Helsinkiläiset pitivät uusimmassa kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa omia vaikutusmahdollisuuksiaan asuinkuntansa päätöksentekoon ja toimintaan parempina kuin muiden tutkimukseen osallistuneiden yhdeksän* kaupungin tai kunnan asukkaat.
Vaikutusmahdollisuuksiinsa tyytyväisten osuus on Helsingissä jatkuvasti lisääntynyt. Vuoden 2005 kuntapalvelututkimuksessa tyytyväisten osuus oli 16 prosenttia, kun taas uusimmassa, vuoden 2016 tutkimuksessa heitä oli kaikista vastaajista jo 34 prosenttia (Kuvio 1).
Kuvio 1. Tyytyväisyys kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksiin Helsingissä, tyytyväisten osuus vastaajista vuosina 2005–2016.
(Link leads to external service)
Yksittäistä syytä kehitykselle on vaikea löytää. Osallisuus ja uudet demokratiamuodot ovat olleet viime vuosina Helsingin ja muidenkin kaupunkien strategioissa ja toiminnassa paljon esillä, ja uusia toimintatapoja on kehitetty. Tämä kehitys saattaa heijastua asukkaiden näkemyksiin. Taustalla voivat olla myös yleisemmin internetin ja sosiaalisen median tuomat uudet mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja julkisen keskustelun käymiseen.
Tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiin ei ollut espoolaisten ja vantaalaisten vastaajien joukossa Helsinkiä enempää (Taulukko 1). Kahdessa muussa kaupungissa korostui kuitenkin niiden vastaajien osuus, jotka eivät osanneet tässä kyselyssä arvioida vaikutusmahdollisuuksiaan.
Taulukko 1. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016.
(Link leads to external service)
Internet-sivuston laajuus haasteena Helsingissä?
Kaupunkilaiset pystyvät yllättävän hyvin arvioimaan kotikuntansa palveluista tiedottamisen tasoa. Sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla kaupunkien tiedottamiseen tyytyväisten osuus oli reilusti yli puolet.
Kuvio 2. Miten hyvin tiedottaminen kunnan palveluista on hoidettu pääkaupunkiseudulla, 2016.
(Link leads to external service)
Keskeisin palveluista tiedottamisen väline on internet. Kuntapalvelututkimuksessa kaupunkien internet-sivujen käyttöä ja tyytyväisyyttä niihin on kysytty vuodesta 2001 alkaen. Vielä vuonna 2005 kysyttiin myös, kuinka monella oli käytössään internet-yhteys joko kotona, työ- tai opiskelupaikalla tai muualla. Tuolloin yhteys oli 86 prosentilla helsinkiläisistä. Tilastotietojen mukaan internet-käyttäjien osuus 16–89-vuotiaista helsinkiläisistä oli vuonna 2016 jo 95 prosenttia, eikä asiaa ole enää erikseen kysyttykään viimeisimmissä kuntapalvelututkimuksissa (Helsingin kaupunki 2017).
Helsingissä ja Vantaalla vajaa puolet vastaajista oli käyttänyt kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana kaupungin internet-palveluja. Helsingissä käyttäjien osuus on pysynyt likimain samana vuodesta 2008. Espoossa kaupungin nettisivujen käyttö on ollut selvästi yleisempää kuin muualla. Helsingillä on yksi erityinen ongelma sivujen löydettävyydessä, sillä osoite Helsinki.fi, jota moni saattaa luulla kaupungin kotisivuiksi, kuuluu Helsingin yliopistolle.
Taulukko 2. Käyttänyt kaupungin internet-sivuja 12 kk aikana Helsingissä ja Espoossa vuosina 2001–2016 sekä Vantaalla 2016, %
(Link leads to external service)
Helsinkiläiset olivat vähemmän tyytyväisiä kaupunkinsa nettisivuihin kuin naapurikaupunkien asukkaat(Kuvio 3). On mahdollista, että kaupungin koon kasvaessa tiettyyn pisteeseen verkkosivujen kokonaisuudesta muodostuu väkisinkin liian monimutkainen. Helsingillä on paljon sähköisiä palveluja ja verkkosivuja, eikä tiedon löytäminen massasta ole helppoa. Todennäköistä on, että suurten kaupunkien asukkaat tuntevat ylipäätään huonommin kaupungin palveluja kuin asukkaat pienemmillä paikkakunnilla.
Kuvio 3. Tyytyväisyys (erittäin tai melko tyytyväinen) kaupungin kotisivuihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016, %
(Link leads to external service)
Palautteen antamisen mahdollisuutta ja verkon kautta tapahtuvia asiointimahdollisuuksia ei osattu arvioida niin hyvin kuin muita asioita. Toisin sanoen ei osaa sanoa -vastausten osuus oli näissä kysymyksissä suurempi. Helsingin kaupungin verkkosivuilla sähköinen asiointi on vuoden 2012 jälkeen integroitu pääsivustolle ja siihen kirjaudutaan suoraan etusivulta. Silti voi olla, että helsinkiläiset eivät aina tiedä tai muista käyttäneensä kaupungin sähköistä asiointia tai palautekanavaa.
Lisätietoja Kaupunki- ja kuntapalvelut (KAPA) -tutkimuksesta: tutkija Vesa Keskinen, Helsingin kaupunginkanslia (vesa.keskinen[at]hel.fi).
* Tutkimukseen osallistuneet kunnat vuoden 2016 tutkimuskierroksella olivat Espoo, Forssa, Helsinki, Kokkola, Loviisa, Oulu, Turku, Tuusula ja Vantaa. Lahden tiedot ovat myös mukana aineistossa, mutta Lahdessa tutkimuskierros toteutettiin vuotta aiemmin.
Lähteet:
Helsingin kaupunki (2017). Tilastotietoja Helsingistä. Helsingin kaupunginkanslia. Kaupunkitutkimus ja -tilastot.
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016. FGG Konsultointi Oy.
Oravisto, Leila (2017). Verkkoviestintäpäällikkö. Kaupunginkanslia. Tietotekniikka- ja viestintäosasto. Sähköpostia 2.11.2017.