Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen

• Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista puolet oli korkeakouluopiskelijana vuoden 2024 syksyllä, ruotsinkielisistä jopa kolme neljäsosaa.
• Naiset opiskelevat korkea-asteella selvästi miehiä useammin.

Helsinkiläisistä 20–24-vuotiaista 50 prosenttia opiskeli korkeakoulussa syksyllä 2024.  Heistä 17 prosenttia suoritti tutkintoa ammattikorkeakoulutuksessa ja 33 prosenttia yliopistokoulutuksessa. Sukupuolten välinen ero on suuri: 20–24-vuotiaista naisista 54 prosenttia opiskeli korkea-asteella, miehistä 46 prosenttia. Naiset opiskelevat tässä iässä miehiä selvästi yleisemmin yliopistossa, kun taas ammattikorkeakoulutuksessa sukupuolten välinen ero on pienempi. Ero korkeakoulutukseen suuntaamisessa heijastelee sukupuolten välistä eriytymistä, joka tapahtuu jo toisen asteen koulutusvalinnassa – tytöt suuntaavat tyypillisemmin lukioon, ja lukio-opinnoista on tavallisempaa jatkaa yliopistoon.  

Helsinkiläiset 20–24-vuotiaat ovat yhtä usein ammattikorkeakouluopiskelijoina kuin ikätoverinsa Suomessa keskimäärin, mutta yliopistokoulutuksessa selvästi useammin. Korkea-asteen koulutukseen osallistuminen väheni 2010-luvun alkupuolella, mutta varsinkin yliopistokoulutuksen osalta osallistuminen on kääntynyt vuoden 2017 jälkeen kasvuun.

Osallistumisessa korkea-asteen koulutukseen on eroja äidinkielen mukaan. Ruotsinkielisistä 20–24-vuotiaista jopa 77 prosenttia opiskeli korkea-asteella, kun suomenkielisistä opiskelijoina oli 53 prosenttia ja vieraskielisistä vain 33 prosenttia. Vieraskielisten heikompi osallistuminen korkea-asteen koulutukseen näkyy eritoten yliopistokoulutuksessa, jossa opiskeli vain 14 prosenttia ikäryhmästä. Sen sijaan ammattikorkeakoulutuksessa vieraskieliset 20–24-vuotiaat ovat yhtä usein kuin suomenkielisetkin.