Terveys ymmärretään fyysiseksi, henkiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi – ei siis pelkästään sairauden tai heikkouden puutteeksi. Etenkin iäkkäillä terveyden ja sairastavuuden ohella korostuu toimintakyky. Toimintakykyä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti huomioiden terveydentilaan liittyvien tekijöiden lisäksi myös ympäristö- ja yksilötekijöiden vaikutukset. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset tukimuodot, palvelut ja apuvälineet sekä vaikkapa harrastukset. Ikäihmisten toimintakyky voikin parantua ilman että terveydentilassa tapahtuu muutosta, jos heidän toimintaympäristöään kehitetään ja parannetaan. Toimintakykyä voidaan tarkastella usealla eri tavalla, mutta kyselytutkimuksissa kartoitetaan pääsääntöisesti arjen toimintoja ja niissä selviytymistä.
Iäkkäiden helsinkiläisten terveydentila on hieman koko maan keskiarvoa parempi ja sairastavuus vähäisempää. Toisin kuin työikäisillä, iäkkäillä myös jäljellä oleva elinajanodote on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, ja naisilla itse asiassa jopa hieman suurempi. Iäkkäiden helsinkiläisten terveyskäyttäytyminen on alkoholin liikakäyttöä lukuun ottamatta hieman kaikkia suomalaisia ikäihmisiä parempaa.