Helsinki-barometri on kaupunginkanslian tilaama puhelinhaastatteluin toteutettava kyselytutkimus, joka toistetaan kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Otoksen koko on kullakin kierroksella vähintään tuhat. Kysely kohdistetaan täysikäisille helsinkiläisille.
Kysymykset toistuvat pääsääntöisesti samanlaisina ja samanmuotoisina. Osa kysymyksistä vaihtuu kuitenkin aika ajoin, kuitenkin siten, että jos jotain lisätään, jotain myös poistetaan. Näin kysely pysyy joka kerta saman mittaisena.
Uudet kysymykset valitaan jokaisen kyselynlomakkeen suunnitteluvaiheessa erikseen ottamalla huomioon toimintaympäristön mahdolliset muutokset ja myös Helsingin kaupungin toimialojen tarpeet. Kysymysten tulee olla riittävän yleisiä. Kaikkien vastaajien on ymmärrettävä kysymykset samalla tavalla, ja kaikkien pitää pystyä vastaamaan kysymyksiin.
Barometrin toteuttamiseen tarvittavat näyteluokat poimitaan Profinder-palvelusta ikäluokittain ja sukupuolittain. Ikäluokat ovat 18–24, 25–44…yli 75-vuotiaat ja sukupuolia on näytteenpoiminnassa kaksi. Tarkoituksena on, että kuhunkin ikä- ja sukupuoliluokkaan saadaan haastatteluja niin paljon, että osuudet vastaavat vastaavien luokkien väestösuhteita Helsingissä. Toivotut väestömäärät eri luokissa perustuvat vuoden 2023 viimeisen päivän tilanteeseen. Oletuksena siis on, että näiden neljän vuoden aikana, jolloin kyselyjä on tehty, ikäluokkien sukupuolittaiset osuudet ovat pysyneet Helsingissä riittävän samanlaisina.
Barometrihaastattelut toteutetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Näitä kieliä hallitsevat ovat siis haastateltujen joukossa yliedustettuja kieliltään moninaiseen väestöön verrattuna. Muunkielisiä haastateltavia on mukana vain, mikäli heitä on näytteeseen osunut, ja mikäli he ovat pystyneet vastaamaan kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi.
Väestötiedoista löytyy äidinkieltä koskeva tieto, mutta vain suomen (ml. saame), ruotsin ja muiden kielien (yhdistetty luokka) osalta. Tätä tietoa ei ole painotuksissa hyödynnetty, vaikka periaatteessa tämäkin olisi mahdollista. Oletuksena on, että suomenkielisten ja ruotsinkielisten ikäluokittaiset osuudet ja toisaalta näkemykset eivät niin merkittävästi eroa toisistaan, että kyselyaineiston kielitietoa kannattaisi painotuksissa käyttää. Ruotsinkielisiä on ollut aineistossa eri kierroksilla 6–15 prosenttia. Muunkielisiä enimmillään viisi prosenttia.
Aikasarjan ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2020 ja sen jälkeen aina puolivuosittain. Kun aineistojen em. ikäluokkia verrataan väestömääriin, nähdään selvästi, että sekä nuorimmat että vanhimmat luokat ovat olleet lähes kaikissa kyselyissä selvästi aliedustettuja, 35–44 ja 65–74-vuotiaat taas yliedustettuja. (Katso taulukko(Link leads to external service).) Aineiston edustavuutta parantamaan kaikkien aineistokierrosten aineistot painotettiin vastamaan todellisia väestösuhteita. Painotuksissa on käytetty väestötietoja vuodelta 2023. Ne barometrivastaajat, jotka ilmoittivat sukupuolekseen jonkun muun kuin mies tai nainen, tai jotka eivät halunneet vastata kysymykseen, saivat painokertoimeksi yhden. Näitä vastaajia on ollut kautta linjan varsin vähän, eniten syksyllä 2023, 1,5 prosenttia. Koko aikasarjassa näiden vastaajien osuus on 0,7 prosenttia.
Kevään 2024 raportoinnista alkaen kaikissa barometriaineistoja käsittelevissä julkaisuissa käytetään ja tullaan käyttämään painotettua aineistoa. Jotkut yksittäiset artikkeleissa esitetyt prosenttiosuudet saattavat siis hieman poiketa aiemmin raportoiduista. Erot ovat kuitenkin pieniä, mutta painotusten käyttäminen on hyvä huomioida tuloksia vertailtaessa.
Kysymykset ja suorat jakaumat
Alla esitetään Helsinki-barometrin toistuvien kysymysten suorat jakaumat kaikilta niiltä kierroksilta, joissa näitä kysymyksiä on kysytty. Osa kysymyksistä on ollut mukana jo keväästä 2020 asti. Osa taas on uusia, mutta sellaisia, joita oletettavasti pidetään mukana jatkossakin. Tämä raportti on jatkuvasti päivittyvä, eli kuviot päivitetään aina kierroksittain ajan tasalle. Olennaisimmista muuttujamuunnoksista kerrotaan niihin liittyvissä kohdissa. Jos asiasta on olemassa virallista koko kaupungin väestöä koskevaa tilastotietoa, nämä tiedot esitetään kuvioissa täysikäisten helsinkiläisten osalta. Näissä tiedoissa käytetään uusimpia käytettävissä olevia tilastoja.
Sisältökysymykset
Elämänlaatu
Omaa kokemusta elämänlaadusta kartoittava mittari on ollut mukana Helsinki-barometrissa koko aikasarjan ajan eli keväästä 2020 asti. Muutokset tuloksissa ovat olleet varsin maltillisia. Keväällä 2021 elettiin koronapandemian ydinaikaa ja tuolloin hyväksi tai erittäin hyväksi oman elämänlaatunsa arvioineiden osuus oli aikasarjan pienin, mutta siltikin varsin korkea, 78 prosenttia. Huonoksi tai erittäin huonoksi oman elämänlaatunsa on arvioinut vain hyvin harva. Suurin tämä osuus oli keväällä 2024, kuusi prosenttia.
Kysymys esitettiin muodossa: "Millaiseksi arvioit elämänlaatusi tällä hetkellä? Erittäin huonoksi, huonoksi, en huonoksi enkä hyväksi, hyväksi, erittäin hyväksi."
Taloudellinen tilanne
Helsinki-barometrissa ei ole koskaan kysytty suoraan vastaajien ansioista. Sen sijaan omaa tai perheen taloudellista tilannetta on kartoitettu subjektiivisella kysymyksellä. Tulokset kuvaavat sitä, kuinka vastaajat kokevat pärjäävänsä taloudellisesti.
Barometrin mukaan suurin osa vastaajista pärjää taloudellisesti vähintäänkin kohtuullisesti. Erinomaisesti ja melko mukavasti pärjäävien osuudet ovat tosin hieman pienentyneet.
Kysymys esitettiin muodossa: "Miten kuvailisit omaa tai perheesi taloudellista tilannetta ja käytettävissä olevaa rahamäärää tällä hetkellä? Tulen/tulemme erinomaisesti toimeen, tulen/tulemme melko mukavasti toimeen, pärjään/pärjäämme, kun teen/teemme ostokset harkiten, joudun/joudumme ajoittain tinkimään ostoksista, joudun/joudumme tinkimään lähes kaikesta, en osaa sanoa".
Hyväosaisuus
Taloudellisen pärjäämisen kanssa samaan ilmiöulottuvuuteen liittyy myös kaksi kertaa Helsinki-barometrissa mukana ollut kysymys omasta hyväosaisuuden, tai kääntäen huono-osaisuuden kokemuksesta.
Hyväosaisuuden kokemusta kartoitettiin pyytämällä vastaajia sijoittamaan itsensä asteikolle 1–10 (1=kaikkein huono-osaisimmat, 10=kaikkein hyväosaisimmat), josta vastaajat luokiteltiin edelleen kolmeen ryhmään. Yli puolet vastaajista, 56 prosenttia, valitsi joko vaihtoehdon seitsemän tai kahdeksan. Merkittävä osa vastaajista piti siis itseään suhteellisen hyväosaisina. Nämä vastaajat muodostivat keskimmäisen ryhmän. Huono-osaisimmiksi luokiteltiin vaihtoehdot 1–6 valinneet; heitä oli aineistossa 28 prosenttia. Hyväosaisimpia, eli vaihtoehdot 9 tai 10 valinneita, oli aineistossa 16 prosenttia.
Kysymys esitettiin muodossa: "Haluamme kartoittaa helsinkiläisten hyvinvointieroja. Miten sijoittaisit itsesi seuraavalla asteikolla 1-10? (1=kaikkein huono-osaisimmat, 10=kaikkein hyväosaisimmat)".
Arvio tulevasta taloustilanteesta
Niin ikään vastaajien arvot omasta taloustilanteesta liittyvät samaan aihepiiriin. Tätä asiaa on kysytty Helsinki-barometrissa keväästä 2023 alkaen. Kaikilla kierroksilla tähän asti ylivoimainen enemmistö on valinnut vastausvaihtoehdoksi ”samalta kuin nyt”, eli taloustilanteen oletetaan lähitulevaisuudessa pysyvän samanlaisena.
Kysymys esitettiin muodossa: "Miltä arvioit taloustilanteesi näyttävän puolen vuoden kuluttua? Huonommalta kuin nyt, samalta kuin nyt, paremmalta kuin nyt, en osaa sanoa."
Arvio tulevaisuudesta
Omaan tulevaisuuteen liittyviä odotuksia on kysytty Helsinki-barometrissa keväästä 2020 alkaen eli kaikilla aikasarjan kierroksilla. Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä tulevaisuus näyttää paremmalta, on keväästä 2021 pienentynyt ensimmäisen merkittävän pudotuksen jälkeen melko tasaisesti. Edelleen kuitenkin noin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi tulevaisuuden nykyhetken kaltaiseksi.
Ensimmäinen kokonainen koronakevät 2021 näyttäytyy aikasarjassa selvänä poikkeuksena. Tuolloin huomattava enemmistö arvioi tulevaisuutensa silloista hetkeä paremmaksi.
Kysymys esitettiin muodossa: "Miltä arvioit tulevaisuutesi näyttävän puolen vuoden kuluttua? Huonommalta kuin nyt, samalta kuin nyt, paremmalta kuin nyt, en osaa sanoa."
Huolenaiheet
Helsinki-barometrissa on kysytty huolenaiheista keväästä 2022 alkaen. Aluksi mukana oli useita Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa koskevia kysymyksiä, mutta keväästä 2024 lähtien suurin osa tästä aihepiiristä on jätetty pois. Uusia huolenaiheita on myös lisätty mukaan kysymyspatteristoihin. Myös vaihtoehtojen muotoiluja on hieman muutettu, mutta nämä pienet muutokset eivät vaikuta eri kierrosten tulosten vertailtavuuteen. Esimerkiksi korkojen nousun tai ruoan hinnan nousun sijaan nyt kysyttään korkotasosta ja ruoan hinnasta. Oletuksena on siis, että edelleen korkotaso ymmärretään korkeiksi koroiksi ja ruoan hinta nimenomaan korkeaksi ruoan hinnaksi. Tarpeen tullen muotoiluja tarkastetaan jatkossa.
Koska lomakkeessa esitetään varsin suuri määrä huolenaiheita, kysymys on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kysytään yleisistä huolenaiheista ja toisessa vastaajien omaan elämään suoraan liittyviä huolenaiheita. Oheisessa kuviossa nämä kaikki esitetään yhdessä.
Kysymykset esitettiin muodossa:
"Kuinka paljon seuraavat asiat aiheuttavat sinussa huolta? Häiriökäyttäytyminen, Ukrainassa käynnissä oleva sota, Helsingin tulevaisuus, alueellinen eriarvioisuus, lähiluontoalueiden väheneminen, ilmastokriisi, täydennysrakentaminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, ikääntyneiden hyvinvointi."
"Kuinka paljon seuraavat omaan elämääsi liittyvät asiat aiheuttavat sinussa huolta? Oma jaksaminen, oman kotitalouteni toimeentulo, ruoan hinta, korkotaso, asumisen hinta, palveluiden saavutettavuus."
Asuinalue
Omaan asuinalueeseen liittyviä kysymyksiä on Helsinki-barometrissa useita. Omasta asuinalueesta esitetään väittämiä, joiden kanssa vastaajat ovat joko täysin eri mieltä, täysin samaa mieltä, tai jotain siltä väliltä. Osa kysymyksistä on ollut mukana syksystä 2021 asti. Tällaisia ovat esimerkiksi asuinalueen viihtyisyys ja turvallisuus. Osa taas on tullut mukaan myöhemmin; muutama kysymys liitettiin lomakkeeseen vasta keväällä 2024.
Kuviossa väittämät esitetään lyhennetyssä muodossa. Alla olevasta selitteestä käyvät ilmi lomakkeessa esitettyjen väittämien tarkat muotoilut.
Kysymys esitettiin muodossa: "Seuraavaksi esitämme väittämiä ensin omasta asuinalueestasi ja sen jälkeen Helsingin keskustasta. Arvioi asteikolla 1–5 kuinka samaa mieltä olet väittämien kanssa. Koen asuinalueeni omakseni, asuinalueeni on minusta viihtyisä, asuinalueeni on kehittynyt mielestäni viime aikoina hyvään suuntaan, asuinalueellani on riittävästi viheralueita, asuinalueellani on mielestäni tarpeeksi itseäni kiinnostavia vapaa-ajan mahdollisuuksia, asuinalueellani on mielestäni tarpeeksi itseäni kiinnostavaa kulttuuritarjontaa, asuinalueellani on tarpeeksi mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa haluamallani tavalla, koen oloni turvalliseksi kävellessäni yksin myöhään viikonloppuiltana asuinalueellani, löydän pääpiirteissään kaiken tarvitsemani asuinalueeltani tai läheltä sitä, väestöryhmien väliset suhteet ovat asuinalueellani hyvät, kohtaamiseni eri väestöryhmiin kuuluvien kanssa ovat myönteisiä."
Helsingin keskusta
Keväällä 2023 Helsinki-barometrikyselyyn lisättiin Helsingin keskustaa käsittelevä kysymyspatteristo. Kysymysten muotoilu noudattaa samaa kaavaa kuin asuinaluetta koskeva kokonaisuus. Lomakkeessa esitetään väittämiä, joihin vastaavat esittävät näkemyksensä. Kuviossa väittämät esitetään lyhennetyssä muodossa. Alla olevasta selitteestä käyvät ilmi lomakkeessa esitettyjen väittämien tarkat muotoilut.
Kysymys esitettiin muodossa: "Seuraavaksi esitämme väittämiä ensin omasta asuinalueestasi ja sen jälkeen Helsingin keskustasta. Arvioi asteikolla 1–5 kuinka samaa mieltä olet väittämien kanssa. Helsingin keskusta on mielestäni viihtyisä, Helsingin keskustassa on riittävästi itselleni mieluisia ajanviettomahdollisuuksia, Käyn Helsingin keskustassa vain, jos se on välttämätöntä, koen oloni turvalliseksi kävellessäni yksin myöhään viikonloppuiltana Helsingin keskustassa, Helsingin keskusta on kehittynyt mielestäni viime aikoina hyvään suuntaan, muut Helsingin alueet ovat minusta mielenkiintoisempia kuin keskusta."
Tämän kysymyskokonaisuuden lisäksi syksystä 2023 alkaen barometrissa on kysytty keskustassa käymisestä. Tämän kysymyksen avulla saamme tietoa esimerkiksi siitä, ketkä oman näkemyksensä mukaan asuvat keskustassa.
Keskustassa käymistä koskevan kysymyksen muotoilua kehitetään tarvittaessa jatkossa. Tuloksista ei tällä hetkellä pystytä esimerkiksi erottamaan, onko keskustassa käyminen töihin vai vapaa-aikaan liittyvää.
Kysymys esitettiin muodossa: "Kuinka usein käyt Helsingin keskustassa? Asun keskustassa, käyn keskustassa päivittäin, käyn keskustassa useana päivänä viikossa, käyn keskustassa noin kerran viikossa, käyn keskustassa 2-3 kertaa kuussa, käyn keskustassa noin kerran kuussa tai harvemmin."
Keskustassa asuminen
Helsingin keskustan määritteleminen on vaikeaa. Usein keskustaksi ymmärretään Helsingin kantakaupungin päärautatieasemaa ympäröivät alueet, suunnilleen Kampin keskuksen, Kauppatorin ja Erottajan välinen kolmio. Jokainen kuitenkin määrittelee sen omalla tavallaan, eikä mitään virallista määritelmää ole olemassakaan.
Keskustassa asuminen oli yksi vastausvaihtoehto kysymyksessä, jossa kysyttiin keskustassa käymisestä. Kysymys oli ensimmäistä kertaa mukana syksyllä 2023. Tiedämme siis nyt kahden kyselyn perusteella, millä postinumeroalueilla asuvat kokevat asuvansa keskustassa. Kruununhaassa osuus on suurin, noin neljä viidestä siellä asuvasta kokee asuvansa keskustassa. Keskustan ja Etu-Töölön postinumeroalueella, 00100, osuus oli toiseksi suurin, noin 70 prosenttia. Tämä tieto tarkentuu seuraavien kierrosten aikana.
Suosittelut
Helsinki-barometrissa on kysytty Helsingin ja oman asuinalueen suosittelemisesta keväästä 2020 alkaen eli aikasarjan alusta asti. Kysymykset on muotoiltu perinteisen suosittelukysymyksen tapaan. Suosittelutodennäköisyyttä kysytään asteikolla 0–10. Tämä muotoilu mahdollistaa tarvittaessa NPS-suositteluindeksin (Net Promoter Score) laskemisen.
Kuvioissa esitetään asuinpaikkaa ja Helsinkiä koskevat tulokset. Ensimmäisessä kuviossa esitetään molempien kysymysten keskiarvot yhdessä ja seuraavissa kuvioissa tulokset erikseen jaettuna kolmeen luokkaan: 0–6, 7–8 ja 9–10.
Kysymykset esitettiin muodossa: "Kuinka todennäköisesti suosittelisit omaa asuinaluettasi/Helsinkiä muualla asuville asuinpaikkana asteikolla 0–10 (0=ei lainkaan todennäköistä, 10=erittäin todennäköistä)?"
Avoimet palautteet
Syksyllä 2023 Helsinki-barometrissa oli mukana ensimmäistä kertaa avokysymys. Avoimet kysymykset ovat kestonsa vuoksi puhelinhaastatteluissa aika hankalia toteuttaa, sillä erityisesti pidempien vastausten kirjoittaminen aineistoon vie aikaa. Barometrissa onnistunutta kokeilua kuitenkin jatkettiin ja tullaan jatkamaan.
Kuviossa esitetään palautteissa yleisimmin toistuvien aihepiirien mainintamäärät syksyltä 2023 ja keväältä 2024 karkeisiin teemaryhmiin summattuina. Kuviossa mainitut määrät eivät siis vastaa palautetta antaneiden vastaajien määrää, sillä yksi vastaaja on saattanut kommentoida vastauksessaan useampaa aihepiiriä. On myös huomioitava, että avointen vastausten luokittelu on väistämättä yleistävä. Aineistossa palautteet ovat hyvin moninaisia.
Kysymys esitettiin muodossa: "Palautetta Helsingin kaupungille. Sana on vapaa."
Taustamuuttujat
Sukupuoli
Viimeisimmissä kyselyissä vastaajien sukupuolista on kysytty neliluokkaisella kysymyksellä: Nainen, mies, muu, en halua kertoa. Ensimmäisillä kierroksilla kaksi viimeisintä luokkaa oli yhdistetty. Neliportainen luokittelu mahdollistaa kuitenkin vaihtoehdon ”muu” valitsemisen, eikä tätä tarpeettomasti yhdistetä kertomishaluttomuuteen.
Aikasarja-aineistoon kuitenkin sukupuoli on luokiteltu kolmeen luokkaan; naisiin, miehiin ja muihin, ja viimeisessä luokassa ovat mukana myös ne, jotka eivät ole halunneet kysymykseen vastata. Näitä vastaajia on kuitenkin ollut todella vähän, jos ollenkaan. Myös luokkaan ”muu” kuuluvia on ollut vähän, koko aikasarjassa alle prosentin verran. Tästä syystä sukupuolittaisissa tarkasteluissa mukana ovat vain naiset ja miehet. Pieni vastaajamäärä ei mahdollista muunsukupuolisten tarkastelemista erikseen. Koko aineistoa käsittelevissä tarkasteluissa kaikki vastaajat sukupuolesta riippumatta ovat tietenkin mukana.
Väestötiedoissa on vain kaksi sukupuolta. Virallisista tilastoista ei siis saa tietoa muunsukupuolisten määristä.
Kysymys esitettiin muodossa: "Oletko (sukupuoli): Nainen, mies, muu, en halua kertoa."
Äidinkieli
Barometrihaastattelut toteutetaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Haastattelutilanteissa on tullut jonkin verran vastaan tilanteita, joissa haastattelun toteuttaminen suomeksi tai ruotsiksi ei ole onnistunut. Näitä tilanteita on kuitenkin ollut vähän ja tästä syystä, ainakaan toistaiseksi, muunkielisten lomakkeiden käyttämistä ei ole harkittu. Muunkielisten saaminen mukaan Helsinki-barometrin aineistoon olisi tietenkin suotavaa, mutta koska kielitietoa ei näytteen poiminnassa voi käyttää – tietoa ei ole – jäisivät muunkielisten osuudet marginaalisen pieniksi.
Äidinkielekseen suomen valinneita on ollut aineistossa, kyselykierroksesta riippuen, 82–88 prosenttia, ruotsinkielisiä 8–15 prosenttia. Muunkielisten osuudet ovat siis jääneet muutamien prosenttien tasolle. Barometriaineisto ei kerro tarkemmin näiden vastaajien äidinkielestä. Ylipäätään muunkielisten vastaajamäärät ovat olleet niin niin pieniä, että tämän ryhmän tarkasteleminen erikseen ei ole mahdollista.
Kuten kuvasta nähdään, muunkieliset ovat aineistossa aliedustettuina ja toisaalta ruotsinkieliset yliedustettuja. Täysikäisistä helsinkiläisistä noin kolme neljästä on äidinkieleltään suomen- tai saamenkielisiä, viisi prosenttia ruotsinkielisiä ja 19 prosenttia kuuluvat moninaisen muunkielisten joukkoon. Tämä Helsinki-barometrin muunkielisten aliedustus on valitettavaa, mutta tällä hetkellä tätä ongelmaa on vaikea ratkaista.
Kysymys esitettiin muodossa: "Mikä on äidinkielesi? Suomi, ruotsi, muu."
Syntymävuosi
Barometrin aineistoissa vastaajan ikä muodostetaan syntymävuoden perusteella vähentämällä kuluvasta vuodesta kysytty syntymävuosi. Kysely kohdistetaan aina aikuisväestölle, joten nuorimmat vastaajat ovat 18-vuotiaita. Vanhimmat vastaajat ovat yli 90-vuotiaita, ja joukossa on muutama vanhempikin. Näiden osalta kyse voi olla aineiston tallentajien lyöntivirheistä tai virheellisistä syntymävuosista. 123-vuotiaita tuskin aineistossa oikeasti on.
Näitä selvästi virheellisiä havaintoja käsitellään tapauskohtaisesti. Selvät lyöntivirheet on korjattu ja epäselvät syntymävuodet, joita on onneksi vain vähän, on poistettu aineistosta. Näiden vastaajien muut vastaukset on kuitenkin jätetty aineistoon.
Vastaajan ikää käsitellään yleensä Helsinki-barometrin analyyseissa luokiteltuna, ja aineisto on luokiteltu iän mukaan kuuteen luokkaan: Alle 30-vuotiaat, 30–39, 40–49, 50–59, 60–69 ja yli 70-vuotiaat. Näytteen poiminnassa käytetään hieman erilaista luokittelua. Nämä luokat ja painottamattomien aineistojen luokkakohtaisten osuuksien erot esiteltiin taulukossa(Link leads to external service).
Kysymys esitettiin muodossa: "Mikä on syntymävuotesi?"
Kotitaloustyyppi
Valtaosa Helsinki-barometrin vastaajista on joko yksin asuvia tai lapsettomia pariskuntia. Lapsiperheiden osuus on ollut kaikilla kierroksilla noin neljännes. Tämä osuus on suunnilleen sama kuin Helsingin väestössä, joskin väestötilastoissa erilaiset määritelmät vaikeuttavat vertailua.
Tietoja perherakenteista ja asuntokunnista löytyy eri tilastoista. Perhetilastoissa ei ole yksin asuvia, yksin asuva ei ole perhe, ja lisäksi tilastollisessa mielessä perheenjäsenten pitää asua samassa paikassa. Asuntokuntia koskevasta tilastosta taas nähdään asuntokuntien henkilömäärät, myös yksin asuvat, mutta ei näiden perhesuhteita. Toisaalta yhdessä asuntokunnassa voi asua useita perheitä.
Helsinki-barometrissa kotitaloustyypistä on kysytty hyvin suoraviivaisesti, ja mukana valittavana on kohta ”muu”, joka pitää sisällään ne asumismuodot, jotka eivät osu vastausvaihtoehtoihin. Kuten yllä todettiin, virallisista väestötilastoista ei aivan samanlaista luokittelua löydy. Tästä syystä kuvion vertailutiedot on poimittu kahdesta em. tilastosta. Nämä tiedot ovat kuitenkin määritelmäerojen takia vain suuntaa antavia.
Jostain syytä Helsinki-barometrin aineistossa yksin asuvien osuudet ovat olleet kautta linjan pienempiä kuin todellisuudessa. Helsingin asuntokunnista yli puolet on yhden hengen talouksia. Vastaavalla tavalla pariskuntien osuus on barometriaineistossa todellista tilannetta pienempi.
Kysymys esitettiin muodossa: "Millaisessa kotitaloudessa asut? Asun yksin, pariskunta, yhden aikuisen lapsiperhe, kahden aikuisen lapsiperhe, muu."
Koulutus
Helsinki-barometrissa vastaajien koulutuksesta on kysytty samalla tavalla syksystä 2021 alkaen. Kuviosta nähdään, että barometriaineistoissa korkeasti koulutetut ovat yliedustettuja ja vastaavasti vain perustutkinnon suorittaneet aliedustettuja. Korkeasti koulutettujen yliedustus nähdään erityisen selvästi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudessa.
Kysymys esitettiin muodossa: "Mikä on korkein koulutuksesi? Peruskoulu tai vastaava, ammatillinen koulu tai lukio, opistoasteen koulutus, alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, muu mikä."
Työmarkkina-asema
Helsinki-barometrikyselyssä työmarkkina-asemasta kysytään pääasiallisena toimintana. On vastaajien omassa harkinnassa, mitä he pitävät pääasiallisena toimintana. Eläkeläisistä oletettavasti valtaosa vastaa pääasialliseksi toiminnakseen eläkkeellä olemisen, mutta opiskelijoiden kohdalla tilanne on epävarmempi. Moni opiskelija tekee osa-aikatyötä ja jotkut voivat tämän nähdä pääasialliseksi toiminnaksi.
Työmarkkina-asemaa koskevaan kysymykseen tehtiin muutos keväällä 2023. Korona-aikaan osa-aikatyötä tekevien määrä kasvoi ja lomakkeeseen lisättiin oma kohta osa-aikatyölle. Kuten kuvasta huomataan, samaan aikaan opiskelijoiden suhteellinen määrä väheni. Eläkeläisten osuus taas pysyi samana. Oletettavasti siis osa-aikatyötä tekevistä osa on opiskelijoita.
Helsinki-barometrin viimeisimpien kierrosten prosenttiosuudet vastaavat varsin hyvin tilastojen kertomaa todellisuutta. Suurimmat erot näkyvät juuri opiskelijoiden ja osa-aikatyötä tekevien osuuksissa. Barometrikyselyn aineistossa opiskelijoita on hieman enemmän. Tämä johtuu siitä, että Helsingin väestöä koskevat tiedot on laskettu kahden eri tilaston avulla, ja lisäksi väestöä koskevista tiedoista puuttuvat alle 20-vuotiaat.
Kysymys esitettiin muodossa: "Oletko tällä hetkellä pääasiassa? Kokopäivätöissä, osa-aikatöissä, opiskelija, työtön, eläkkeellä, kotivanhempi tai omaishoitaja, muu."
Asuinpaikka (postinumero)
Helsinki-barometrikyselyissä vastaajilta pyydetään asuinalueen postinumeroa. Periaatteessa aineisto mahdollistaa hyvin erilaisia alueluokituksia, mutta käytännössä vastaajamäärien rajat tulevat nopeasti vastaan. Tästä syystä tarkalle aluetasolle ei raporteissa mennä. Kaikkein eniten raporteissa on käytetty sosioekonomiseen summaindeksiin perustuvaa aluejakoa. Tässä jaottelussa asuinalueet on ryhmitelty neljään luokkaan parhaiten pärjäävistä heikoiten pärjääviin. Itse indeksi muodostuu vertaamalla työttömien määrän, vain peruskoulun käyneiden määrän ja alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien kotitalouksien määrän alueellisia osuuksia Helsingin keskiarvoon.
Kysymys esitettiin muodossa: "Millä postinumeroalueella asut?"