- Helsingin työikäinen väestö on Suomen mittapuulla korkeasti koulutettua.
- Helsingin eri alueiden väliset erot asukkaiden koulutustasossa ovat kuitenkin suuria.
- Korkeakoulutettujen osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut vanhemmissa ikäryhmissä nopeammin kuin nuorten ikäryhmissä.
Helsingin väestö on Suomen mittakaavassa korkeasti koulutettua. Suurelle kaupungille tyypillisesti etenkin ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestössä on Helsingissä selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (28 % vs. 17 %). Samalla Helsingissä on kuitenkin muuta maata hieman suurempi osuus myös pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevia (16 % vs. 14 %). Vailla tutkintoa olevien korkeampaa osuutta tilastoissa selittää osin Helsingin suuri maahanmuuttajaväestö, jonka koulutuksesta ei ole täysin kattavaa tietoa tutkintorekisterissä. Kuten koko maassa, myös Helsingissä miehet jäävät naisia useammin pelkän perusasteen koulutuksen varaan tai suorittavat enintään toisen asteen tutkinnon.
Helsingin sisällä alueiden väliset erot väestön koulutustasossa ovat suuria etenkin kaikkein koulutetuimman ja kouluttamattoman väestön osalta. Esimerkiksi ylemmän korkea-asteen tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneiden kotimaankielisten työikäisten osuus oli Lauttasaaressa ja Kulosaaressa oli 48 prosenttia, eli jopa kahdeksan kertaa korkeampi kuin Jakomäessä, jossa osuus oli kuusi prosenttia. Myös ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva väestö keskittyy voimakkaasti alueellisesti. Tyypillisesti alueilla, joissa on suuri osuus kouluttamattomia, myös toisen asteen tutkinto korkeimpana koulutuksena on tavallisempi. Tiettyjen alueiden väestön profiili on siis ylipäätään matalasti koulutettu.
Koulutustaso on noussut Helsingissä kaikissa ikäryhmissä viime vuosina. Korkeakoulutettujen osuus on kasvanut jyrkemmin vanhemmissa ikäryhmissä, kun aiempia sukupolvia koulutetummat ovat ikääntyneet. Helsingissä 40–49-vuotiaat nousivat vuonna 2019 korkeakoulutetuimmaksi ikäluokaksi ohi 30–39-vuotiaiden. Korkeakoulutettujen osuus nuorista 20–29-vuotiaista laski Helsingissä 2000-luvulla, kunnes kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2008. Korkeakoulutettujen naisten osuus on noussut jokaisessa ikäryhmässä miehiä selvästi nopeammin, lukuun ottamatta nuorinta 20–29-vuotiaiden ikäluokkaa, jossa kasvuvauhti on ollut melko samankaltaista molemmilla sukupuolilla. Naisten nopean koulutustason nousun myötä miehet ovat naisia koulutetumpia enää yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä.