kotoutumista ja heidän lastensa menestymistä elämässä. Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia uusimmilla, pääsääntöisesti vuoden 2018 tiedoilla, ja laajentaa tarkastelun koko pääkaupunkiseutuun. Painopiste on maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elinolojen ja elämäntilanteen selvittämisessä. Raportissa tarkastellaan kuitenkin myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.
Päätulokset
- Suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajien työvoimaosuus on pienempi, työllisyysaste matalampi ja työttömyysaste korkeampi. Suuri osa sijoittuu työmarkkinoilla suorittavan tason ammatteihin.
- Työttömyys ja matala tulotaso näkyvät esimerkiksi omistusasumisen vähäisyydessä. Maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä useammin ahtaasti. Tilanne on erityisen vaikea suurissa lapsiperheissä.
- Taloudellinen suhdannevaihtelu vaikuttaa vahvasti maahanmuuttajien asemaan työmarkkinoilla. Viime vuosina kehitys on ollut monilta osin myönteistä.
- Espoon, Helsingin ja Vantaan välillä on joitain eroja. Enimmäkseen erot ovat kuitenkin melko pieniä, ja suuren osan niistä voi ajatella olevan seurausta ulkomaalaistaustaisen väestön rakenteellisista eroista.
- Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset ovat suorittaneet tutkintoja vähemmän kuin suomalaistaustaiset ikätoverit. Kouluttautuminen on toisessa sukupolvessa yleisempää naisilla kuin miehillä, ja sukupuolten välinen ero näkyy naisten eduksi myös työllisyydessä.
- Pääkaupunkiseudun tiedot vastaavat pitkälti muualta vastaavista olosuhteista saatuja tietoja. On syytä pystyä selvittämään tarkemmin, mistä erilaiset elämäntilanteet ja kehityskulut johtuvat. Vain näin voidaan erilaisiin haasteisiin vastata tehokkaasti.
Maahanmuuttajat ovat monenlaisia
Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Elinolot vaihtelevat ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa erittäin paljon kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja työllisyydessä, tuloissa ja asumisen olosuhteissa. Erot heijastavat esimerkiksi Suomeen muuton erilaisia syitä ja perusteita sekä muuttajien koulutustasoa. Tilanne on monessa tapauksessa vaikein pakolaistaustaisesti Suomeen tulleissa ryhmissä, vaikka niihinkin kuuluu hyvin menestyneitä henkilöitä. Myös sukupuolella on usein suuri merkitys. Naisten työllisyys on aluksi vähäisempää, mutta kasvaa enemmän maassaoloajan myötä. Toimialoille ja ammattiryhmiin sijoittumisessa on suuria eroja sukupuolten välillä myös taustamaaryhmien sisällä.
Ulkomaalaistaustaisten merkitys seudulle kasvaa
Vuoden 2018 lopussa pääkaupunkiseudulla (ml. Kauniainen) ulkomaalaistaustaisten osuus seudun väestöstä oli 17 prosenttia. Ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli noin 160 000 ja Suomessa syntyneitä noin 37 000. Maahanmuutto jatkunee myös tulevaisuudessa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus ikäluokasta kasvaa nopeasti. Ulkomaalaistaustaisten työllistymisellä, elinoloilla ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys paitsi heille itselleen, myös kotikaupungilleen ja koko seudulle. Kuntien kannattaa siten panostaa kotoutumisen edistymiseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Toimien suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan yksityiskohtaista tietoa kotoutumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöitä.
Aineisto
Tutkimuksen aineisto on hankittu Tilastokeskukselta Espoon, Helsingin, Vantaan ja Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Rekisteripohjaisen aineiston hankinta ja sen analyysi toteutetaan kahden vuoden välein.