- Suurin osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä.
- Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pysyneet huolestuttavalla tasolla. Ne ovat osin Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
- Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla.
Suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. 84 prosenttia 4.- ja 5.-luokkaisista keväällä 2025 oli tyytyväisiä elämäänsä, kun muilla oppiasteilla se vaihteli 61 prosentin ja 70 prosentin välillä. Kyseiset nuorten osuudet ovat kuitenkin korkeampia kuin edeltävinä vuosina, mutta 4.- ja 5.-luokkalaisten osuus on parisen prosenttiyksikköä matalampi edeltäviin vuosiin verrattuna.
Helsingin 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia oli kokenut mielialaan liittyviä ongelmia edeltävän kahden viikon aikana keväällä 2025. Muilla oppiasteilla keskimäärin noin 22 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Noin joka neljäs nuori kertoi kokeneensa masennusoireilua edeltävän kahden viikon aikana. Sekä ahdistuneisuuden että masennusoireilun kokemukset ovat pitkään yleistyneet nuorilla. Vaikka vuoden 2025 osuudet ovat hieman alhaisemmat kuin edeltävinä vuosina, kyseiset osuudet ovat huomattavan paljon korkeammat kuin vielä 2010-luvulla.
Mielen hyvinvoinnin haasteiden kokemisessa sukupuolten väliset erot ovat selkeät. Esimerkiksi noin kolmannes tytöistä kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, pojista taas noin joka kymmenes.
Mielen hyvinvoinnin haasteet varsinkin toisen asteen helsinkiläisoppijoilla ovat yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Myös omasta mielialastaan huolissaan olo on yleisempää helsinkiläisnuorilla kuin koko maassa keskimäärin. 47 prosenttia lukiolaisista ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on ollut huolissaan mielialastaan edeltävän vuoden aikana. Vastaava osuus 8. ja 9.luokalla on 40 %. Omasta mielialastaan huolissaan olo on jonkin verran yleistynyt. Valtaosa nuorista kuitenkin koki saaneensa apua ja tukea koulun aikuisilta. Myös avun saanti omilta vanhemmilta, ystäviltä ja kavereilta oli yleistä.
Pikalinkit
Mielen hyvinvoinnin haasteiden yleistyminen näkyy myös mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden sekä depressiolääkkeistä korvausta saaneiden nuorten – varsinkin naisten – osuuden kasvuna. Helsinkiläisisistä 13–17-vuotiaista noin 5 prosenttia käytti masennuslääkkeitä vuonna 2024, kun vastaava osuus oli alle 2 prosenttia vielä 2000-luvun alussa. Masennuslääkitys on yleistynyt selkeämmin yli 18-vuotiailla nuorilla. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai YEL-päivärahaa sai noin 20 helsinkiläistä tuhannesta 18–24-vuotiaasta vuonna 2024. Määrä on kymmenessä vuodessa noin kaksinkertaistunut. Nuoret naiset ovat mielenterveyssyin myönnetyn sairauspäivärahan saajana selvästi nuoria miehiä yleisemmin. Mielenterveyshäiriöt ovat myös yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle 20–24-vuotiailla nuorilla Helsingissä, vaikkakin työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on tässä ikäryhmässä erittäin pieni.