Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä. Toisaalta koettu heikko elämänlaatu ja yksinäisyyden kokemukset ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen korona-aikana.

Joka kymmenes pääkaupunkiseudulla asuva aikuinen on asioinut perusterveydenhuollossa, yksityisvastaanotolla tai erikoissairaanhoidossa mielenterveyden ongelmien vuoksi. Yleisintä näiden palvelujen käyttö oli nuorilla aikuisilla. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa naiset käyttävät terveyspalveluja mielenterveyssyistä useammin kuin miehet. Mielenterveyssyistä terveyspalveluja käyttäneet ovat selvästi tyytymättömämpiä palvelujen saatavuuteen, sujuvuuteen ja asiakaslähtöisyyteen kuin muut terveyspalvelujen käyttäjät. Heistä noin kolme neljästä koki, ettei saanut tarvitsemaansa vastaanottoaikaa riittävän nopeasti, ja lähes neljännes koki korkeiden asiakasmaksujen vaikeuttaneen hoidon saantia.

Korkea sosioekonominen asema on yhteydessä parempaan terveyteen ja pienempään kuolleisuuteen. Tämä yhteys näyttäytyy hyvin johdonmukaisena riippumatta sosioekonomisen aseman indikaattorista tai terveyttä ja sairastavuutta kuvaavasta mittarista. Tässä artikkelissa tarkastellaan koulutusryhmien välisiä elinajanodote-eroja Helsingissä sekä elintapojen merkitystä erojen taustalla. Nämä tarkastelut perustuvat Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä 2/2020 julkaistuun tutkimukseeni. Sen lisäksi aihetta lähestytään nyt toisesta näkökulmasta eli kuolemansyiden kautta.

Helsinki-barometrilla tutkittiin tällä kertaa kaupunkilaisten tunnelmia koronavirusepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa sekä heidän tyytyväisyyttään kaupungin toimintaan koronatilanteessa. Koronatilanne on tuonut monien elämään muutoksia ja varsin paljon huolta, mutta tulevaisuuteen jaksetaan kuitenkin uskoa. Eniten korona-ajasta näyttävät kärsineen nuoret aikuiset. Poikkeusolojen palveluihin oltiin enimmäkseen tyytyväisiä, erityisesti iäkkäille suunnattuun Helsinki-apuun. Lisäksi selvitettiin edellisen barometrikyselyn tavoin helsinkiläisten halukkuutta suositella kotikaupunkiaan asuinpaikkana, ja tulosten mukaan suositteluhalu oli selvästi lisääntynyt.

Helsinkiläiset käyttävät alkoholia keskimäärin enemmän kuin muut suomalaiset. Tämä on näkynyt niin alkoholin liikakäyttöä, humalahakuista juomista kuin alkoholikuolleisuutta tarkasteltaessa. Paljon vähemmän tiedetään raittiista helsinkiläisistä, joita kuitenkin on 14 prosenttia asukkaista. Raittiuteen ovat yhteydessä niin ikä kuin sukupuolikin. Yllättävämpää sen sijaan on, että monissa samoissa väestöryhmissä esiintyy erityisen paljon sekä raittiutta että alkoholin ongelmakäyttöä. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi matalasti koulutetut henkilöt sekä ne, joiden terveydentila on heikko.

Kansainvälinen muuttoliike on pitkälti pysähtynyt akuutin koronavirustilanteen takia. Poikkeustila vaikeuttaa myös jo aiemmin saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvien etnisten suhteiden rakentumista. Lisäksi sairaustilanteessa on havaittu paljon väestöryhmittäistä vaihtelua. Pitemmällä tähtäimellä Helsingin ja muidenkin kaupunkien kehitykselle on haitallista, jos kansainvälisen muuttoliikkeen rajoitteet pysyvät voimassa kauan. Monilla työelämän sektoreilla tarvitaan kansainvälisiä osaajia.

Koronakriisi koettelee monin tavoin Helsinkiä ja muita kaupunkeja ympäri maailman, ja tilanteella voidaan odottaa olevan pitkiä ja hankaliakin vaikutuksia esimerkiksi kaupungin talouteen ja muuhun kehitykseen. Vaikka koronatilanne on luonteeltaan hyvin erilainen kuin 1990-luvun alun lama, eikä näitä kahta ajanjaksoa voida suoraan verrata, mahdollisia oppeja on kuitenkin syytä pohtia – samalla korostaen kummankin poikkeustilanteen erityisiä ja ainutlaatuisia piirteitä.

Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.

Kuusikko on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun – yhteistyömuoto, jossa tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen sekä työllistämispalvelujen kaupunkivertailua. Kuusikko luo tärkeän kanavan kuutoskaupunkien väliselle keskustelulle ja kehittämiselle. Työn tuloksena saadaan kattavaa ja vertailukelpoista tietoa kaupunkien palveluista.

Artikkelissa selvitetään Helsingin perusopetuksen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaisten sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden liikunnan harrastamista. Alakoululaisista 45 prosenttia harrastaa arkiliikuntaa päivittäin vähintään tunnin, yläkoululaisista viidennes ja toisen asteen opiskelijoista vielä harvempi. Ammattioppilaitosten opiskelijat liikkuvat muita vähemmän, ja heistä erityisesti tytöt. Ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä omatoimisen että seuroissa tapahtuvan liikunnan harrastaminen on kaikilla kouluasteilla vähäisempää kuin kantaväestön nuorilla.