistaan poikkeavia asuin- ja työssäkäyntialueita.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millainen vaikutus työpaikan menetyksillä on helsinkiläisten todennäköisyyteen muuttaa Helsingin työssäkäyntialueelle ja muualle Helsingin työssäkäyntialueella. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuinka työpaikkansa menettäneiden helsinkiläisten työmarkkinatulemien – työllisyyden ja työtulojen – kehitys riippuu heidän työpaikan menetystä seuranneista muuttopäätöksistään. Tarkastellut työpaikan menetykset ovat seurausta joukkoirtisanomisesta tai toimipaikan sulkemisesta vuosina 2001–2014. Koska tämänkaltaiset työpaikan menetykset eivät tyypillisesti riipu työntekijän itsensä toimista tai ominaisuuksista, niiden jälkeisten tapahtumien voi verrattain uskottavasti tulkita olevan seurausta nimenomaan työpaikan menetyksestä eikä jostakin muusta, mahdollisesti havaitsemattomasta tekijästä.