Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa

Tässä raportissa tarkastellaan MoniSuomi 2022 -tutkimuksen uusiin tuloksiin nojaten Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla. Raportissa keskitytään työllisyyden ja muun pääasiallisen toiminnan kysymyksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin, osallisuuteen ja osallistumiseen sekä syrjinnän ja turvallisuuden kokemuksiin. Muuttajien kotoutumista, elämäntilannetta, elinoloja ja kokemuksia selvitetään pääasiallisesti tutkimukseen osallistuneiden ilmoittaman Suomeen muuton tärkeimmän syyn mukaisesti. Tällaista näkökulmaa ei ole aikaisemmin juuri hyödynnetty.
Author:
Belongs to the series:
Download the whole report here (pdf)

Päätulokset

  • Suomeen muuttaneilla pääkaupunkiseudulla on ollut monia syitä tulla maahamme. Perheperusteiset ovat suurin, mutta moninainen ryhmä. Työperusteisia muuttajia on noin neljäsosa ja pakolaistaustaisia perheenjäsenineen noin viidennes.
  • Suomeen muuttaneiden oman paikkansa löytämistä Suomessa ja pääkaupunkiseudulla on hyödyllistä tarkastella maahanmuuton syyn kautta. Työperusteisesti muuttaneilla on tietenkin parempi työllisyystilanne, ja tämä heijastuu myös kotoutumisen monille muille osa-alueille.
  • Työ- ja opiskeluperusteisista muuttajista monet ovat kuitenkin kiinnittyneet Suomeen ja Helsinkiin vain ohuesti. Osa pakolaistaustaisista on esimerkiksi vahvemmin yhteiskunnassa mukana. Maassaoloajalla on tässä oma merkityksensä.
  • Työpaikan saamisen kannalta sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Tästä syystä ja ylipäätään hyvinvoinnin kannalta on huolestuttavaa, että monilla on suppeat sosiaaliset verkostot ja jopa yksinäisyyden kokemuksia. Myös syrjinnän kokemuksista raportoitiin valitettavan usein.
  • Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla leimaa vahva luottamus etenkin poliisiin. Turvallisuuden tunne päivittäisessä elämässä ja julkisilla paikoilla on niin ikään vahvasti jaettua.
  • Monet tutkimukseen osallistuneista seuraavat median välityksellä aktiivisesti sekä Suomen että lähtömaansa ajankohtaisia asioita. Toiset eivät puolestaan ole kummankaan maan asioista kovin kiinnostuneita.

Suomeen muuttaneiden asema työmarkkinoilla vaihtelee suuresti niin Suomeen muuton syyn kuin sukupuolen mukaan. Miesten työllisyysaste on kaikissa maahanmuuttosyyryhmissä parempi kuin naisten. Ero on erityisen suuri pakolaistaustaisilla muuttajilla.

Suomeen on tultu monesta syystä, ja se näkyy kotoutumisessa

MoniSuomi-tutkimus on jatkoa ulkomailla syntyneisiin tai ulkomaalaistaustaisiin kohdennetuille laajoille kysely- ja haastattelututkimuksille. Näiden tutkimusten avulla voidaan täyttää rekisteripohjaisen tilastoinnin puutteita ja saada tietoa Suomeen muuttaneiden omista käsityksistä ja kokemuksista. Tämän tutkimuksen avulla olemme saaneet ensimmäistä kertaa luotettavaa tietoa muuttajien omista käsityksistä tärkeimmästä Suomeen muuton syystä pääkaupunkiseudulla. He osoittautuvat myös virallisia koulutustilastoja selvästi paremmin koulutetuiksi. Suomen tai ruotsin kielen taidossa on suurta vaihtelua. Pidempään Suomessa asuneista suuri osa hallitsee ainakin toisen kotimaisen kielen vähintään keskitasoisesti, mutta myös yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden joukossa on paljon korkeintaan aloittelijan tasolla olevia.

 

Sosiaaliset suhteet ja kontaktit olennaisia työpaikan saamisessa

Pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneilla on parempi työllisyystilanne kuin mitä työssäkäyntitilaston perusteella voi päätellä. Miesten tilanne on parempi kuin naisten, kaikissa maahanmuuttosyyryhmissä. Varsinkin muista kuin työperusteisista muuttajista moni on osa-aikaisessa työssä ja muuten epätyypillisessä työsuhteessa. Huomattavan moni asuu pienituloisessa kotitaloudessa, ja on joutunut tinkimään esimerkiksi lääkkeiden ostosta tai lääkärissä käynnistä. Suomeen muuttaneista pääkaupunkiseudulla moni kärsii suppeista sosiaalisista verkostoista, ja siitä on haittaa myös esimerkiksi työllistymiselle. Syrjinnän kokemukset ovat valitettavan yleisiä, myös työelämässä.

Aineistot

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttamaan ja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaan tutkimukseen Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi 2022). Siinä tutkittiin 20–74-vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen väestön koettua elämäntilannetta ja elinoloja sekä terveyttä, hyvinvointia ja palvelukokemuksia. Tutkimuksen otos, koko Suomesta 18 600, poimittiin ositetulla satunnaisotannalla elokuussa 2022. Tutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana sähköisellä lomakkeella, paperilomakkeella ja puhelinhaastatteluin.

Viittaaminen

Saukkonen, P. & Tanska, T. (2024). Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa. Tutkimuksia 2024: 2. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia: Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/24_06_11_Tutkimuksia_2.pdf. Viitattu: #.#.20#.