- Valtaosa (96 %) ikääntyneistä helsinkiläisistä asuu kotonaan.
- Yli 80 prosenttia ikääntyneistä helsinkiläisistä asuu kerrostalossa, 65 prosenttia asuu omistusasunnossa.
- Ahtaasti asuminen on ikääntyneillä harvinaista, ja heidän asuntojensa varustetaso on Helsingissä hyvä.
- Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä myös Helsingissä.
Valtaosa (96 %) ikääntyneistä helsinkiläisistä asuu kotonaan. Vuoden 2025 lopussa 65–74-vuotiaista kotona asuvia oli 99 prosenttia, 75–84-vuotiaista 96 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneistäkin 84 prosenttia. Kotona asuvien osuus on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin muutos on tapahtunut 85 vuotta täyttäneiden kohdalla: kotona asuvien osuus on noussut 10 vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä.
Pikalinkit
Ikääntyneiden asuntokunnista 83 prosenttia oli kerrostaloasuntokuntia ja 16 prosenttia pientaloasuntokuntia vuonna 2025. Pientaloasuminen on pariskunnilla yksinasuvia yleisempää. Ikääntyneistä pariskunnista noin joka neljäs asui omakotitalossa tai rivitalossa, yksinasuvista noin joka kymmenes.
Omistusasuminen on ikääntyneiden joukossa koko väestöä yleisempää. Ikääntyneistä 69 prosenttia asui omistusasunnossa, kun nuorempien joukossa osuus oli 46 prosenttia. Omistusasuminen oli yleisempää ikääntyneillä pariskunnilla (80 %) kuin yksinasuvilla (58 %).
Ikääntyneiden asumisolot ovat pääosin hyvät ja esimerkiksi ahtaasti asuminen on ikääntyneillä harvinaista. Myös asuntojen varustetaso on tämän päivän Helsingissä hyvä: ikääntyneiden asuntokunnista 99,5 prosenttia on varustetasoltaan hyviä eli asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui vuoden 2025 lopussa alle 500 asuntokuntaa.
Vaikka ikääntyneiden asuntojen varustetaso on pääosin hyvä, asunnon puutteet ovat silti yleisin kotona asumista vaikeuttavista tekijöistä kaupunkiympäristössä. Uudessakin asunnossa voi olla hankala käyttää esimerkiksi apuvälineitä, jos huoneet ovat hyvin pieniä tai asunto pohjaltaan sokkeloinen. Asunnon, rakennusten ja lähiympäristön esteet ja huono toimivuus lisäävät asumisen riskejä. Vanhojen kerrostalojen suurimpia esteettömyyshaasteita ovat niiden hissittömyys tai niissä olevien hissien pieni koko. Helsingissä suuri osa rakennuskannasta on vanhaa, ja vasta 1990-luvun rakentamismääräysten mukaan hissittömiä saavat olla korkeintaan kolmikerroksiset asuinkerrostalot. Nykyisin lähes kaikki Helsingin kaupungin omalle maalle rakennettavat kerrostalot ovat hissitaloja.