Tutkimushankkeet

Tältä sivulta löydät tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista Helsingin kaupunginkansliassa. Hankkeet on jaoteltu kolmeen tutkimusteemaan: väestö ja elinolot, hyvinvointi ja terveys sekä talous ja työmarkkinat. 

Image: Maija Astikainen / City of Helsinki

 

Väestö ja elinolot -kokonaisuus

Väestö ja elinolot -aiheeseen liittyvä tutkimus keskittyy seuraaviin painopisteisiin: Aluekehitys ja segregaatio (VE1), Helsingin vetovoimaisuus ja kasvu (VE2), Monikulttuurisuus, kansainväliset osaajat ja kotoutuminen (VE3), Ympäristö ja kaupunkiluonto (VE4), Osallisuus ja yhdenvertaisuus (VE5) sekä Kaupunkielämä ja asukaskokemukset (VE6).

Koulujen oppilasalueiden ja oppilaspohjan sosiaalinen ja etninen eriytyminen vaikuttaa koulujen resurssitarpeisiin ja oppimisympäristön eriytymiseen kaikilla kaupunkiseuduilla. Vastaavaa eriytymistä on havaittavissa myös varhaiskasvatuksessa. Kaupunkitietoyksikössä kehitetään yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa tarkempi seurantamalli koulujen sekä niiden oppilasalueiden eriytymisen seurantaan sekä koostetaan olemassa oleva tieto eriytymisen etenemisestä pitkän aikavälin tarkastelujen mahdollistamiseksi. Tutkimus- ja kehitystyö toimii pohjana sekä aihepiiriä koskevien laajempien tutkimustarkastelujen tekemiseen että koulujen myönteisen erityiskohtelun mallien kehittämiseen.

Vastuuhenkilö on Netta Mäki.

Kaupunkisegregaatio on aiheuttanut huolta päiväkotien toimintaedellytysten eriytymisestä eri osissa kaupunkia. Samanaikaisesti henkilöstön saatavuuden ongelmat ja vaihtuvuus korostuvat koko kaupunkia koskevina haasteina. Kansainvälisten havaintojen mukaan segregaation myötä korostuvat työn kuormitustekijät voivat lisätä henkilöstön saatavuuden haasteita joissakin yksiköissä. Hankkeessa selvitetään, onko vastaavaa ilmiötä näkyvissä myös Helsingissä, ja kartoitetaan ratkaisuja työn kuormittavuuden vähentämiseen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä Helsingin yliopiston kanssa.

Vastuuhenkilö on Jukka Hirvonen.

Hankkeessa laaditaan vuosittain pitkän aikavälin Helsingin väestöennusteet (perus, nopea ja hidas kasvu) ja lyhyemmän aikavälin alueellinen ennuste. Koko kaupungin ennustevaihtoehdot laaditaan vähintään vuoteen 2060 saakka. Alueelliset ennusteet laaditaan 15 vuodeksi. Ennusteen aineistona käytetään Tilastokeskuksen tuottamia väestöaineistoja sekä kuntarekisteristä poimittuja tietoja. Lisäksi asumisyksikkö tuottaa ennustetta varten asuntotuotantoennusteen, joka on oleellinen osa alueittaisen ennusteen laadinnassa.

Ennusteita laaditaan erityisesti kaupungin palveluiden suunnittelua varten. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala käyttää alueellista ennustetta päivähoidon ja perusopetuksen suunnittelussa tuleville vuosille sisältäen uusien päiväkotien ja koulujen suunnittelun tai jo olemassa olevien kunnostamisen. Koko kaupungin ennustetta käytetään toimintaympäristötietona talousarvion suunnittelussa sekä kaavoituksessa ja sen seurannassa.  

Vastuuhenkilö on Harri Sinkko.

Hankkeen julkaisut:

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2022–2060. Tilastoja 2023:8.

Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2021–2060 – Ennuste alueittain 2021–2036. Tilastoja 2022:6.

Hankkeessa selvitetään Helsingistä poismuuttaneiden kokemuksia ja muuttosyitä. Tutkimus toteutetaan kohdennettuna asukaskyselynä henkilöille, jotka ovat muuttaneet koronapandemian aikana (vuonna 2021 ja tammi-heinäkuu 2022) pois Helsingistä Uudellemaalle ja lähimaakuntiin. Lisäksi hankkeessa kuvaillaan tilastoaineistojen avulla Helsingistä poismuuttaneiden taustatietoja.

Vastuuhenkilö on Katja Vilkama.

Hankkeen julkaisut:

Poismuutto Helsingistä koronapandemian aikana – tutkimus muuttosyistä ja asumisvalinnoista. Tutkimuksia 2024:1.  

Asumisidylliä etsimässä – pientaloasuminen omistustontilla houkuttelee lapsiperheitä pois Helsingistä.  Kvartti 9.11.2023.

Helsingistä poismuuttaneet etsivät lisää tilaa ja edullisempaa asumista muualta. Kvartti 31.8.2023.

Helsingin väestömäärää ja -rakennetta sekä väestönkehitystä seurataan niin koko kaupungin tasolla kuin alueittain. Hankkeessa kuvataan Helsingin väestörakennetta perustiedoin, kuten iän, sukupuolen, äidinkielen ja taustan mukaan. Lisäksi julkaistaan tietoja väestömuutoksista eli etenkin syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Aineistoina käytetään pääosin Tilastokeskuksen virallisia väestötietoja.

Vastuuhenkilöt ovat Netta Mäki ja Harri Sinkko.

Hankkeen julkaisut:

Hedelmällisyys pieneni Helsingissä entisestään vuonna 2023 – kotimaankielisten kokonaishedelmällisyysluku laski alle yhden lapsenBlogikirjoitus 12.6.2024.

Syntyvyys oli Helsingissä ennätysalhaista vuonna 2022 ja iäkkäiden kuolleisuus kasvoi selvästi. Blogikirjoitus 2.5.2023.

Väestö vuodenvaihteessa 2021/2022 ja väestönmuutokset vuonna 2021. Tilastoja 2022:7.

Pysähtyykö hedelmällisyyden hienoinen kasvu Helsingissä jälleen? Blogikirjoitus 13.5.2022.

Neljän vuoden välein ilmestyvä ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön kehityksestä. Ennusteessa alueina käytetään pääkaupunkiseudun kaupunkeja, kehysaluetta ja Helsingin seudun ulkopuolista Uusimaata. Kielet on jaettu 8 ryhmään. Vuosittaiset ennustetiedot ovat alueittain, kieliryhmittäin ja 1-vuotisikäryhmittäin. Ennuste tehdään PKS-kaupunkien ja Uudenmaan liiton yhteistyönä.   

Vastuuhenkilöt ovat Harri Sinkko ja Netta Mäki.

Hankkeen julkaisut:

Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040.  Tilastoja 2023:5. 

Hankkeessa kuvataan kokonaisvaltaisesti eri väestöryhmien muuttoliikettä Helsingin kuntarajojen yli ja Helsingin sisällä, sekä muuttoliikkeen yhteyttä kuntien väliseen ja kaupungin sisäiseen eriytymiseen. Useissa erillisissä tutkimuksissa selvitetään muun muassa muuttovirtojen alueellista suuntautumista, valikoitumista ja taustatekijöitä, pääasiassa yksilötason pitkittäisaineistoja hyödyntäen.

Vastuuhenkilö on Laura Ansala. 

Hankkeen julkaisut:

Pikkulasten muutot ja Helsingin vanhat uudisalueet: muuttojen ajoittumisesta, suuntautumisesta ja taustatekijöistäKvartti 13.6.2024.

Helsinkiläisten muuttopäätökset, työllisyys ja työtulot työpaikan menetyksen jälkeen. Tutkimuskatsauksia 2021:1.

Tutkimus on osa Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantajärjestelmää. Kahden vuoden välein tilataan Tilastokeskukselta yhdessä Espoon, Vantaan ja Uudenmaan liiton kanssa rekisteriaineisto, jonka avulla voidaan seurata ensimmäisen ja toisen polven ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä, tuloja ja asumista. Vertailua tehdään kaupunkien välillä sekä ulkomaalaistaustaisen ja suomalaistaustaisen väestön välillä. Viimeisin tutkimusraportti julkaistiin joulukuussa 2022.

Vastuuhenkilö on Pasi Saukkonen.

Hankkeen julkaisut:

Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla.  Kvartti 2.5.2023.

Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2020. Tutkimuksia 2022:3.

Tutkimus on jatkoa aikaisemmin toteutetuille UTH- ja FinMonik-tutkimuksille. Hankkeessa hankitaan kyselyin ja haastatteluin tietoja ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elämäntilanteesta, kotoutumisesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hanketta rahoittavat THL:n lisäksi TEM, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupungit. Helsingin otos mahdollistaa tulosten yksityiskohtaisen tarkastelun. Tuloksia voidaan myös verrata koko väestölle suunnatun TerveSuomi-tutkimuksen tuloksiin. Tutkimusraportti ilmestyy suunnitelman mukaan tammikuussa 2024.

Vastuuhenkilö on Pasi Saukkonen.

Hankkeen julkaisut:

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaiset ovat fyysisesti terveitä, mutta monet kärsivät psyykkisestä kuormittuneisuudesta.Kvartti 9.9.2024.

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä kasvaa nopeasti, erityisesti tietyillä kaupungin alueilla. Hankkeessa selvitetään tähän ns. maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien väestörakenteita, elämäntilannetta ja yhteiskuntaan osallistumista eri lähteistä saatavilla olevien tietojen perusteella.

Vastuuhenkilö on Pasi Saukkonen.

Hankkeen julkaisut:

Ulkomaalaistaustaiset nuoret – mitä voimme oppia Ruotsista? Kvartti 21.11.2023.

Maahanmuuton toinen sukupolvi - onko Helsinki valmis? Kvartti 1/2022.

Tutkimuksen pohjana toimii Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä e2 Tutkimuksen, Suomen kulttuurirahaston ja oikeusministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tuottama haastatteluaineisto, jossa selvitettiin pääkaupunkiseudun viiteen suurimpaan vieraskielisten kieliryhmään kuuluvien arvoja, asenteita ja identiteettiä vuosina 2018–2019. Haastattelut koostuivat pitkälti monivalintakysymyksistä muutamia avovastauksia lukuun ottamatta. Tutkimusaineisto rajattiin kieliryhmien sijaan taustamaiden mukaan luotuihin ryhmiin (N = 1 397): irakilais-, virolais-, venäläis- ja somalialaistaustaisiin (osassa analyysejä on mukana myös pieni ryhmä somalialaistaustaisia maahanmuuton seuraavan sukupolven edustajia), sekä englanninkielisistä maista Suomeen tulleisiin.

Vastuuhenkilö on Anu Yijälä. 

Hankkeen julkaisut: 

Kansallinen samastuminen ja luottamus maahanmuuttokontekstissa. Tutkimus suomalaisuuteen samastumisesta ja sen merkityksestä luottamuksen muodostumisessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksia 2023:4. 

Stereotyyppinen kohtelu ja työmarkkinoiden syrjivät käytännöt hidastavat uuteen maahan sopeutumista. Kvartti 5.8.2021. 

Hankkeessa selvitettiin väestön ympäristöasenteita ja ympäristökäyttäytymistä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 edustavalla asukaskyselyllä. Hankkeessa tutkittiin myös ympäristöasenteiden ja käyttäytymisen muutoksia vertaamalla tuloksia vuonna 2017 kerättyyn vastaavaan kyselyyn.

Vastuuhenkilö on Jukka Hirvonen.

Hankkeen julkaisut:

Ilmastotietoisuus ja ilmastoahdistus – pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksen tuloksiaKvartti 6.6.2024.

Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022. Tutkimuksia 2023:3. 

Hankkeessa seurataan vaalien tuloksia ja laaditaan tilastoraportti, jossa tarkastellaan mm. helsinkiläisten äänestysaktiivisuutta eri alueilla. 

Vastuuhenkilö on Jenni Erjansola. 

Hankkeen julkaisut:

Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä. Tilastoja 2023:4. 

Vuoden 2021 kuntavaalit Helsingissä. Tilastoja 2021:9.

Vuoden 2019 eduskuntavaalit Helsingissä. Tilastoja 2019:11.

Helsingin kaupungin strategiakauden lopussa tuotetaan katsaus sukupuolten tasa-arvosta keskeisissä strategian ilmiöissä strategiamittareita ja muita aineistoja hyödyntäen. Edellisen strategiakauden 2017–2021 julkaisu valmistui keväällä 2021 ja seuraava julkaisu tulee valmistumaan nykyisen strategiakauden 2021–2025 lopulla.

Vastuuhenkilö on Jenni Erjansola.

Hankkeen julkaisut: 

Sukupuolten tasa-arvo – tilannekuva strategiamittareiden valossa. Tilastoja 2021:5.

Osallistuvassa budjetoinnissa keskeistä on asukkaiden mukaan ottaminen julkisten varojen käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Helsingin osallistuva budjetointi OmaStadi rakentuu ideointi-, suunnitelmien valmistelu-, kustannusarvio-, äänestys-, päätöksenteko- ja suunnitelmien toteutusvaiheista.

Tutkimuskatsauksessa luodaan tiivis katsaus Helsingissä toteutetun osallistuvan budjetoinnin äänestyksen tuloksiin sekä helsinkiläisten äänestysaktiivisuuteen. Tutkimus toteutetaan kahden vuoden välein ja seuraavan julkaisun arvioitu valmistumisajankohta on keväällä 2024.

Vastuuhenkilö on Jenni Erjansola.

Hankkeen julkaisut:

Omaa stadia kehittämässä. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2021. Tutkimuskatsauksia 2022:3.

Kaupunkilaisten äänet osallistuvassa budjetoinnissa. Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2019. Tutkimuskatsauksia 2020:1.

Hankkeessa toteutetaan kirjallisuuskatsaus alueosallisuuden hyvistä käytännöistä Suomessa ja maailmalla. On havaittu, että osallisuuden kokemuksella ja osallistumisella valtiollisissa vaaleissa on yhteys. Hankkeessa kootaan olemassa olevaa tutkimustietoa osallistumiseen vaikuttavista tekijöistä lähidemokratian näkökulmasta.

Vastuuhenkilö on Jenni Erjansola.

Hankkeen julkaisut:

Asukkaat tekevät kaupungista viihtyisän – esimerkkejä paikallisen osallistumisen hyvistä käytännöistä kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa. Kvartti 19.6.2023.

Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisi selvittävät kolmen vuoden välein toistettavalla laajalla kyselytutkimuksella asukkaiden näkemyksiä kaupunkiturvallisuudesta. Hankkeessa selvitetään helsinkiläisten koettua turvallisuutta ja turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita. Uusin laaja asukaskysely (otos 12 000) on kerätty syksyllä 2024. Tuloksia julkaistaan vuoden 2025 aikana. Turvallisuuskysely tuottaa sekä tilastollista että laadullista aineistoa. Turvallisuutta koskevia vastauksia analysoidaan esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan sekä peruspiireittäin. Vertailua tehdään erityisesti vuosien 2015, 2018 ja 2021 kyselyihin, joissa otosasetelma oli sama kuin uusimmassa kyselyssä.

Vastuuhenkilöt ovat Jenni Erjansola ja Jukka Hirvonen.

Hankkeen julkaisut:

”Korona-aikaan en juuri ole liikkunut kaupungilla”. Helsingin turvallisuustutkimus 2021. Tutkimuksia 2023:1. 

Viihtyisyyttä mutta myös epäjärjestyksen pelkoa – helsinkiläiset kommentoivat kaupunkiturvallisuutta. Kvartti 19.1.2023.

Naapurien kanssa juttelu ja naapuriapu – Helsingin turvallisuustutkimuksen tuloksia.Kvartti 10.1.2023.

Helsinkiläisten turvattomuuskokemuksissa suurta aluevaihtelua – erot asuinalueiden välillä eivät ole kuitenkaan syventyneet. Kvartti 21.6.2022.

Helsinki-barometri selvittää kaupunkilaisten tyytyväisyyttä elämäänsä sekä kokemuksia kaupungista asuinpaikkana. Puhelinhaastatteluin (N=1000) toteutettu kysely on tehty puolen vuoden välein syksystä 2019 alkaen. Kyselystä saadaan osa Helsingin kaupungin strategian seurantamittaristoa. Kaksi viimeistä kyselykierrosta ovat painottuneet asukkaiden suhtautumiseen Venäjän hyökkäyssodan seurauksiin ja Ukrainaan tilanteeseen. Barometriä jatketaan myös vuonna 2023.

Vastuuhenkilöt ovat Pekka Mustonen ja Jukka Hirvonen.

Hankkeen uusimmat julkaisut löytyvät tältä verkkosivustolta Helsinki-barometrin kotisivulta. 

Kaupunkilaisia elämäntapoja on Helsingin kaupungilla tutkittu laajoilla hankekokonaisuuksilla kahteen otteeseen. Hankkeet käynnistyivät vuosina 2010 ja 2016 ja niiden perustana on ollut laajat kyselyaineistot.

Viime vuosina kaupunkilaisten elämäntavat ovat oletettavasti muuttuneet ja tätä muutosta käynnissä oleva koronapandemia on varmasti edesauttanut ja mahdollisesti muuttanut kehityksen suuntaa. Uuden elämäntapoihin pureutuvalle monitieteiselle ja monimenetelmäiselle tutkimushankkeelle on siis suuri tarve.

Vastuuhenkilö on Pekka Mustonen. 

 

Hyvinvointi ja terveys -kokonaisuus

Hyvinvointi ja terveys -aiheeseen liittyvä tutkimus keskittyy seuraaviin painopisteisiin: Helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveydentilan seuranta ja ennakointi (HT1), Väestöryhmien ja alueiden väliset hyvinvointi- ja terveyserot (HT2), Helsinkiläisten elintapojen seuranta (HT3) sekä Koulutus ja osaaminen (HT4).

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kunnan tehtävä, vaikka sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi organisoitiin uudelleen. Hankkeessa analysoidaan laajasti helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa käydään läpi asukkaiden terveyttä ja sairastavuutta, mielen hyvinvointia ja elämänlaatua, työkykyä, osallisuutta, yksinäisyyden kokemuksia sekä elintapoja, kuten päihteiden käyttöä, liikuntaa ja ravitsemusta. Myös toimeentuloa ja etenkin toimeentulovaikeuksia kartoitetaan. 

Monet terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olennaiset tekijät - esimerkiksi väestön elintavat - ovat sellaisia, että niistä ei saada tietoa rekisterien pohjalta. Helsinkiläisten ja muiden Pääkaupunkiseudun kaupunkien väestön koetun hyvinvoinnin ja terveyden tilaa on tarkasteltu aiemmin THL:n keräämien väestötutkimusaineistojen avulla sekä vuonna 2021 toteutetun Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn avulla. Seuraavan kerran helsinkiläisten terveyttä ja hyvinvointia kartoitetaan laajasti vuonna 2023 osallistumalla THL:n Terve Suomi -tutkimushankkeeseen.

Vastuuhenkilöt ovat Hanna Ahlgren-Leinvuo ja Netta Mäki.

Hankkeen julkaisut:

Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys – Pääkaupunkiseudun hyvinvointikyselyn 2021 tuloksia. Tutkimuksia 2022:1.

Pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely - Tulosraportti.

Pääkaupunkiseudun kaupungit analysoivat yhdessä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä – eroja on niin kaupunkien välillä kuin niiden sisällä. Kvartti 2/2022.

Osallisuus on yhteyttä ja merkityksellisyyttä – havaintoja helsinkiläisten osallisuuden kokemuksista. Kvartti 1/2022.

Helsinkiläisten terveyttä ja sairastavuutta kuvataan sairastavuus- ja kansantauti-indeksin valossa niin koko kaupungin osalta kuin peruspiirialueittain. Sairastavuusindeksi lasketaan kolmen osaindeksin (työkyvyttömyys-, kuolleisuus- ja lääkekorvausoikeusindeksi) keskiarvona. Kansantauti-indeksi puolestaan kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä. 

Vastuuhenkilö on Netta Mäki.

Hankkeen julkaisut:

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2021. Kvartti 4.4.2023. 

Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit koko Helsingissä ja peruspiireittäin 2019. Tilastoja 2021:4.

Vuodesta 2023 alkaen Terveyshyötyklinikka-hankkeessa yhdistyvät Helsingin aiemmista hankkeista Preventio Jyrää-hanke, Terveyshyötyarvio-hanke ja Koronaelpymisprojekti. Hanke on yhteistyöprojekti kaupungin Sote-toimialan kanssa.

Preventio Jyrää-hankkeen osalta jatketaan raskausdiabeteksen jälkiseurannan kaupunkitasoisen laajentamisen työtä sekä diagnoosista suoraan seurantaan-mallin kehittämistä. Koronaelpymisprojektissa ollaan loppuvuodesta -22 aloitettu pilotoimaan verenpainetaudin interventiomallia etä-terveysaseman toimesta. Tätä pilotointia jatketaan vielä alkuvuodesta -23.

Terveyshyötyklinikassa jatketaan Terveyshyötyarvion integroimista Apottiin sekä tiedon tuottamista niin Terveyshyötyklinikan tarpeisiin kuin myös laajemmin Helsinki-tasossa.

Hankkeen yhteyshenkilö kaupunkitietopalveluissa on Tommi Sulander.

Hankkeen julkaisut:

Raskausdiabeteksen esiintyvyys Helsingin peruspiireissä – kohti proaktiivista ennaltaehkäisyä. Kvartti 2/2022.

Kaupunkitietopalvelut on mukana THL:n vetämässä PUHTI-hankkeessa, jonka tarkoituksena on tutkia uusien tietolähteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa väestön hyvinvointi- ja terveyshaasteista paikkakohtaisesti ihmisten arjessa kertyvää tietoa hyödyntäen. Hanke täydentää palvelujärjestelmästä, kyselyistä ja tutkimuksista kertyvää tietopohjaa. Hankkeessa kehitetään ja tuotetaan malli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun sekä resursointiin kunnan suunnittelijoille ja päättäjille, joka mahdollistaa nopean reagoinnin esiin nousevista haasteista.

Bloomberg-säätiön Vital Strategies on myöntänyt Helsingin kaupungille projektirahoitusta vuodelle 2023, joka käytetään hankkeen edistämiseen yhteistyössä THL:n kanssa.

Vastuuhenkilöt ovat Timo Cantell ja Tommi Sulander.

Hankkeen julkaisut:

Partnership for Healthy Cities -yhteistyö

Kaupunkitietopalveluiden asiantuntijat osallistuvat kaupunkiyhteisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE)-työhön tiedolla johtamisen näkökulmasta. Kaupunkitietopalveluiden rooli on huolehtia, että Helsingin hyvinvointisuunnitelmassa on keskeisin tutkimuksiin ja tilastoihin perustuva tieto väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Kaupunkitietopalveluilla on myös keskeinen rooli osallistua hyvinvointikertomuksen kirjoittamiseen. Hyvinvointikertomuksessa raportoidaan Helsingin hyvinvointisuunnitelman eteneminen ja kuvataan lyhyesti kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä.  Kaupunkiyhteisestä HYTE-työstä voi lukea tarkemmin: https://hyte.hel.fi/hyte-helsingissa/

Vastuuhenkilö on Suvi Määttä.

Hankkeen julkaisut:

Stadin HYTE-barometri 2024 – vuosittainen hyvinvointikertomus (pdf) Tilastoja 2024:3.

Stadin HYTE-barometri 2023. Vuosittainen hyvinvointikertomus. Tilastoja 2023:3.

Hankkeessa vertaillaan kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun – sosiaali- ja terveyspalveluja sekä varhaiskasvatuksen palveluja. Vertailuja on tehty vuodesta 1994 alkaen. Hankkeessa on valmistunut vuosittain kuusi tilastoraporttia varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, aikuissosiaalityön, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, vammaisten palvelujen sekä vanhusten palveluista. Tilastoraportteihin kootaan tietoja palvelujen asiakasmääristä, suoritteista, kustannuksista sekä henkilöstömääristä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien asiantuntijatyöryhmien kanssa. Vuonna 2023 valmistuu Varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2022 -raportti ja Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset -kooste vuosilta 2002–2022.

Hanke nykyisessä muodossa päättyy kesäkuussa 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

Vastuuhenkilöt ovat Varpu Mäkelä ja Nora Tanner.

Hankkeen julkaisut:

kuusikkokunnat.fi

Hankkeessa tarkastellaan helsinkiläisten lasten ja nuorten osallisuuden kokemuksia sekä osallistumista ja vaikuttamista koulussa Kouluterveyskyselyn vuotta 2023 koskevan aineiston perusteella. Osallisuuden kokemuksia selvitettiin kyselyssä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) SOKRA-hankkeen kehittämällä osallisuusindikaattorilla, joka muodostetaan vastauksista kymmeneen erilaiseen osallisuutta kartoittavaan kysymykseen. Vastaajien osallisuuden kokemuksia ja osallistumista koulussa tarkastellaan eri taustamuuttujien – kuten iän, sukupuolen ja asuinalueen – mukaan. Osallisuuden kokemuksen yhteyksiä koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin selvitetään. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2024 aikana.

Vastuuhenkilö on Jenni Erjansola.

Kaupunkitietopalvelut-yksikkö tuottaa monipuolisesti tietoa helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja koulunkäynnistä Kouluterveyskyselyn pohjalta. Kouluterveyskyselyaineiston pohjalta tehdään mm. erillisjulkaisuja ja artikkeleita, joissa syvennytään lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin tarkemmin. Aineistoa hyödynnetään myös kaupungin eri seuranta-alustoilla, tietokannoissa ja nettisivuilla. Helsinkiläislasten ja -nuorten hyvinvointitietoa on erittäin kattavasti luettavissa kaupunkitiedon nettisivuilta.

Helsingin kaupungin Kouluterveyskyselyn työryhmä ohjaa ja suunnittelee Kouluterveyskyselyaineiston hyödynnettävyyttä erillisen tiedonhyödyntämismallin mukaisesti. Työryhmän toimintaa koordinoi kaupunkitietopalvelut ja sen jäseninä ovat eri toimialojen edustajat. Kouluterveyskyselyn tiedon hyödyntämisestä voi lukea tarkemmin täältä: https://hyte.hel.fi/kouluterveyskysely/

Vastuuhenkilö on Suvi Määttä.

Hankkeen julkaisut:

Eri jatko-opintopoluille aikovien helsinkiläisnuorten kesken on eroja koulunkäynnin kokemuksissa jo peruskoulun aikana.Kvartti 4.11.2024.

Ketkä harrastavat ohjatusti? – Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot ohjattuun harrastustoimintaan osallistumisessa ja siinä tapahtuneet muutokset helsinkiläisillä 8.- ja 9.-luokkalaisillaKvartti 23.10.2024.

Kouluterveyskysely 2023 – Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Tilastoja 2023:6.

Viidenneksellä Helsingin 8.–9.-luokkalaisista on epäterveelliset elintavat – tarkastelussa uni, liikkuminen ja ravitsemus. Kvartti 6.9.2023.

Aktiivit, passiivit, omatoimiset, epäsäännölliset ja ohjatut – Helsinkiläisnuorten joukosta voidaan tunnistaa viisi liikunnan harrastajaprofiilia. Kvartti 2/2022.

Helsinkiläisnuorten hyvinvoinnin ulottuvuudet. Perhetaustan ja kasvuympäristön yhteydet koettuun hyvinvointiin. Tutkimuksia 2022:2.

Sosiaali- ja terveystoimialan kanssa toteutettavassa yhteishankkeessa tarkasteltiin julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen käyttöä Helsingin peruspiireissä perustuen Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan järjestelmätietoihin ja KELA:n rekisteröimiin yksityistä palveluista maksettuihin korvauksiin vuosina 2007–2020. Tarkastelussa keskittiin myös korvausta saaneiden keskimääräisiin vuosittaisiin käyntimääriin. Lisäksi tarkasteltiin julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyttöä peruspiireittäin.

Vastuuhenkilö on Tommi Sulander.

Hankkeen julkaisut:

Helsingin eriarvoisuus näkyy myös yksityisten ja julkisten terveyspalvelujen käytössä. Kvartti 2/2022.

Kelan tutkimusosaston kanssa yhteistyössä toteutettavassa tutkimushankkeessa tarkastellaan varhaiskasvatuspalvelujen käyttöä Helsingissä. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia rekisteriaineiston avulla, minkälaisia lasten hoitoratkaisuja perheissä tehdään eri elämäntilanteissa ja elämäntilanteen muuttuessa. Pitkittäisaineiston avulla saadaan kuvaa sekä yksittäisten perheiden ja lasten hoitopoluista vanhempainvapaan päättymisestä aina kouluikään saakka että ajallisesta muutoksesta hoitoratkaisuissa ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan erilaisten hoitoratkaisujen yhteyttä lasten ja vanhempien myöhempään hyvinvointiin.

Tutkimusaineisto on muodostettu yhdistämällä Helsingin varhaiskasvatuksen asiakasrekisterin tiedot Kelan etuusrekisterin tietoihin. Aineistoa on täydennetty Tilastokeskuksen tuottamilla sosioekonomisilla taustamuuttujilla sekä verohallinnon ja FIVA:n tiedoilla.

Hankkeen vastuuhenkilö Helsingin kaupungilla on Katja Vilkama.

Hankkeen julkaisut:

Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä. Tutkimuksia 4/2017.

Hankkeessa seurataan helsinkiläisten päihteidenkäyttöä, sen muutosta ja käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä. Vaikka helsinkiläisten elintavat ja terveyskäyttäytyminen ovat monilta osiltaan paremmat kuin suomalaisten keskimäärin, niin alkoholinkäytön osalta tilanne on ollut päinvastainen. Tämä on näkynyt paitsi alkoholia liikaa ja humalahakuisesti käyttävien korkeammissa osuuksissa pääkaupungissa, niin myös helsinkiläisten suuremmassa kuolleisuudessa alkoholisairauksiin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen.

Ehkäisevä päihdetyö koskee paitsi alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöä, myös rahapelaamista. Rahapelaaminen on hyvin yleistä, mutta helsinkiläisten rahapelaamisesta ja peliongelmista on tiedetty melko vähän. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2021 keväällä kerätyn väestökyselyn pohjalta helsinkiläisten rahapelaamista sekä etenkin ongelmalliseksi koettua pelaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti rahapelaamisen ongelmaksi kokemisen vaihtelu erilaisten taustamuuttujien mukaan.

Vastuuhenkilö on Netta Mäki.

Hankkeen julkaisut:

Kuolleisuus huumausaineisiin on kasvanut Helsingissä ja koko maassa. Tutkimusartikkeli 7.9.2023. 

Rahapelaaminen ja peliongelmat yleisimpiä vähän koulutetuilla ja talousvaikeuksia kokevilla. Kvartti 2/2022.

Raittius keskittyy Helsingissä samoihin väestöryhmiin kuin alkoholin ongelmakäyttö.  Kvartti 1/2020.

Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoitunut korona-aikana Kvartti-blogikirjoitus 13.11.2020.

Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä Kvartti-blogikirjoitus 21.1.2020.

 

Peruskoulun päättäminen on yksi merkittävimmistä nivelvaiheista nuorten elämässä. Tässä iässä tehdyt koulutusvalinnat suuntaavat pitkälti nuoren elämänpolkua. Hankkeessa seurataan helsinkiläisnuorten koulutuspolkuja peruskoulusta eteenpäin. Hankkeessa tarkastellaan peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välistä nivelvaihetta, toisella asteella opiskelua sekä tutkintojen suorittamista. Teemaa tarkastellaan vuosittain toteutettavassa tilastojulkaisussa.

Vastuuhenkilö on Hanna Ahtiainen.

Hankkeen julkaisut:

Nuorten koulutus Helsingissä – polku peruskoulusta eteenpäin. Tilastoja 2023:2.

Hankkeessa seurataan Helsingin väestön koulutusrakenteen kehitystä. Helsinkiläisten koulutustasoa tarkastellaan eri ikä- ja väestöryhmissä ja eri aluetasoilla. Hankkeessa julkaistaan vuosittain artikkeli, jossa teemaa lähestytään valitusta ajankohtaisesta näkökulmasta. Viiden vuoden välein teemasta toteutetaan kattavampi tilastojulkaisu.

Vastuuhenkilö on Hanna Ahtiainen.

Hankkeen julkaisut:

Myönteisiä muutoksia ja kyydistä jääneitä – Helsingin alueiden kehitys väestön koulutusrakenteen valossa. Kvartti 20.12.2023.

Väestön koulutusrakenteen seuranta kaupunkitiedon verkkosivuilla

 

Talous ja työmarkkinat -kokonaisuus

Talous ja työmarkkinat -kokonaisuuden hankkeet on ryhmitelty viiteen temaattiseen painopistealueeseen: Helsingin työmarkkinoiden kehitys (TT1), Helsingin taloudellinen elinvoimaisuus (TT2), Kasvu, innovaatiot ja osaaminen (TT3), Talouskehityksen seuranta ja ennakointi (TT4) sekä Talouden ja teknologian tulevaisuusnäkökulma (TT5).

Helsingin työttömyyskatsauksessa tarkastellaan kuukausittain työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuen työttömyyttä Helsingin, koko pääkaupunkiseudun sekä Helsingin seudun osalta. Työllisyyden kehitystä seurataan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tietojen valossa.

Vastuuhenkilö on Minna Salorinne.

Hankkeen julkaisut:

Työllisyyden ja työttömyyden seuranta kaupunkitiedon verkkosivulla

Vuosittain laadittava tilastokatsaus sisältää kuvailevaa tilastotietoa työttömistä ja pitkäaikaistyöttömistä Helsingissä mm. koulutustason mukaan koko kaupungin tasolla sekä eri alueiden tasolla. 

Vastuuhenkilö on Minna Salorinne.

Hankkeen julkaisut:

Työttömyyden alueittaiset muutokset Helsingissä vuosina 2019–2022. Kvartti 14.12.2023. 

Työttömyys Helsingissä alueittain vuoden 2021 lopussa. Tilastoja 2022:5. 

Työvoiman saatavuus on haasteellista sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Työvoimapula koskettaa Helsingin kaupungin kannalta useita aloja, erityisesti varhaiskasvatusta sekä sosiaali- ja terveysalaa. Helsingin osaajapulan kehityksen arvioimiseksi hankkeessa pilotoitiin vuonna 2023 projektiomalli työvoimapula-alojen ammattilaisten määrällisen kehityksen ennakoimiseksi. Vuosittain päivitettävän mallin avulla voidaan karkeasti arvioida, miten Helsingissä työssäkäyvien kysyntä ja tarjonta määrällisesti kehittyvät valituissa työvoimapula-ammateissa vuoteen 2040 asti. Lisäksi hankkeessa valmistui keväällä 2023 artikkeli, jossa tarkasteltiin Helsingin työpaikkojen työvoimapoistumia vanhimmissa ikäryhmissä ammattinimikkeittäin sekä koulutuspaikkamäärien kehitystä.

Vastuuhenkilöt ovat Laura Ansala, Minna Salorinne, Hanna Ahtiainen ja Harri Sinkko.

Hankkeen julkaisut:

Näkökulmia Helsingin työvoimapulaan: eläköityminen ja koulutuspaikkojen määrän kasvattaminen. Kvartti 13.4.2023.

Helsingin ja Helsingin seudun työmarkkinat ovat monin tavoin erityiset. Etenkin Helsinkiä voi kuvata asiantuntijoiden kaupungiksi, ja pendelöinti kuntarajojen yli on Helsingin seudulla varsin yleistä. Hankkeessa seurataan Helsingin ja Helsingin seudun ammattirakenteen ja pendelöinnin kehitystä ja tarkastellaan ilmiötä eri näkökulmista noin joka toinen vuosi toteutettavissa julkaisuissa. Hankkeen viimeisin julkaisu valmistui joulukuussa 2023. 

Vastuuhenkilö on Laura Ansala.

Hankkeen julkaisut:

Helsingissä työskentelevät ovat yhä harvemmin helsinkiläisiä – etenkin seudun ulkopuolelta pendelöinti yleistyi. Kvartti 7.12.2023.

Töissä Helsingissä mutta kotona muualla? Viimeaikaiset muutokset Helsingissä työssäkäyvien asuinpaikoissa. Kvartti 19.1.2023.

Ammattilaiset ja pendelöinti Helsingissä. Tutkimuskatsauksia 2021:2.

Ammattilaiset ja koronakriisi Helsingissä: neljä esimerkkiä. Tilastoja 2021:6. 

Helsingin työmarkkinoille saadaan uutta työvoimaa alueen oppilaitoksista. Hankkeessa seurataan Helsingissä ja Helsingin seudulla ammatillisen toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille. Hankkeessa tarkastellaan valmistuneiden määriä ja koulutusaloja eri koulutussektoreilta sekä valmistuneiden työllisyystilannetta valmistumista seuraavina vuosina. Teemaa tarkastellaan joka toinen vuosi toteutettavassa julkaisussa.  

Vastuuhenkilö on Hanna Ahtiainen.

Hankkeen julkaisut:

Vastavalmistuneiden työttömyys on muita korkeampaa kaikilla koulutusasteilla – työvoimapula-aloilla tilanne on parempi. Kvartti 10.1.2023.

Yritystoiminnan seurannassa kuvataan Helsingin yrityskentän rakennetta, analysoidaan kaupungin toimialarakennetta ja yritystoiminnan erikoistumista, avainklustereita sekä muita vahvoja toimialoja koko kaupungin tasolla. Lisäksi kuvataan elinkeino- ja yritystoiminnan sijoittumista Helsingissä alueittain sekä vertaillaan alueiden rooleja ja erikoistumista. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä (Hanke TT2B) käsittelevä artikkeli linkittyy aiheeseen tiiviisti.                   

Vastuuhenkilö on Henri Mikkola.

Hankkeen julkaisut:

Yritysten toimialarakenne pääkaupunkiseudulla. Tilastoja 2023:7.

Yritystoiminnan seuranta kaupunkitiedon verkkosivulla

Helsingin Seudun Suunnat -verkkosivu

Hankkeessa selvitetään Helsingissä toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten rakennetta ja tilaa. Kehitystä analysoidaan toimialoittain ja alueittain sekä kuvaillaan toimialojen vaikuttavuutta kokonaistalouden kannalta.

Vastuuhenkilöt ovat Henri Mikkola ja Eero Aalto.

Hankkeen julkaisut:

Ulkomaalaisomisteiset yritykset Helsingin seudulla. Tutkimuskatsauksia 2023:1. 

 

Helsingin ja pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoiden tarkastelu Kiinteistötiedon (KTI) aineistoja hyödyntämällä. KTI tuottaa vuosittain julkaisun, jossa analysoidaan mm. Helsingin ja vertailualueiden toimitilojen vuokrien ja käyttöasteiden kehitystä toimisto-, liike- sekä tuotantotilojen osalta. Hankkeen seuraava artikkeli julkaistaan alkuvuodesta 2024.

Vastuuhenkilö on Henri Mikkola.

Hankkeen julkaisut:

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2022/2023. Tilastoja 2023:1.

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2021/2022. Tilastoja 2022:2.

Julkaisussa tarkastellaan kasvuyrityksiä ja niiden merkitystä Helsingin seudulla aineistolähtöisestä näkökulmasta. Tilastokeskuksen kasvukausikatsauksen avulla tuodaan kokonaiskuva Helsingin seudun ja Helsingin kasvuyritystilanteesta. 

Vastuuhenkilöt ovat Eero Aalto ja Henri Mikkola.

Hankkeen julkaisut:

Kasvuyritykset Helsingissä. Tutkimuskatsauksia 2023:3. 

Uudet innovaatiot ovat keskeisin tuottavuutta nostava tekijä, joka puolestaan on talouskasvun vahvin ajuri. Helsingin elinvoimaisuus on riippuvainen innovaatiotoiminnasta ja sen edellytyksistä. Laaja osaajapohja, yritysklusterit ja verkostot sekä kansainvälisesti huipputasolla oleva tutkimus- ja korkeakoulusektori antavat innovaatiotoiminnan kehittämiselle Helsingissä hyvät edellytykset. Hanke jatkaa Helsingin kaupungin tutkimus- ja selvitystyötä innovaatiotoiminnasta ja sen seuraava julkaisu valmistuu vuoden 2023 aikana.

Vastuuhenkilöt ovat Eero Aalto ja Henri Mikkola.

Hankkeen julkaisut:

Osaaminen ja innovaatiotoiminta Helsingin seudulla. Tilastoja 2021:8.

Palkkasummien seuranta antaa lähes reaaliaikaista tietoa myös tuotannon määrän muutoksista ja auttaa tunnistamaan talouskehityksen nopeita käänteitä. Lisäksi se tukee työllisyydessä tapahtuvien muutosten tarkastelua sekä auttaa ennakoimaan kunnallisverotuottojen kehitystä. Palkkasummien ohella hankkeessa seurataan kuluttajien ja yritysten luottamusta talouteen sekä työllisyyden ja työttömyyden muutoksia. 

Talouskehityksen vuosiraportti antaa yleiskuvan talouden kehittymisestä Helsingissä. Se sisältää tietoa tuotannosta, toimialoista, yrityksistä, työllisyydestä, palkansaajista, tulotasosta, verotuksesta ja muista talouden kannalta olennaisista asioista. 

Vastuuhenkilö on Arttu Vainio.

Hankkeen julkaisut:

Talouskehityksen seuranta kaupunkitiedon verkkosivuilla

Kriisejä ja kohoavien kustannusten aikaa. Talouden kehitys ja näkymät Helsingissä 2021–2022. Tutkimuskatsauksia 2022:4.

Helsingin Seudun Suunnat on neljännesvuosiaineistoon perustuva nopeiden indikaattoreiden kokoelma, jonka teemoina ovat aluetalous, asunto- ja toimitilamarkkinat, hyvinvointi, liikenne ja ympäristö, työmarkkinat sekä väestö. 

Helsingin Seudun Suuntien verkkosivuilla julkaistaan pääasiassa kuvioita ja lyhyitä analyysitekstejä sekä vertailuja eurooppalaisiin kaupunkeihin ja lyhyitä asiantuntija-artikkeleita. 

Vastuuhenkilö on Marianne Forsell.

Hankkeen julkaisut:

Helsingin Seudun Suunnat -verkkosivu

Vuodesta 2023 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisen vastuu siirtyi kunnilta laajemmille hallintoalueille. Tämä ns. sote-uudistus on merkittävin kuntia koskeva valtiohallinnollinen muutos Suomen lähihistoriassa.

Hankkeen tarkoitus on pitää yllä jatkuvaa ymmärrystä sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista Helsingille. Erityisesti huomion kohteena ovat valtionvarainministeriön laskennallinen rahoituspohja sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sote-palvelutarvemallin arviotyö. Jatkuvasti seurannassa olevasta kokonaisuudesta tuotettiin väliraportti vuoden 2022 alussa.

Vastuuhenkilö on Eero Aalto.

Hankkeen julkaisut:

Maakunnista hyvinvointialueiksi. Arvio sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rahoitusmallista ja palvelutarpeen vakioinnista. Tutkimuskatsauksia 2022:2. 

Hankkeessa kuvataan helsinkiläisten tulokehitystä ja toimeentuloa erilaisten rekisteri- ja kyselyaineistojen valossa. Tarkastelunäkökulmana on paitsi tulokehitys niin myös se, miten tulot jakautuvat kotitalouksien kesken ja miten ne riittävät jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Siinä missä tulojen seuraaminen on yksi tapa seurata talouskehitystä, tulokehitys kertoo myös hyvinvoinnin tilasta. Hankkeesta julkaistaan tilastoraportti sekä mahdollisesti Kvartti-artikkeli. Hanke valmistuu vuoden 2023 aikana.

Vastuuhenkilöt ovat Hanna Ahlgren-Leinvuo ja Arttu Vainio.

Tässä tutkimuksessa paneudutaan kaupunkien edellytyksiin siirtyä integroituun kiertotalouteen. Kyseessä on Helsingin kaupungin ja Tampereen yliopiston yhteinen konsortiohanke, joka on osa Suomen Akatemian kansallista tutkimusohjelmaa ”Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa”. Koska eurooppalaiset yhteiskunnat ovat kehittyneet hyvin riippuvaisiksi monista arvokkaista, uusiutumattomista ja tuontiin perustuvista raaka-aineista, resurssitehokkuuden parantamisesta ja jätemateriaalien kierrättämisen lisäämisestä on tullut yhä tärkeämpiä päämääriä. Tutkimusohjelmassa tutkitaan prosesseja, tuotteita ja palveluita, joilla näihin haasteisiin voidaan vastata siirtymällä kohti kiertotaloutta. Konsortiohankkeessa kysytään, miten jätehuollon sääntelyllä ja organisoinnilla, kaupunkien kulutus- ja tuotantoprosessien integroinnilla, rakentamisen kiertotalousohjelmilla, innovatiivisella sidosryhmäyhteistyöllä ja paikallisilla, kansallisilla ja globaaleilla alustoilla tuotetaan lisäarvoa sekä kiertotalouden paikallisille toimijoille että laajemmin kaupunkiyhteisöille ja yhteiskunnalle. Konsortiohankkeen rahoituskausi päättyy vuoden 2025 lopussa. 

Konsortiohankkeen vastuuhenkilö on erikoistutkija Pekka Valkama.

Hankkeen julkaisuja:

Valkama, Pekka, Torsteinsen, Harald & Kettunen, Pekka (2022). Impacts of joint municipal agencification on the democratic governance of waste management. International Journal of Public Sector Management 35(5), 533-548. 

Valkama, Pekka, Isoaho, Karoliina, Anttiroiko, Ari-Veikko & Karlsson-Brown, Paula (2023). Circular Economy Transition in the Context of Multi-Level European Governance: The Cases of Finland and Scotland. Proceedings of GSRD International Conference, Kyoto, Japan, 28th – 29th June, 2023. 

Anttiroiko, Ari-Veikko & Valkama, Pekka (2023). The role of local government in promoting circular economy: the case of the city of Tampere. Proceedings of GSRD International Conference, Kyoto, Japan, 28th – 29th June, 2023.