- Helsinkiläisistä 1–6-vuotiaista 84 prosenttia on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä.
- Vieraskieliset lapset ovat alle 3-vuotiaana kotimaankielisiä lapsia harvemmin varhaiskasvatuksen palveluissa.
- Etenkin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste on ollut nousussa.
Helsinkiläisistä 1–6-vuotiaista 84 prosenttia on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä, ja osallistumisaste on noussut vuosi vuodelta. Suomessa varhaiskasvatuspalvelut koostuvat kunnan järjestämästä ja hankkimasta varhaiskasvatuksesta sekä yksityisen hoidon tuella avustetusta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen eri toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta ja perhepäivähoito. Lasten kotihoidon tuki on vaihtoehto varhaiskasvatuspalveluille silloin, kun perheessä on alle kolmevuotias lapsi. Kotihoidontukea voi saada myös alle 3-vuotiaan kotona hoidettavasta alle kouluikäisestä sisaruksesta.
Etenkin alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen on yleistynyt Helsingissä viime vuosina, joskin osallistumisasteen nousu pysähtyi vuonna 2024. 1–2-vuotiaista lapsista 61 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2024, kun vielä 2010-luvun taitteessa osuus oli vain 41 prosenttia. 3–6-vuotiaista valtaosa, 94 prosenttia, on varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä. Valtaosa varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista on kunnan järjestämässä päiväkotihoidossa.
Varsinkin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistuminen eroaa huomattavasti Helsingin eri alueiden välillä. 1–2-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste vaihteli vuonna 2024 Taka-Töölön 74 prosentin ja Jakomäen 46 prosentin välillä. 3–6-vuotiaiden osallistumisasteessa alueiden välinen ero on jo selvästi pienempi: yhdeksän prosenttiyksikköä vuonna 2024. Vieraskieliset lapset osallistuvat kotimaankielisiä harvemmin varhaiskasvatukseen ikäryhmään katsomatta. Suurin ero osallistumisessa on alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla. Myös vieraskielisten 1–2-vuotiaiden varhaiskasvatuksen osallistumisaste on viime vuosina selvästi noussut, joskin vuonna 2023 nouseva kehitys pysähtyi. Ulkomaalaistaustaiset lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta erityisesti kielitaidon kehityksen näkökulmasta: kotimaisen kielen oppiminen ennen kouluun menoa edesauttaa myöhempää koulumenestystä.
Pikalinkit
Peruskoulu aloitetaan pääsääntöisesti 7-vuotiaana. Helsingissä perusopetusta järjestävät kunta, valtio ja yksityiset toimijat. Noin kolme neljäsosaa helsinkiläisten peruskoulujen oppilaista opiskelee kaupungin omassa suomenkielisessä koulussa ja noin seitsemän prosenttia ruotsinkielisessä koulussa. Yksityisessä tai valtion oppilaitoksessa opiskelee noin viidesosa oppilaista. Helsingin kaupungin omissa kouluissa on yleistä valita koulu omalta oppilaaksiottoalueelta. Noin 90 prosenttia 1-luokkalaisista ja vajaa 80 prosenttia 7-luokkalaisista valitsee Helsingissä lähikoulun. Helsingin kaupungin peruskoulun oppilaista joka neljäs on vieraskielinen, mutta osuus vaihtelee huomattavasti koulujen välillä, mikä heijastaa kaupungin alueellista eriytymistä.