Lasten ja nuorten harrastaminen ja vapaa-aika

  • Lähes kaikki helsinkiläislapset ja -nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. 
  • Vain alle puolet nuorista kuitenkin tuntee hyvin asuinalueensa harrastusmahdollisuuksia.
  • Harrastuneisuudessa ja harrastusmahdollisuuksissa esiintyy eroja syntyperän, asuinalueen ja perheen koetun toimeentulon mukaan. 

Lähes kaikki helsinkiläisnuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla 92 prosenttia harrasti jotain vähintään kerran viikossa keväällä 2023, 8. ja 9. luokalla jo 96 prosenttia. Lukiolaisista 97 prosentilla ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 90 prosentilla on jokin viikoittainen harrastus. Kyseiset luvut pohjautuvat Kouluterveyskyselyyn, jossa harrastuksista kysytään laaja-alaisesti. 4. ja 5. luokalla kysytään, kuinka usein oppilaat harrastavat jotain. Muilla oppiasteilla nuoret kertovat kuinka usein he harrastavat 15 eri harrastusvaihtoehtoa (esim. liikunta, mobiililaitteilla pelaaminen, piirtäminen). Jos nuori harrastaa jotain näistä vaihtoehdoista vähintään kerran viikossa, hänellä on viikoittainen harrastus. Harrastuneisuuden yleisyydestä huolimatta lasten ja nuorten harrastamisessa on eroja eri taustatekijöiden (esim. asuinalue, syntyperä, perheen koettu toimeentulo) mukaan. 

Valtaosa lapsista harrastaa taidetta tai kulttuuria viikoittain vähintään tunnin päivässä. Samoin valtaosa nuorista harrastaa liikuntaa omatoimisesti viikoittain. Omatoimisesti harrastettu taide tai liikunta on ohjattua taidetta tai liikuntaa yleisempää. Helsinkiläiset lapset ja nuoret harrastavat ohjatusti taidetta tai kulttuuria tai liikuntaa yleisemmin kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin. Erityisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taiteen ja kulttuurin harrastaminen on Helsingissä keskimääräistä yleisempää.  

Nuorten näkemyksissä harrastamisen mahdollisuuksista esiintyy eroavaisuuksia. Esimerkiksi alle puolet helsinkiläisnuorista on tietoisia oman asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista. Tytöt kertovat poikia useammin, että he eivät tunne alueen harrastusmahdollisuuksia.  Vajaan kolmanneksen mielestä omalla asuinalueella on mielenkiintoista vapaa-ajan toimintaa; pojat kokevat tyttöjä useammin näin. Neljäsosa nuorista sen sijaan on sitä mieltä, että omalla asuinalueella ei ole riittävästi oleskelutiloja nuorille. Noin viidennes nuorista kokee myös, että kiinnostavat harrastukset sijaitsevat liian kaukana.  Yläkoululaisista ja lukiolaisista noin viidesosa kokee, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliita, kun vastaava osuus on yli neljännes ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Myös se, millaiseksi harrastusmahdollisuudet kokee, poikkeaa nuorilla taustan – kuten syntyperän, sukupuolen, asuinalueen ja koetun toimeentulon – mukaan.