- Lähes jokaisella helsinkiläislapsella on ainakin yksi läheinen kaveri. Nuorista noin joka kymmenes kokee, ettei heillä ole yhtään hyvää ystävää.
- Nuorten kokeman yksinäisyyden pitkään jatkunut yleistyminen on taittunut.
- Myös keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut varsinkin perusopetuksen oppijoilla.
Lähes jokaisella helsinkiläislapsella on yksi tai useampi kaveri, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Silti prosentilla perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista ei ole yhtään hyvää kaveria. Läheisten ystävien puute on tavallisempaa ylemmillä oppiasteilla. 11 prosentilla 8.- ja 9. luokkalaisista, 9 prosentilla lukiolaisista ja 10 prosentilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei ole yhtään hyvää ystävää. Osuudet ovat pysyneet samalla tasolla viime vuosina. Ystävien puute on jonkin verran yleisempää pojilla kuin tytöillä.
Varsinkin pitkään jatkunut yksinäisyys voi heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia monin tavoin. Helsinkiläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista neljä prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi usein. Tässä osuudessa ei ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana, kun taas muilla oppiasteilla yksinäisyys yleistyi pitkään ja varsinkin korona-aikana. Viimeisimpien vuoden 2023 tietojen mukaan yksinäisyyden yleistyminen on pysähtynyt, ja kääntynyt hienoiseen laskuun. Silti vuoden 2023 osuudet ovat korkeammat kuin ennen korona-ajan alkua. Noin 15 prosenttia yläkoululaista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti keväällä 2023. Kyseinen osuus on kolme prosenttiyksikköä matalampi kuin vuonna 2021, mutta kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2019. Vastaava kehitys on nähtävissä myös toisella asteella. Lukiolaisista 17 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 22 prosenttia koki yksinäisyyttä keväällä 2023. Kyseiset osuudet ovat noin 3–10 prosenttiyksikköä korkeammat vuonna 2019. Myös sukupuolten välillä esiintyy selkeä ero yksinäisyydessä. Suurempi osa tytöistä kuin pojista kokee yksinäisyyttä.
Pikalinkit
Lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiin parantui koko 2000-luvun ajan, kunnes myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2021. Vastaavasti keskusteluvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten osuus kääntyi kasvuun. Vuonna 2023 tilanne kuitenkin korjaantui perusopetuksen 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan osalta ja hyvän keskusteluyhteyden omaavien osuudet palautuivat suurin piirtein vuoden 2019 tasolle. Toisella asteella keskusteluyhteys vanhempien kanssa on puolestaan jatkanut heikentymistään. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 63 prosenttia ja 8.- ja 9.-luokkalaisista 43 prosenttia koki keskusteluyhteyden hyväksi keväällä 2023. Vastaavat osuudet olivat 36 prosenttia lukiolaisilla ja 35 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Suurin osa eli 81 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaisista koki myös, että heidän vuorovaikutuksensa vanhempien kanssa on avointa. Kaikilla oppiasteilla pojat kokevat keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa paremmaksi kuin tytöt. Hyvän keskusteluyhteyden osuudet ovat toisella asteella heikommat Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin tai muualla pääkaupunkiseudulla. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan osalta Helsingin osuus on hieman parempi kuin keskimäärin, kun taas 8. ja 9. luokan osuus on samalla tasolla.