Helsingin kaupunkistrategian tavoitteiden ja kaupungin elinkeinopolitiikan painopisteiden edistäminen edellyttää Helsingissä toimivien yritysten tarpeiden, näkemysten ja odotusten ymmärtämistä. Laaja, lähes tuhannen yrityksen haastatteluaineisto antaa arvokasta tietoa kaupunkikehittämiseen. Selvitys antaa tietoa siitä, miten tyytyväisiä yritykset ovat kaupungin palveluihin, miten eri toimialoilla toimivat yritykset näkevät Helsingin sijaintipaikkana ja millaisia kehitysehdotuksia yritykset antavat Helsingin kehittämiseen. Vuoden 2023 aineistosta ilmenee myös, miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet yrityskenttään ja helsinkiläisten yritysten kasvunäkymiin. Helsingin kaupunki on selvittänyt vuodesta 2016 lähtien (2016, 2018, 2020 ja 2023) yritysten näkemyksiä Helsingin elinvoimaan ja yritysmyönteisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulokset on koottu ensimmäistä kertaa laajaksi selvitykseksi.

Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni toimiala on riippuvainen Suomeen muuttaneista niin, että joissakin ammateissa suomalaistaustainen työvoima on jopa jäämässä vähemmistöön.

Helsingissä kuten muuallakin Suomessa sosiaali- ja terveysalalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen alalla kärsitään tällä hetkellä vakavasta työvoimapulasta, jonka voidaan ennakoida jatkuvan myös tulevina vuosina. Artikkelissa kartoitetaan tilastojen valossa toisaalta sitä, miltä aloilta ammattilaisten eläkkeelle poistuminen on suurinta ja miten samojen ammattien työvoimatarve jatkossa kehittyy. Toisaalta tarkastellaan koulutuspaikkamäärien kehitystä niissä tutkinnoissa, joilta kyseisiin ammatteihin saadaan tulevaisuudessa lisää ammattilaisia.

Ulkomaalaisomisteisten yritysten merkitys on kasvussa niin Helsingissä kuin Helsingin seudulla. Tässä julkaisussa käsitellään näiden yritysten alueellista sijoittumista ja merkitystä paikallistaloudelle. Ulkomaalaisomisteinen yritys määritellään Tilastokeskuksen mukaan sellaiseksi yritykseksi, jonka yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon omistusosuus on yli 50 prosenttia. Ulkomaalaisomisteisten yritysten sijainnin, lukumäärän, henkilöstön ja liikevaihdon lisäksi tarkastelun kohteena ovat yrityskentän keskeisimmät toimialat. Helsingin seudun ja Helsingin kaupungin taloudellisen elinvoimaisuuden ja vetovoiman kannalta ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminta alueella ovat elintärkeitä. Ne aiheuttavat positiivisia kerrannaisvaikutuksia paikallistalouteen ja nostavat kotimaisten yritysten kilpailukykyä.

Entistä useampi Helsingissä työskentelevä asuu muualla kuin Helsingissä. Tämän suuntainen muutos on ollut nähtävissä kaikissa ammattiryhmissä, myös sellaisissa, joissa lähityön osuus suhteessa etätyöhön on merkittävä. Kaiken kaikkiaan Helsingissä työskentelevistä hieman alle 60 prosenttia asuu Helsingissä. Artikkelin tiedot perustuvat vuoden 2020 loppua kuvaaviin tilastoihin, joita verrataan aiempien vuosien tietoihin.

Helsingin työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli vuoden 2021 lopussa 11,0 prosenttia työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan. Työttömien työnhakijoiden määrä oli pienentynyt vuoden takaisesta yli 11 000 henkilöllä. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Helsingissä rajusti vuonna 2020 koronapandemian talousvaikutusten seurauksena. Iso osa kasvusta selittyi kokoaikaisesti lomautettujen suurella määrällä. Myös kokonaan vailla työsuhdetta olevien työttömien määrä lisääntyi. Vaikka työllisyystilanne parani nopeasti vuonna 2021, oli työttömien määrä edelleen korkea verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Työttömiä työnhakijoita oli yli 7 000 enemmän kuin ennen koronakriisiä. Erityisen voimakkaasti kasvoi pitkäaikaistyöttömien määrä.

2020-luku on käynnistynyt taloudellisten ja yhteiskunnallisten kriisien varjostamana. Tässä raportissa kuvataan, miten Helsingin elinkeinoelämä ja työmarkkinat ovat selvinneet ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamista taloudellisista häiriöistä. Raportti alkaa maailmantalouden ja Suomen taloudellisen toimintaympäristön muutosten kuvauksella. Sen jälkeen käsitellään Helsingin erityispiirteitä sekä taloudessa tapahtuneita ja odotettavissa olevia muutoksia. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat esimerkiksi talouden kokonaistuotanto, työllisyys ja työttömyys, helsinkiläisten palkat ja Helsingin kaupungin verotulot sekä eri toimialojen kehitys ja siihen liittyvät pitkän aikavälin trendit.