Päihteet ja riippuvuudet

  • Helsinkiläisten nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja alkoholinkäyttö on aiempaa harvinaisempaa.
  • Nikotiinipussien käyttö on yleistynyt reippaasti.  
  • Helsinkiläisten huume- ja kannabiskokeilut ovat koko maan keskiarvoa yleisempiä, vaikka käyttö on vähentynyt myös Helsingissä.  

Helsinkiläisten nuorten tupakointi, nuuskaaminen ja alkoholin käyttö on harvinaisempaa kuin reilut kymmenen vuotta sitten. Tupakointi on ollut aina yleisempää ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiossa tai perusopetuksen 8. ja 9. luokalla, mutta oppiasteiden väliset erot ovat selkeästi kaventuneet viime vuosina. Hyvin harva nuorista tupakoi päivittäin. Myös nuuskaaminen on ollut ammatillisessa koulutuksessa muita oppijaryhmiä yleisempää, mutta tässäkin on havaittavissa oppiasteiden välisten erojen kaventuminen.  

Vuoden 2025 tietojen mukaan 73 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista Helsingissä ei käyttänyt alkoholia; lukiolaisista vastaava osuus oli 40 prosenttia ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 48 prosenttia. Kyseiset osuudet ovat yleistyneet viime vuosien aikana. Päinvastaisesti humalahakuinen alkoholinkäyttö on aiempaa harvinaisempaa. Humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa juo kahdeksan prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista, 16 prosenttia lukiolaisista ja 15 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Kannabista on kokeillut vähintään kaksi kertaa vajaa seitsemän prosenttia yläkoululaisista, 10 prosenttia lukiolaisista ja 14 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista. Kyseiset osuudet ovat laskeneet aiempaan verrattuna.  

Poikkeavaa aiemmin kuvattuun myönteiseen trendiin on nikotiinipussien käytön voimakas yleistyminen. Vuonna 2025 perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista seitsemän prosenttia, lukiolaisista 11 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 20 prosenttia käytti nikotiinipusseja. Kyseiset osuudet ovat kasvaneet reippaasti vuoteen 2023 verrattuna sekä tytöillä että pojilla.  Puolestaan sähkösavukkeiden käyttö yleistyi lasten ja nuorten keskuudessa vuosien 2021 ja 2023 välillä ja nyt osuudet ovat jääneet aiempaa yleisemmälle tasolle. Vuonna 2025 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppijoista viisi prosenttia käyttää sähkösavukkeita päivittäin, lukiolaisista kaksi prosenttia ja ammatillisen koulutuksen oppijoista kymmenen prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista neljä prosenttia on käyttänyt sähkösavukkeita ainakin kerran.  

Vaikka laittomien huumeiden kokeilut eivät ole Helsingissä yleistyneet, ne ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Muiden päihteiden käytön osalta helsinkiläiset erottuvat varsinkin kannabiskokeilujen yleisyydessä sekä lukiolaisten humalahakuisuudessa suhteessa koko maan lukuihin. Toisaalta ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden nuuskaaminen on harvinaisempaa Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin, ja raittius on keskimääräistä yleisempää.  

Jos tarkastellaan kokonaisuudessaan niin sanottua huolta herättävää päihteiden käyttöä ja rahapelaamista, Helsingissä hieman suurempi osuus lukiolaisista lukeutuu riskiryhmään kuin koko maan lukiolaisista. Muilla kouluasteilla eroja ei havaita koko maan osuuksiin verrattuna. Huolta herättävän päihteidenkäytön ja rahapelaamisen indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, joiden kohdalla toteutuu vähintään kaksi seuraavista: nuori käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavukkeita, on vahvasti humalassa vähintään kerran kuukaudessa, on kokeillut kannabista vähintään kaksi kertaa tai pelaa rahapelejä viikoittain. Helsingin yläkoululaisista tähän ryhmään kuului seitsemän prosenttia, lukiolaisista prosenttia prosenttia ja ammatillisen opiskelijoista 17 prosenttia vuonna 2025.