Helsinkiläisille suunnatussa barometrikyselyssä kysyttiin tänä keväänä kolmatta kertaa kuntalaisten huolenaiheista. Mukana oli myös nyt toista kertaa avoin kysymys, jossa vastaaja sai antaa kaupungille palautetta haluamastaan aiheesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan niin huolenaiheita kuin vastauksia avoimeen kysymykseen.
Helsinki-barometri on kaupunginkanslian puolivuosittain puhelinhaastatteluilla toteuttama kyselytutkimus. Kevään Helsinki-barometriin vastasi 1037 vastaajaa aikavälillä 11.-24.4.2024. Nuorimpien ja vanhimpien vastaajien aliedustuksen takia aineisto on painotettu iän ja sukupuolen mukaan (ks. tarkemmin Mustonen 2024(Link leads to external service)).
Suurin osa vastaajista on huolissaan lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvoinnista
Barometrissa kartoitettiin vastaajien kantoja isoon joukkoon mahdollisia huolenaiheita. Ukrainassa käytävä sota oli mukana kyselyssä jo viidettä kertaa. Suurin osa muista huolenaiheista oli mukana ensimmäistä kertaa vuosi sitten keväällä 2023 (Mustonen 2023). Aivan uusina huolenaiheina kyselyyn lisättiin tällä kierroksella huoli lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvoinnista, omasta toimeentulosta ja asumisen hinnasta. Näistä huolenaiheista ei siis ole vielä ajallisesti vertailtavaa tietoa, toisin kuin jo aiemmilla kierroksilla kysytyistä huolista (Kuvio 1).
Huolenaiheista kysyttiin muodossa ”kuinka paljon seuraavat asiat aiheuttavat sinussa huolta”, ja vastaajia pyydettiin valitsemaan sopivin viidestä vaihtoehdosta: ei lainkaan, vain vähän, jonkin verran, melko paljon, erittäin paljon. Huolenaiheet raportoidaan aiempien kierrosten tapaan tarkastelemalla niitä vastaajia, joille luetellut asiat aiheuttivat vähintään jonkin verran huolta. Lähes kaikkien huolenaiheiden kohdalla keskimmäinen vaihtoehto valittiin kaikkein useimmin. Tämä selittää osaltaan huolestuneiden suuria osuuksia, kun myös jonkin verran huolestuneet luokiteltiin huolestuneiksi.
Joistakin huolenaiheista vastaajat olivat liki yksimielisiä. Ilmastokriisi ja lähiluontoalueiden väheneminen olivat myös tällä kyselykierroksella eniten huolta herättäviä asioita, jos huomioon ei oteta kyselyyn uutena lisättyjä lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointiin liittyviä huolia, tai huolta Ukrainassa käynnissä olevasta sodasta. Vain alle kymmenesosa vastaajista ei ollut millään muotoa huolestunut lähiluonnon vähenemisestä tai ilmastokriisistä. Miehistä tähän ryhmään kuului tosin selvästi useampi kuin naisista. Vielä harvempi vastaajista ei ollut ollenkaan huolestunut Ukrainassa käytävästä sodasta, nuorista tai ikääntyneistä.
Lähes kaikki vastaajat olivat ainakin jonkin verran huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Ikääntyneiden hyvinvointi huoletti lähes yhtä monia. Nämä kaksi huolenaihetta nousivatkin huolenaiheiden kärkeen tässä uusimmassa kyselyssä, eli heti ensimmäisellä kerralla, kun näistä ylipäätään Helsinki-barometrissa kysyttiin.
Viime aikoina molemmat teemat ovat olleet paljon esillä. Erityisen paljon keskustelua on käyty lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Esimerkiksi vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn (THL 2023) valossa varsinkin tyttöjen ahdistuneisuus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina merkittävästi: noin joka kolmas 8.–9.-luokkalainen ja toisella asteella opiskeleva tyttö koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, kun vuonna 2017 vastaava osuus oli noin yksi viidestä. Myös oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut (emt.). Helsinkiläisillä, erityisesti toisella asteella opiskelevilla nuorilla, mielen hyvinvoinnin haasteet ovat vielä yleisempiä kuin koko Suomessa keskimäärin (Määttä 2023).
Huoli lapsista ja nuorista nousi esiin myös kaupunginkanslian ja Helsingin poliisin toteuttamassa Helsingin turvallisuustutkimuksessa vuonna 2021 (Keskinen ym. 2023). Tässä kyselyssä lasten ja nuorten tulevaisuus huoletti paljon tai melko paljon yli puolta vastaajista, ja vähintään hieman noin 90 prosenttia vastaajista (emt. s. 53). Vastaavat osuudet kevään 2024 Helsinki-barometrissa olivat 70 prosenttia ja 93 prosenttia.
Kevään barometrissa huolestuneisuus Helsingin tulevaisuudesta on lisääntynyt selvästi eniten. Vielä keväällä 2023 alle puolet (38 prosenttia) oli huolissaan Helsingin tulevaisuudesta, kun nyt vuotta myöhemmin osuus on noussut 53 prosenttiin. Myös Ukrainan sodasta ollaan enemmän huolestuneita kuin kertaakaan aiemmin, tosin osuus eroaa vain hieman keväästä 2022, jolloin sota alkoi.
Barometrin avovastaukset antavat viitteitä siitä, että huoli Helsingin tulevaisuudesta saattaisi liittyä keskusta-alueen kehittämiseen, täydennysrakentamiseen ja toisaalta lähiluontoalueiden säilymiseen liittyviin huoliin. Toisaalta huolta voivat aiheuttaa myös maailmanpoliittinen tilanne sekä yleinen turvallisuustilanne, jotka voivat heijastua Helsinkiin.
Barometrin valossa turvallisuudentunne helsinkiläisillä on viimeisen puolentoista vuoden aikana heikentynyt jatkuvasti. Tämän kevään barometrissa 72 prosenttia vastaajista koki olonsa turvalliseksi liikkuessaan yksin asuinalueellaan viikonloppuiltaisin, kun osuus keväällä 2022 oli vielä 85 prosenttia. Toisaalta huoli häiriökäyttäytymisen lisääntymisestä ei ole merkittävästi lisääntynyt vuoden takaisesta kyselystä. Turvallisuuteen liittyvät teemat eivät myöskään nousseet keskiöön barometrin avoimissa vastauksissa, joita käsitellään tarkemmin artikkelin loppupuolella.
Kuten aiemmilla kyselykierroksilla, myös tällä kertaa naiset olivat kauttaaltaan kaikista kysytyistä asioista huolestuneempia kuin miehet (Kuvio 2). Pienin ero sukupuolten välillä oli Helsingin tulevaisuudesta huolestuneiden osuuksissa. Tässä kysymyksessä miesten huolestuneisuus on lisääntynyt selvästi, kahdeksalla prosenttiyksiköllä viime syksystä. Naisilla huolestuneiden osuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Sukupuolten välinen ero on kaventunut myös omasta jaksamisestaan sekä palveluiden saavutettavuudesta huolissaan olevien osuuksissa. Huoli lähiluonnosta on kasvanut kaikilla vastaajilla, mutta erityisesti miehillä. Heillä lähiluonnon vähenemisestä huolestuneiden osuus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä verrattuna viime syksyn kyselyyn (ks. Järvelä 2024).
Uutena kevään barometriin lisätty huolenaihe, huoli alueellisesta eriarvoisuudesta, huolestutti selvää enemmistöä (73 %) kaikista vastaajista. Naisista aiheesta huolissaan oli 79 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia vastaajista.
Nuoret ja huono-osaisimmiksi itsensä kokevat ovat muita huolestuneempia toimeentulostaan
Nuorten ja ikääntyneiden huolenaiheet poikkeavat toisistaan merkittävästi (Kuvio 3). Alle 30-vuotiaista lähes 60 prosenttia oli uusimman barometrikyselyn mukaan huolissaan omasta toimeentulostaan, kun yli 60-vuotiasta selvästi harvempi, alle 40 prosenttia oli siitä huolestuneita. Myös korkojen nousu, asumisen hinta ja ruoan hinta huolettivat enemmän nuorempia ikäryhmiä. Alueellinen eriarvoisuus poikkesi muista huolenaiheista siinä, että keskimmäiset ikäryhmät olivat aiheesta eniten huolestuneita, kun taas nuorilla ja ikääntyneillä huolestuneisuus oli yhtäläisesti vähäisempää.
Vastaavasti myös Helsingin vuoden 2021 turvallisuustutkimuksessa (Keskinen ym. 2023) nuoret, 15–24-vuotiaat, olivat vanhempia ikäryhmiä selvästi huolestuneempia toimeentulostaan. Huolet toimeentulosta liittynevät monilla nuorilla elämänvaiheeseen, jossa he mahdollisesti opiskelevat, eikä heillä ole vielä takanaan pitkiä työuria, joiden kautta varallisuutta olisi ehtinyt kertyä. Sen sijaan eläkeikään ehtineiden ei tarvitse miettiä omalla kohdallaan esimerkiksi työttömyyttä ja sen vaikutuksia toimeentuloon.
Vanhemmat ikäryhmät olivat puolestaan nuoria selvästi huolestuneempia Ukrainan kriisistä, palveluiden saavutettavuudesta ja täydennysrakentamisesta. Myös häiriökäyttäytyminen huoletti ikääntyneitä nuoria enemmän. Nämäkin tulokset olivat samansuuntaisia kuin vuoden 2021 turvallisuustutkimuksessa (Keskinen ym. 2023), jossa iäkkäämmät olivat muita huolestuneempia sodista ja sotilaallisista konflikteista.
Omasta jaksamisestaan huolestuneiden osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoden takaiseen barometriin nähden. Suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut keskimmäisissä ikäluokissa. Nuorimpien, alle 29-vuotiaiden ryhmässä tilanne on pysynyt liki ennallaan, vanhimmassa ikäryhmässä omasta jaksamisestaan huolestuneiden määrä on viime syksystä jopa vähentynyt. Kevään 2023 barometrissa (ks. Mustonen 2023) yli 30-vuotiaista alle puolet oli huolissaan omasta jaksamisestaan, nyt peräti 62 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä huolestuneiden osuus oli uusimmassa kyselyssä vähintään 55 prosenttia.
Toimeentuloon liittyvä huolestuneisuus näyttäisi olevan selvästi yhteydessä vastaajan iän lisäksi kokemukseen omasta hyväosaisuudesta (Kuvio 4). Hyväosaisuuden kokemusta kartoitettiin pyytämällä vastaajia sijoittamaan itsensä asteikolle 1–10 (1=kaikkein huono-osaisimmat, 10=kaikkein hyväosaisimmat), josta vastaajat luokiteltiin edelleen kolmeen ryhmään. Yli puolet vastaajista, 56 prosenttia, valitsi joko vaihtoehdon seitsemän tai kahdeksan. Merkittävä osa vastaajista piti siis itseään suhteellisen hyväosaisina. Nämä vastaajat muodostivat keskimmäisen ryhmän. Huono-osaisimmiksi luokiteltiin vaihtoehdot 1–6 valinneet, heitä oli aineistossa 28 prosenttia. Hyväosaisimpia eli vaihtoehdot 9 tai 10 valinneita oli aineistossa 16 prosenttia.
Kaikkein hyväosaisimmiksi itsensä kokeneista vain joka viides oli huolissaan toimeentulostaan, kun kaikista vastaajista toimeentulosta huolestuneita oli puolet ja huono-osaisimmiksi itsensä kokevista yli 70 prosenttia. Huono-osaisimmiksi itsensä kokevat olivat myös muita huolestuneempia hintojen noususta.
Kaiken kaikkiaan hyväosaisimmiksi itsensä kokevat olivat pääsääntöisesti muita vähemmän huolestuneita kysytyistä asioista. Ukrainassa käynnissä oleva sota huoletti heitä tosin hieman enemmän, mutta erot olivat vain muutamia prosenttiyksikköjä. Hyväosaisimmat olivat myös muita huolestuneempia Helsingin tulevaisuudesta 60 prosentin osuudella. Huono-osaisimmiksi itsensä kokevista noin puolet oli Helsingin tulevaisuudesta huolissaan.
Vastaajien huolenaiheissa oli myös jonkin verran eroja vertailtaessa vastaajien asuinpaikkojen sosioekonomista profiilia. Vastaajien asuinalueet jaettiin postinumeroalueittain neljään ryhmään Helsingin kaupungin käyttämän sosioekonomisen summaindeksin perusteella. Sosioekonominen summaindeksi lasketaan vertaamalla työttömien määrän, vain peruskoulun käyneiden määrän ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien kotitalouksien määrän alueellisia osuuksia Helsingin keskiarvoon.
Sosioekonomisesti parhaiten pärjäävillä alueilla asuvat olivat lähes kaikista kysytyistä huolenaiheista muita vähemmän huolissaan. Ainoastaan lasten ja nuorten hyvinvointi huoletti tätä ryhmää muita enemmän, mutta erot ovat vain muutamia prosenttiyksikköjä. Sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla häiriökäyttäytyminen aiheutti selvästi enemmän huolta kuin muilla alueilla. Myös huolestuneisuus ilmastokriisistä ja lähiluontoalueiden vähenemisestä oli yleisempää heikoimmalla alueryhmällä.
Näiden huolenaiheiden voi ajatella liittyvän toisaalta niin tietoisuuteen ilmastokriisistä ja sen seurauksista, kuin myös mahdolliseen ilmastoahdistukseen. Ilmastoahdistuksella viitataan ympäristökriisin aiheuttamaan psyykkiseen kuormitukseen ja mielen hyvinvoinnin ongelmiin (esim. Pihkala ym. 2022). Pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksessa (Hirvonen 2024) ilmastoahdistuksen havaittiin olevan yhteydessä heikkoon toimeentuloon, kun taas tietoisuus ilmastonmuutoksesta nousi koulutus- ja tulotason kasvun myötä. Barometrissa koulutustaso ei juurikaan erottele vastaajia suhteessa ilmastokriisistä koettuun huoleen. Sen sijaan lähiluontoalueiden väheneminen huolettaa peruskoulun käyneitä selvästi vähemmän kuin korkeammin koulutettuja.
Avoimen palautteen aiheet eivät muuttuneet viime syksystä
Tämän kevään barometrissa oli toista kertaa mukana avoin kysymys, jossa vastaajat saivat antaa vapaasti palautetta haluamastaan aiheesta. Avoimeen kysymykseen vastasi 537 helsinkiläistä (52 % kyselyyn vastanneista), mikä oli noin sata vastaajaa vähemmän kuin syksyllä 2023. Vastaukset luokiteltiin samoin kuin edellisellä kyselykierroksella neljään eri teemakokonaisuuteen: (1) lähiluonto ja rakentaminen, (2) keskusta ja liikenne, (3) palvelut, hinnat ja turvallisuus sekä (4) kehut ja moitteet.
Vastaukset on esitetty alla olevassa taulukossa teemakokonaisuuksittain toistuvien aihepiirien mukaisissa luokissa. Vastausmääriä tarkasteltaessa on hyvä ymmärtää, että laadullisen tiedon määrällinen analysointi pelkistää rikasta ja yksityiskohtaista aineistoa. Luokittelu aihepiireihin kuitenkin helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista aineistosta ja tuloksien ajallista vertailua.
Pääsääntöisesti kommentit olivat lyhyitä, mutta silti suurimmassa osassa vastauksia käsiteltiin useampaa kuin yhtä aihepiiriä. Lisäksi samaan aihepiiriin luokiteltujen vastausten sävy ja tarkka sisältö vaihtelivat runsaasti. Esimerkiksi keskustan vetovoimaisuus -aihepiirin alle luokitelluissa vastauksissa kommentoitiin niin huolta kivijalkaliikkeiden häviämisestä kuin harmiteltiin keskustan liikennejärjestelyitä.
Vastauksissa toistuvat aihepiirit ja niiden sisältö olivat pitkälti samankaltaisia kuin viime syksyn Helsinki-barometrissa (ks. Järvelä 2024). Tälläkin kertaa eniten kommentteja keräsivät lähiluonnon säilyttäminen, keskustan vetovoimaisuus, täydennysrakentaminen sekä liikenne.
Vaikka palautetta sai antaa vapaasti mistä tahansa aiheesta, muilla barometrissa kysytyillä kysymyksillä on oletettavasti ollut vaikutusta palautteiden aiheisiin. Tämä kävi ilmi erityisesti siitä, että palautteiden uusina toistuvina aihepiireinä tulivat esiin lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointi, jotka olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana erikseen kysytyissä huolenaiheissa. Toisaalta esimerkiksi asumisen hintaan liittyviä kommentteja oli suhteellisen vähän, vaikka myös siitä kysyttiin kyselyssä erikseen.
Yleisin kommenttien aihe koski tälläkin kertaa viheralueita ja lähiluontoa. Tähän teemaan liittyviä palautteita oli kuitenkin hieman edellistä barometria vähemmän suhteessa kaikkien kommenttien määrään. Keskeinen sisältö niin lähiluontoa kuin myös rakentamista koskevissa vastauksissa pysyi samana. Kommenteissa toivottiin edelleen lisää viheralueita, ja kannettiin huolta lähiluonnon häviämisestä täydennys- ja uudisrakentamisen takia. Siisteyttä ja kunnossapitoa kommentoitiin hieman syksyn kyselyä enemmän. Tämä pieni muutos voi johtua kyselyn ajankohdasta. Niin ikään monet vastaajat olivat tyytymättömiä talvikunnossapitoon, ja useat toivoivat kaupunkiin lisää roska-astioita.
Helsingin keskustaan liittyvää palautetta tuli yhtä paljon kuin edellisellä kyselykierroksella. Sen sijaan autoilua ja pysäköintiä kommentoitiin vähemmän. Palautteissa näkyi tälläkin kertaa vastakkaisia mielipiteitä erityisesti keskustan liikenteen kehittämisestä. Osa vastaajista piti kevyen liikenteen edistämistä tärkeänä, kun taas osa koki, että kävelyyn ja pyöräilyyn on jo panostettu liikaa. Keskustan vetovoimaisuutta koskevissa kommenteissa oli varsin vähän konkreettisia kehittämisehdotuksia, joskaan ei niitä varsinaisesti kysyttykään. Vastauksissa kuvailtiin esimerkiksi huolta keskustan ”kuihtumisesta” ja ”näivettymisestä”. Huoli näyttäisi koskettavan yleisemminkin helsinkiläisiä, eikä vain keskustassa asuvia. Asiaa kommentoineista alle neljäsosa asui oman ilmoituksensa mukaan Helsingin keskustassa.1(Link leads to external service)
Monet sosiaali- ja terveyspalveluita kommentoineet olivat heitä, jotka kommentoivat samalla lasten ja nuorten tai ikääntyneiden palveluita. Näitä aiheita käsitellään tarkemmin artikkelin seuraavassa osiossa. Mukana oli kuitenkin myös palautetta julkisen terveydenhuollon toiminnasta yleensä, ja erityisesti huolta palveluiden heikosta saatavuudesta. Puolet barometrin vastaajista olivatkin huolissaan palveluiden saavutettavuudesta siitä erikseen kysyttäessä. Muihin julkisiin palveluihin liittyen palautteissa tuli toiveita esimerkiksi kulttuuritarjonnan lisäämisestä, jota toivottiin enemmän eritoten kaupungin keskustaan. Toisaalta barometrikyselyn mukaan lähes kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että Helsingin keskustassa on riittävästi mieluisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Osuus on yllättävänkin suuri ottaen huomioon, että noin 40 prosenttia vastaajista koki keskustan kehittyneen huonoon suuntaan. Osuus oli paljon suurempi kuin niiden vastaajien osuus, joiden mielestä suunta on ollut positiivinen.
Sosiaalisia ongelmia koskevien kommenttien määrä ja sisältö oli varsin samankaltaista kuin syksyn kyselyssä. Huolet huumeidenkäytöstä, syrjäytymisestä ja alueiden eriarvoisuuden lisääntymisestä olivat tälläkin kertaa esiin nousevia asioita. Kiinnostavaa on, että muita turvallisuuteen liittyviä palautteita ei tälläkään barometrikierroksella tullut kuin pieni osuus kaikista palautteista, vaikka helsinkiläisten turvallisuuden kokemus on barometrin mukaan heikentynyt. Toisaalta lasten ja nuorten palveluihin liittyvissä vastauksissa kommentoitiin usein myös suoraan tai välillisesti turvallisuushuolia.
Elinkustannuksiin liittyen eniten palautetta keräsi asumisen hinta. Myös tässä aihepiirissä lapset ja nuoret olivat esillä, sillä monet kuvasivat lapsiperheiden talousvaikeuksia ja toivoivat esimerkiksi kotihoidontuen Helsinki-lisän palauttamista. Lisäksi palautteissa toivottiin jälleen edullisempia joukkoliikennelippuja. Moni piti myös yksityisautojen pysäköintimaksuja liian korkeina. Kaiken kaikkiaan talouteen liittyviä kommentteja tuli kuitenkin suhteellisen vähän. Oma toimeentulo oli erikseen kysytyistä huolenaiheista vähiten vastaajia huolestuttava asia, tosin siitäkin oli huolissaan noin puolet. Asumisen hinta huoletti lähes neljää viidestä.
Vastaajia, jotka halusivat kertoa tyytyväisyydestään Helsingin kaupunkiin tai saamiinsa palveluihin, oli jopa hieman enemmän kuin syksyn kyselyssä. Kuitenkin vastaajissa oli myös päätöksentekoon tyytymättömiä, ja vielä enemmän heitä, jotka kokivat, ettei kaupunkilaisten mielipiteitä kuunnella tai että vaikuttaminen on vaikeaa. Kuten viimeksi, tälläkin kertaa monet näistä kommenteista koskivat keskusta-alueen kehittämistä, mutta myös asukkaiden huomiointia päätöksenteossa yleensä.
Vastauksissa oli mukana myös muita aiheita, jotka tulivat esiin vain yksittäisissä vastauksissa eivätkä siis olleet luokiteltavissa mihinkään toistuvista aihepiireistä. Näitä yksittäisiä aiheita oli tällä kyselykierroksella hieman edellistä kyselyä enemmän. Mainittuja aiheita olivat muun muassa kalastusluvat, asuintalojen remontit, väestönkehitys ja yrittäjien tukeminen. Tähän luokkaan luettiin kuuluvaksi myös kyselystä annettu palaute.
Kaupungin toivotaan panostavan lapsiin ja nuoriin
Kuten edellä kuvattiin, kaikista barometrivastaajista yli 90 prosenttia oli vähintään jonkin verran huolissaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tämä näkyy myös avoimessa palautteessa, sillä seitsemän prosenttia palautetta antaneista halusi kommentoida aihetta. Viime syksyn barometrissa lapset ja nuoret olivat esillä kouluihin ja päivähoitoon liittyvissä palautteissa. Myös tällä kertaa esimerkiksi koulujen henkilöstöresurssit puhututtivat.
”Nuorten ja lasten hyvinvointi huolettaa. Päiväkotien ryhmäkokoja suurennetaan ja resursseja pienennetään. Ei hyvä asia tämä.”
Monissa palautteissa toivottiin myös lisää panostuksia nuoriso- ja perhepalveluihin. Monet vastaajat toivat esiin, että perheet ja nuoret saavat usein apua liian myöhään, jolloin ongelmat ovat jo ehtineet kärjistyä. Mielenterveyspalvelujen saatavuuteen liittyvät haasteet olivat yksi kommenteissa toistuva aihe.
”Lapsiin ja nuoriin pitäisi satsata enemmän. [--] Kaikki lapsiin ja nuoriin panostaminen tulee varmasti takaisin pienempinä kustannuksina yhteiskunnalle. Sitten niille, joilla tuolla huonosti menee, pitäisi saada helpommin apua ja matalalla kynnyksellä hoitoa esim. päihdeongelmiin. Ongelmat näkyy nyt katukuvassa aika korostuneesti.”
”Toivoisin enemmän leikki- ja urheilupaikkoja, joissa voisi aikuiset urheilla ja lapset leikkiä. Nuorille oleskelupaikkoja muitakin kuin ostoskeskukset.”
Myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia kommentoitiin runsaasti. Ilmaisia ja matalan kynnyksen harrastuspaikkoja kuvattiin tärkeiksi. Harrastusmahdollisuuksia kaivattiin toisaalta kaiken ikäisille, mutta nuorten ohella erityisesti ikääntyneille. Ikääntyneiden palvelut olivatkin tällä kyselykierroksella toinen uusi aihepiiri, joka nousi palautteissa esiin. Kommentit koskivat niin ikääntyneiden terveyspalveluita kuin laajemmin vanhusten hoivaa ja hoitoa. Mukana oli myös täsmällisempiä toivomuksia, kuten toiveita penkkien määrän lisäämisestä kaupungissa.
”Toivon että pääkatujen varrella esim. Herttoniemessä ja yleensä kävelyteiden varrella olisi penkkejä vanhuksille ja muutoin huonosti liikkuville. Vanhusten palvelukeskuksia pitäisi olla enemmän.”
Yhteenveto
Tässä artikkelissa on tarkasteltu Helsinki-barometrin kevään 2024 tuloksia huolenaiheiden sekä kuntalaisten avoimen palautteen osalta. Aiempiin kierroksiin nähden vastaajien huolestuneisuus on lisääntynyt eniten Helsingin tulevaisuudesta. Ukrainassa käynnissä oleva sota, ilmastokriisi ja lähiluontoalueiden väheneminen huolestuttavat edelleen valtaosaa vastaajista. Uusina tälle kyselykierrokselle lisätyt huolenaiheet, lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden hyvinvointi, huolestuttivat vastaajia kuitenkin kaikkein eniten. Myös uutena lisätty huoli alueellisesta eriarvoisuudesta huolestutti lähes neljää viidestä.
Huolta herättävät aiheet näkyivät myös avoimessa palautteessa. Viime syksyn barometrin tapaan eniten kommentoitiin lähiluontoa ja rakentamista. Myös keskustan vetovoimaisuus puhutti tälläkin kierroksella. Avoimen palautteen valossa huoli Helsingin tulevaisuudesta voikin liittyä esimerkiksi keskusta-alueen kehittämiseen tai huoleen täydennys- ja uudisrakentamisesta, jonka pelätään hävittävän viheralueita ja lähiluontoa. Vastaajat antoivat myös palautetta tyytymättömyydestä kaupungin päätöksentekoon, mutta näitä kommentteja oli hieman edellistä kyselyä vähemmän. Lisäksi tätä useampi toi esiin tyytyväisyytensä Helsinkiin tai saamiinsa palveluihin.
Uusina huolenaiheina tälle barometrikierrokselle lisätyt asumisen hinta ja oma toimeentulo olivat esillä vain melko pienessä osassa avointa palautetta, vaikka selvä enemmistö (72 %) oli huolissaan asumisen hinnasta. Vajaa puolet vastaajista oli huolestuneita omasta toimeentulostaan. Kokemus hyväosaisuudesta oli yhteydessä huolen määrään – huono-osaisimmiksi itsensä kokevat olivat merkittävästi muita huolestuneempia niin hinnoista kuin omasta taloustilanteestaan. Eroja oli myös ikäryhmien välillä: toimeentuloon liittyvät asiat huolestuttivat enemmän nuoria kuin ikääntyneitä.
Lasten ja nuorten hyvinvointi nousi avoimien palautteiden uudeksi toistuvaksi aiheeksi. Erikseen kysyttäessä tämä huolenaihe yhdisti vastaajia taustatekijöistä riippumatta. Suurin osa aihetta kommentoineista ilmaisi olevansa huolissaan lapsista ja nuorista, ja toivoi kaupungilta lisää panostuksia nuorten ja perheiden palveluihin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkeneminen on ollut esillä esimerkiksi viime vuoden Kouluterveyskyselyn (THL 2023) tulosten myötä.
Lisäksi tänä keväänä suomalaisia järkytti Vantaalla tapahtunut kouluampuminen, mikä on voinut osaltaan heijastua barometrikyselyn tuloksiin. Toisaalta esimerkiksi Helsingin vuosien 2021 ja 2015 turvallisuustutkimuksissa (Keskinen ym. 2023, Keskinen & Laihinen 2017) lasten ja nuorten tulevaisuudesta huolestuneiden osuus on ollut 90 prosentin tuntumassa, eli tulokset ovat olleet jo aiemmin varsin samankaltaisia kuin kevään barometrissa. Tämä voi kertoa siitä, että huoli lapsista ja nuorista on varsin pysyvää. Mielenkiintoista onkin seurata, millä tavalla huolestuneiden osuus kehittyy tulevissa barometrikyselyissä.
Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa ei kommentoitu avoimessa palautteessa huolimatta siitä, että noin 80 prosenttia vastaajista oli sodasta vähintään jonkin verran huolissaan ja vain muutama ei lainkaan. Syy kommenttien puutteeseen johtuu todennäköisesti siitä, että avointa palautetta pyydettiin Helsingin kaupungille. Vastaajat siis antoivat palautteessa ensisijaisesti toiveita ja ehdotuksia kaupungin kehittämisestä, vaikka iso osa näistä liittyikin erilaisiin huolenaiheisiin. On kuitenkin merkillepantavaa, että myöskään yleisesti turvallisuuteen liittyviä kommentteja ei tullut tässä kyselyssä aiempaa enemmän, vaikka turvallisuuden kokemus on barometrituloksissa heikentynyt vuosi vuodelta. Toki turvallisuusasiat tulivat välillisesti esiin lasten ja nuorten palveluiden sekä sosiaalisten ongelmien kautta. Näistä molemmista oli varsin paljon kommentteja avovastauksissa.
Turvallisuuden kokemusta tarkastellaan lähemmin Mustosen (2024) barometrituloksia käsittelevässä artikkelissa. Julkaisussa analysoidaan myös muita tämän artikkelin ulkopuolelle jääneitä kevään barometrin tuloksia esimerkiksi asuinalueiden viihtyisyydestä ja helsinkiläisten elämänlaadusta.
Sirkku Järvelä toimii tutkijana Helsingin kaupunginkansliassa kaupunkitietopalvelut-yksikössä.
Lähteet:
Hirvonen, J. (2024). Ilmastotietoisuus ja ilmastoahdistus – pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksen tuloksia. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/ilmastotietoisuus-ja-ilmastoahdistus-paakaupunkiseudun-ymparistoasennetutkimuksen-tulok…(Link leads to external service)
Järvelä, S. (2024). Ilmasto ja luonnon hupeneminen helsinkiläisten suurimpia huolenaiheita – päättäjille palautetta myös täydennysrakentamisesta ja keskusta-alueesta. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/ilmasto-ja-luonnon-hupeneminen-helsinkilaisten-suurimpia-huolenaiheita-paattajille-pala…(Link leads to external service)
Keskinen, V. & Laihinen, E. (2017). Kaikesta huolimatta turvallista – Helsingin turvallisuustutkimus 2015. Tutkimuksia 2017: 2. Helsingin kaupungin tietokeskus. Saatavilla: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_04_05_Tutkimuksia_2_Keskinen_Laihinen.pdf
Keskinen, V., Hirvonen, J., Erjansola, E., Kainulainen-D'Ambrosio, K. & Paasonen, K. (2023). ”Korona-aikaan en juuri ole liikkunut kaupungilla” – Helsingin turvallisuustutkimus 2021. Tutkimuksia 2023: 1. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_03_17_Tutkimuksia_1.pdf
Mustonen, P. (2024). Helsinkiläiset yhä tyytyväisiä elämäänsä ja asuinalueeseensa – kokemukset kuitenkin erkaantumassa väestöryhmien välillä. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaiset-yha-tyytyvaisia-elamaansa-ja-asuinalueeseensa-kokemukset-kuitenkin-erkaantumassa (Link leads to external service)
Mustonen, P. (2023). Helsinkiläisten huolenaiheet ja tulevaisuudennäkymät – tuloksia kevään 2023 Helsinki-barometrista. Verkkoartikkeli. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/helsinkilaisten-huolenaiheet-ja-tulevaisuudennakymat-tuloksia-kevaan-2023-helsinki-baro…(Link leads to external service)
Määttä, S. (2023). Kouluterveyskysely 2023. Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Tilastoja 2023: 6. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_10_26_Tilastoja_6_Maatta.pdf
Pihkala, P., Sangervo, J. & Jylhä, K. M. (2022). Nuorten ilmastoahdistus ja ympäristötunteet. Julkaisussa Kiilakoski, Tomi (toim.) (2022). Kestävää tekoa. Nuorisobarometri 2021, Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, nro 69. Hansaprint 2022. Sivut 95–116.
THL (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi - Kouluterveyskysely 2023 : Tytöistä yli kolmannes ja pojista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilastoraportti 48/2023, THL. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230913124224(Link leads to external service)
Alaviitteet:
1. Keskustassa asuvat määriteltiin keskustassa asiointia käsittelevällä kysymyksellä, jossa yhtenä vaihtoehtona oli ”asun keskustassa”. Oman ilmoituksensa mukaan keskustassa asui vajaa kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista.