- Helsinkiläisistä 16–29-vuotiaista kuusi prosenttia ei opiskele tai ole työssä, eikä heillä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.
- Vieraskieliset nuoret ovat muita useammin vailla työtä ja opiskelupaikkaa.
- Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus pääasiassa pienentyi 2010-luvulla.
Helsinkiläisiä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia 16–29-vuotiaita oli vuoden 2023 lopussa noin 8 000, joka oli 6,4 prosenttia koko ikäluokasta. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa, ja jotka eivät myöskään opiskele tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Tähän ryhmään lukeutuvien nuorten tilanteet ovat moninaisia, eivätkä kaikki heistä ole syrjäytymisriskissä. Nuori voi esimerkiksi kokea työttömyyttä, joka jääkin lyhytaikaiseksi. Kouluttamattomuus on kuitenkin yhteydessä epävarmaan työmarkkina-asemaan, mikä lisää riskiä siihen, että työn ulkopuolelle jääminen pitkittyy. Helsinkiläisnuorilla huono-osaisuus kasautuu ylisukupolvisesti: todennäköisyys työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen on suurempi silloin, jos vanhemmat ovat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta sekä työttömiä ja/tai saavat toimeentulotukea.
Miehet ovat naisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella. Rekisteröidyn äidinkielen mukaan tarkasteltuna taas muun kuin suomen- ja ruotsinkieliset ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella selvästi useammin. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista helsinkiläisnuorista yli puolet on vieraskielisiä, kuten koko pääkaupunkiseudullakin. On kuitenkin syytä huomioida, että maahanmuuttajien osalta tutkintorekisterin tiedot ovat osin puutteellisia. Etenkin 20–29-vuotiaista vieraskielisistä peruskoulun varassa on siis todellisuudessa tilastoja pienempi osuus.
Nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä on tapahtunut pääasiassa myönteistä kehitystä 2010-luvulla. Etenkin 16–19-vuotiaiden ulkopuolisuus on vähentynyt 2010-luvulla, joskin vuonna 2022 myönteinen kehitys pysähtyi. Vieraskielisten nuorten tilanne on pitkällä aikavälillä parantunut kaikissa ikäryhmissä, mutta vuosien 2022 ja 2023 välillä ulkopuolisten osuus nousi vieraskielisten nuorten, etenkin miesten – keskuudessa.
Nuorten työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisessä on tapahtunut pääasiassa myönteistä kehitystä 2010-luvulla. Etenkin 16–19-vuotiaiden ulkopuolisuus on vähentynyt 2010-luvulla, joskin vuonna 2022 lasku näyttäisi pysähtyneen. Lisäksi vieraskielisten nuorten tilanne näyttää pitkällä aikavälillä parantuneen kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2021 voimaan tulleen laajennetun oppivelvollisuuden myötä valtaosan 16–19-vuotiaista tulisi olla opiskelemassa tai jo valmistunut toiselta asteelta. Oppivelvollisuuden laajentamisen mahdolliset vaikutukset koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäämiseen näkyvät tilastoissa viiveellä.