Helsingin yhtenä vahvuutena ovat luotettavat tietoaineistot, jotka auttavat tulevaisuuden suunnittelussa. Kaupunki tuntee niiden avulla toimintaympäristönsä ja sen muutokset pitkältä ajalta, ja joistakin ilmiöistä on yli sadan vuoden taakse ulottuvat tilastolliset aikasarjat. Tälle aikajanalle mahtuu pienempiä ja suurempia kriisejä, joiden aikana Helsinki on jatkanut toimintaansa ja joiden jälkeen on saatu nauttia taas paremmista vuosista.
Tässä Kvartti-lehdessä käsitellään joitakin kaupungin menestyksen ja toimivuuden kannalta keskeisiä tekijöitä ja ilmiöitä. Niihin lukeutuvat muun muassa työpaikkojen ja asuntojen tarjonta sekä asukkaiden hyvinvointi.
Henrik Lönnqvist ja Minna Salorinne tarkastelevat artikkelissaan digitalisaation vaikutuksia työmarkkinoihin pääkaupunkiseudulla ja ennustavat, miltä aloilta työpaikkoja katoaa tai korvautuu eniten tulevaisuudessa.
Pekka Vuori puolestaan kirjoittaa, että pääkaupunkiseudulla rakennettiin viime vuonna yhteensä enemmän asuntoja kuin koskaan ennen. Helsinkiinkin asuntoja valmistui enemmän kuin minään vuonna 1960-luvun alun jälkeen. Vuori kuitenkin korostaa, että globaalin pandemiakriisin vaikutukset voivat hidastaa myös asuntorakentamista lähitulevaisuudessa.
Kymmenesosa pääkaupunkiseudun aikuisikäisistä asukkaista on käyttänyt mielenterveyspalveluja, ja tähän kysyntään vastaaminen on keskeinen kysymys. Hanna Ahtiainen ja Marianne Forsell tarkastelevat Helsingissä mielenterveysongelmien vuoksi terveyspalveluja käyttäneiden kokemuksia ja toteavat tämän ryhmän olevan kriittisempiä palvelukokemuksestaan ja palvelun sujuvuudesta kuin muut potilasryhmät. Netta Mäki käsittelee omassa artikkelissaan helsinkiläisten elintapoja eri koulutusryhmissä sekä niiden vaikutusta väestön elinajanodotteeseen.
Koronakevään myötä helsinkiläiset ovat löytäneet kaupungin viheralueet uudella tavalla, mikä näkyi monien kohteiden käyttäjämäärien suurena kasvuna. Viheralueiden vierailijamäärien ja käytön mittaaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista. Vuokko Heikinheimo, Claudia Bergroth ja Tuuli Toivonen esittelevät artikkelissaan uusia aineisto- ja analysointimahdollisuuksia kaupungin puistojen, rantojen ja muiden viheralueiden käytön tavoittamiseksi.