Tutkimus tarkastelee pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisen väestön kokemusta kuulumisesta osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja sen kansaa, eli kansallista samastumista. Tutkimus kartoitti, kuinka erilaiset yksilölliset ja yhteiskunnan vastaanottavuudesta kumpuavat tekijät ovat yhteydessä kansalliseen samastumiseen. Lisäksi tutkimus tuotti uutta tietoa kansallisen samastumisen yhteydestä osallistujien luottamukseen uuden kotimaansa instituutioita ja edustajia kohtaan. Virossa, Venäjällä (tai entisessä Neuvostoliitossa), Somaliassa, Irakissa ja englanninkielisissä maissa syntyneet osallistujat lukeutuvat pääkaupunkiseudun suurimpiin ulkomaalaistaustaisten ryhmiin. Myös Suomessa syntyneitä somalialaistaustaisia nuoria tarkasteltiin mahdollisuuksien mukaan omana ryhmänään.

Vuosina 2022–2023 toteutettiin ensimmäistä kertaa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteinen tutkimushanke seudun väestön ympäristöasenteista ja -käyttäytymisestä. Hankkeessa selvitettiin asukkaiden näkemyksiä sekä globaaleista ympäristöongelmista kuten ilmastonmuutos että paikallisista kysymyksistä kuten ympäristön siisteys. Lisäksi selvitettiin joidenkin ympäristökäyttäytymisen piirteiden yleisyyttä. Vuonna 2017 oli toteutettu samantyyppinen kysely Helsingissä ja Vantaalla, joten tietoa saatiin myös viiden vuoden aikavälillä tapahtuneista muutoksista.

Helsinki haluaa seurata demokratian kehitystä kaupungissa ja sen asuinalueilla. Helsingin vaalipiirissä on äänestysaktiivisuuteen ja puolueiden kannatukseen liittyviä erityispiirteitä, joita on koostettu tähän vuoden 2023 eduskuntavaaleja käsittelevään kokonaisuuteen.

Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta, liikenteestä, matkailusta ja hallinnosta.

Suomea verrataan usein Ruotsiin, myös maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat ovat monella tapaa samanlaisia yhteiskuntia, ja niiden keskinäinen vertailu on sinänsä hyödyllistä. Kansainvälisen muuttoliikkeen tapauksessa Norja ja Tanska ovat kuitenkin Suomelle parempia vertailukohtia kuin Ruotsi. Nostan tässä kirjoituksessa esille perusteluja väitteelle sekä eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen, Norjan ja Tanskan välillä. Lopuksi vertaan keskenään myös maiden pääkaupunkeja eli Helsinkiä, Osloa ja Kööpenhaminaa ja niiden lähiseutuja.

Poismuutto kaupungeista lisääntyi eri maissa koronapandemian aikana. Myös Helsinkiä koskevassa muuttoliikkeessä nähtiin vuosina 2020–2021 muutoksia, joiden on osin tulkittu johtuneen pandemian aiheuttamasta kaupungin houkuttelevuuden heikkenemisestä. Tarkempaa tietoa Helsinkiin ja Helsingistä pois muuttavien syistä on kuitenkin ollut niukasti – samoin kuin siitä, miten pandemian yhteydessä havaitut asumistrendit mahdollisesti kehittyvät koronakriisin jälkeen. Näitä tietoja saadaan lähiaikoina lisää kaupungin toteuttamasta kyselytutkimuksesta. Tämä artikkeli toimii paitsi kirjallisuuskatsauksena muuttoliikkeen tutkimukseen, myös pohjustaa Helsingin muuttoliikekyselyn tulosten raportointia. Artikkelissa vertaillaan lisäksi Pohjoismaiden pääkaupunkeihin kohdistunutta muuttoliikettä ennen koronapandemiaa ja sen aikana.

Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Julkaisun tarkoituksena on tuoda muutoksen piirteet näkyväksi ja tarjota päättäjille tietoa sen arvioimiseen, vastaavatko toteutuneet tulokset pyrkimyksiä.

Syntyvyys pieneni Helsingissä vuoden 2022 aikana selvästi ja koko maan keskiarvoa enemmän. Kuolleisuus sitä vastoin kasvoi, mutta vähemmän kuin koko Suomessa. Samalla luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden erotus pieneni Helsingissä voimakkaasti, mikä osaltaan vaikutti väestönkasvuun.

Muualta Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä muodostavat jo merkittävän osan Helsingin ja pääkaupunkiseudun työllisistä. Työllisten maahanmuuttajien määrä ja heidän osuutensa kaikista työllisistä ovat nousseet viime vuosina koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Moni toimiala on riippuvainen Suomeen muuttaneista niin, että joissakin ammateissa suomalaistaustainen työvoima on jopa jäämässä vähemmistöön.