- Helsingissä on muuta Suomea suurempi osuus korkeakoulutettuja nuoria, mutta toisaalta myös heitä, jotka eivät ei ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa.
- Miehet jäävät naisia huomattavasti useammin matalan koulutuksen varaan.
- Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 20–24-vuotiaiden osuus ei ole viime vuosina vähentynyt.
Helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista kolmannes oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, ja vajaalla puolella oli korkeimpana koulutuksenaan toisen asteen tutkinto vuonna 2023. Vaikka valtaosalla nuorista on tutkinto, on ilman koulutusta olevien osuus kuitenkin verrattain korkea: lähes viidennes 20–29-vuotias helsinkiläinen oli vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Tarkastelun luotettavuutta heikentää se, että ulkomailla suoritetut tutkinnot eivät pääasiassa näy tilastoissa, jolloin tieto koulutustasosta jää maahanmuuttajaväestön osalta vaillinaiseksi. Jos tarkastellaan vain Suomessa syntyneitä 20–29-vuotiaita helsinkiläisiä, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus putoaa 10 prosenttiin.
Sukupuolten välinen ero tutkintojen suorittamisessa ei ole viime vuosina kaventunut. Nuoret miehet jäävät naisia huomattavasti useammin matalan koulutuksen varaan, ja naiset suorittavat korkeakoulututkinnon huomattavasti yleisemmin kuin nuoret miehet. Suomessa syntyneistä 25–29-vuotiaista helsinkiläisnaisista lähes 60 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, miehistä 45 prosenttia. Koko maahan verrattuna Helsingissä on suurempi osuus niitä nuoria, jotka ovat korkeakoulutettuja, sekä toisaalta niitä, jotka ovat ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
20–24-vuotiaiden ikäryhmässä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus laski pitkään, mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2019. Kehitys ei selity täysin maahanmuuttajaväestön puutteellisilla koulutustiedoilla, sillä vastaava kehitys näkyy myös Suomessa syntyneiden nuorten, etenkin miesten, koulutustasossa. Korkeakoulutettujen osuus nuorista pieneni Helsingissä 2000-luvulla, kunnes kääntyi kasvuun vuonna 2008. Koko maassa laskusuuntainen kehitys nuorten korkeakoulutettujen väestöosuudessa taittui vasta 2013, ja kasvu on ollut tämänkin jälkeen Helsinkiä hitaampaa.